puhukaa minulle järkeä
Olen ollut mieheni kanssa yhdessä 3 vuotta joista 2 vuotta asuttu yhdessä (miehen talo).
Viimeisen vuoden aikana ollut ongelmia kun miehellä on alkoholi ongelma. Hän juo kaikki vapaat ja heti kun pääsee töistä, vaikka aamulla olisi taas töitä niin pakko saada edes se 6 kaljaa illalla. Ongelmat pahentuu kokoajan ja nyt mies on kaksi kertaa humalassa lyönyt minua. Vaikka lyöminen ei ole mistään syystä oikeutettua niin syyt ovat olleet ihan naurettavia esimerkiksi kuuntelin rauhassa musiikkia ja yhdessä kappaleessa laulettiin erosta. Mies tuli raivoamaan että olen jättämässä hänet ja löi. Toisella kertaa juttelin miehen kaverille kun hän oli käymässä. Olin jutellut liian iloisesti ja hän tuli perässäni hetken päästä vessaan ja sanoi "mitä vittua just teit" ja löi/tönäisi kaulaan. Molemmilla kerroilla mies on alkanut heti tilanteen jälkeen itkemään että anteeksi mitä teki.
No tottakai järki sanoo että eroa ja olenkin löytänyt itselleni oman asunnon. Mutta olen alkanut empimään, tämä paikka tuntuu niin kodilta enkä haluaisi täältä lähteä. Myös kun mies on selvinpäin aina sen pienen hetken niin tuntuu etten halua hänestä erota.
Tiedän että ero on oikea ratkaisu, muu ei tässä auta. Mutta miten pääsen eroon tästä hirveästä ikävän ja haikeuden tunteesta mikä iskee kun ajattelen että joudun täältä lähtemään. Tuntuu niin pahalta että tekisi mieli vaan vielä jäädä ja yrittää vaikka ihan varmasti asiat tulee vaan pahentumaan.
Kommentit (27)
Oletko puhunut miehesi kanssa hänen alkoholinkäytöstä?
Voisit puhua ja kertoa että harkitset eroa mikäli alkoholinkäyttöön ei tule muutosta.
Miten neuvoisit tytärtäsi, jota vävysi hakkaa? Käskisitkö yrittämään vielä?
Ajattele että rakastit ja yritit parhaasi. Mutta toisella sattuu olemaan vaan ongelmia. Ja parempi nyt lähteä. Tottakai jäisi jos voisi, ei silti oikein voi jäädä. Uutta paikkaa voi laittaa, totutella ja muuttaakin vielä jos ei totu. Ja löydät uuden ystävän vielä. Tämä ei ole maailmanloppu, tämä on elämän alku, ihan hyvän.
Joudut eroamaan ennemmin tai myöhemmin (ellei sitten käy niin pahasti, että henki lähtee). Parempi tehdä se nyt sen sijaan, että tuhlaisit vuosia tai jopa vuosikymmeniä tuollaiseen.
Myöhemmin kadut eniten tuhlattua aikaa.
Väkivaltainen suhde kuluttaa myös henkisesti, se vie elämänvoimaasi, vaikket kovin usein saisikaan turpaasi.
Ja maailmassa on vaikka kuinka paljon paikkoja, joista saa kodin tuntuisen. Ei tuo nykyinen ole ainoa mahdollisuutesi.
Tsemppiä! Pidä pääsi.
Tupakanpolttoa ei kannata aloittaa ja syytä heti lopettaa jos sortui aloittamaan.
Alkoholin kanssa ei kannata läträillä eikä myöskään huumeiden.
Kannattaa kouluttautua ja hankkia hyvä ammatti.
Elä tulojesi mukaan.
Elä säästeliäästi ja luonnonvaroja vähän kuluttaen.
Liiku säännöllisesti ja pidä huolta kunnostasi.
Muista pestä hampaasi aamuin illoin.
Tottakai se tuntuu haikealta ja saa tuntua! Jos ei tuntuisi, et varmaan olisi tippakaan hänestä koskaan välittänytkään. Se kestää aikansa, mutta menee ohi.
Älä jää, älä tuhlaa aikaasi. Me emme ole ikuisia. Asiat eivät tule menemään hänen kanssaan parempaan suuntaan, ei vaikka kuinka toivoisit ja haluaisit.
Koti on paikka, jossa ei hakata eikä pelätä. Lähde jo, tuo tilanne vain pahenee.
Kiitos vastauksista 😭 tallennan niitä puhelimeen ja luen aina kun tulee paha mieli, eli melkein kokoajan. Kiitos! AP
Muistele pahimman ikävän iskiessä sitä kuinka hän kohtelee sinua, lyö ja kohta voi tehdä pahempaakin.
Itse ajattelin asiaa siltä kantilta, että kuinka sairas= epäterve on ihminen joka ensin tekee pahaa ja kohta katuu melkein itkien. Ei ole tervettä käytöstä.
Psykoterapeutille tms. menköön hoidattamaan itsensä. Hän on vastuussa omasta käytöksestään. Ei muut. Sääliä ei kannata antaa, koska se on sitten ikuinen tekosyy antaa anteeksi teot.
Puolen vuoden päästä olet todella tyytyväinen, että uskalsit lähteä. Saat laittaa juuri sellaisen joulun itsellesi kuin haluat. Ei tarvitse pettyä, että kaikki suunnitelmat peruuntuvat miehen juomisen takia. Ei tarvitse ahdistua pitkien pyhien aikana, että kaikki pyörii taas kaljan kittaamisen ympärillä. Ei tarvitse olla varpaillaan ja pelätä, että uudenvuodenjuhlissa mies hermostuu jostain olemattomasta ja käy käsiksi. Saat olla rauhassa, ei tarvitse pelätä.
No se haikeus loppuu sitten, kun olet vähän aikaa asunut omillasi ja tottunut taas siihen.
Keskity niihin hyviin asioihin, älä huonoihin.
Googlaa traumasidos. Voin vakuuttaa, että mies ei tule muuttumaan. Väkivalta vain raaistuu ja eron merkeissä saatat lopulta päästä hengestäsi, kuten surullisen moni nainen ennen sinua. Kannattaa myös katsoa, jos kunnastasi tai jostain yhdistyksestä löytyisi apua väkivaltaisesta suhteesta eroamiseen ja eron käsittelyyn. Sulla on vielä pitkä tie kuljettavan, että edes tajuat mitä sulle just nyt tapahtuu ja on tapahtunut.
Joku syyhän siinä on, että juo. Koita selvittää se juurisyy.
Huomenna kaikki voi olla paremmin. Jos jätät nyt voi olla että missaat sen.
Vierailija kirjoitti:
Nainen olkoon alamainen miehelleen tai menköön helvetin tuleen.
"Miehet, rakastakaa vaimojanne, niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä." Ef. 5: 25
"Miehet, rakastakaa vaimoanne, älkää kohdelko häntä tylysti." Kol. 3 :19
Viides käsky: älä tapa
Joskus on vaan pakko paeta henkensä säästääkseen.
Jos haikeus iskee, niin sovi, että voit muuttaa miehen kanssa takaisin yhteen, kun on päässyt ongelmastaan yli. Parempi olla vaan erossa se aika, kun hän käsittelee asiaa, ettei hän hakkaa sinua hengiltä.