Kysyisitkö asiasta opettajalta: Lapsi sai huonon numeron ryhmätyöstä, jota ei ollut tekemässä
Ei tämä ole mikään iso juttu, mutta näin todistustenjaon lähestyessä mietityttää. 4-luokkalaisen lapsen huonoin numero mistään kokeesta koko vuonna on ollut 9,5. Nyt Wilmaan oli ilmestynyt musiikista suoritus, jonka arvosana oli 7.
Kysyin tästä lapselta, ja kyseessä oli musiikin esitelmä, jota oli tehty ryhmissä kolmella tunnilla. Lapsi oli ollut mukana vain ensimmäisellä kerralla, koska oli pahan influenssan takia melkein 2 viikkoa poissa koulusta. Ryhmän 2 muuta jäsentä olivat adhd-poika ja toinen hieman jälkeenjäänyt, jolla oli henkilökohtainen avustaja 2 ekaa kouluvuotta. Nyt lapsi sai työstä numeron näiden sankareiden suorituksen perusteella. Hänelle ei tarjottu mahdollisuutta tehdä esitelmää itse jälkeenpäin, tai mitään korvaavaa tehtävää.
Pelkään, että saa nyt seiskan tämän perusteella. Eihän se ole niin vaarallista, kun ei ole lukuaineesta kyse, mutta ei se silti ole kiva muuten hyvässä todistuksessa. Antaisitteko olla, vai kysyisittekö asiasta opettajalta?
Kommentit (65)
Mitä ihmeen riman alittajia täällä on ketju täynnä? Tietenkin sillä numerolla on merkitystä. Lapsellekin. Kyllä minä muistan miten kaikkia numeroita odotti ja jännitti ja jos oli omasta mielestä väärin perustein saatu numero niin kyllähän se harmitti.
Minusta 7 on ihan hyvä numero ja varsinkin, kun on ollut vain 1 kerran paikalla. Sellaista se elämä on, joskus ollaan sairaana. Ei niitä jälkeenpäin aleta tekemään ja varmasti myös muukin tuntiaktiivisuus vaikuttaa numeroon eli voi olla että saa 8 todistukseen.
Älä nyt sinä vanhempana ainakaan ala sellaisesta haloota nostamaan yhdestö ryhmätyönumerosta. Suhteellisuuden tajua ja vähemmän suorituskeskeisyyttä kiitos tähän maailmaan.
Toki jos ei ole ollut koko tehtävää tekemässä niin kanattaa asiasta mainita. Voihan se olla, että on unohtunut opettajalta ettei lapsesi ollut edes, paikalla vaan sairaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoisin ensin sen todistuksen numeron. Eiköhän se opekin tiedä, miten tuo ryhmätyö meni. Älä opeta lapsestasi perfektionistia. Raskaaksi käy muuten koulu myöhemmin.
Myöhäistä se siinä vaiheessa on korjata kun se numero on jo annettu. Kysyisin nyt, kun asia on vielä tuoreessa muistissa. Vahinkoja sattuu opettajillekin. Eikä tällä minun mielestä ole tekemistä minkään perfektionistin kanssa vaan lapsellekin voi opettaa asioiden oikaisemista, eikä vaan sitä, että pitäisi hyväksyä vääryydet. Ja jos lapsi on itse nyt väärässä, niin sekin on hyvä selvittää.
Olen samaa mieltä. Lasta ei tarvitse opettaa olemaan ylikiltti kynnysmatto. On tärkeä taito myös osata puolustaa itseään ja perustella näkemyksensä, jos kokee tulleensa väärin kohdelluksi. Ei kyse ole perfektionismista, jos lasta harmittaa sellaisen koulutyön arvosana, jossa hän ei ole ollut mukana. Kysymisellä ei menetä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kuormita opettajaa tuollaisella, pliis. Ole iloinen, että lapsellasi menee noinkin hyvin koulussa ja kykenee käymään koulussa ylipäänsä.
Terv. Sellaisen toisenlaisen oppilaan vanhempi, joka tietää että opettajilla on isompiakin murheita ja selvitettäviä asioita
No voi hellantuutelis sentään. Eihän opettajaa tarvitse suojella omilta mokiltaan?
Eihän opettaja ole tässä edes mokannut. Lapsi oli osa ryhmää, ryhmä ansaitsi työstään 7. Siinä se, elämä jatkuu.
Miten numeroksi voisi tulla 10 jos ei ole edes paikalla? Ihan se ja sama mistä syystä on ollut poissa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen riman alittajia täällä on ketju täynnä? Tietenkin sillä numerolla on merkitystä. Lapsellekin. Kyllä minä muistan miten kaikkia numeroita odotti ja jännitti ja jos oli omasta mielestä väärin perustein saatu numero niin kyllähän se harmitti.
On oikein hyvä taito opettaa lapsena jo menemään välillä vähän riman ali. Niin ei sitten aikuisena joudu pakotettuna sitä opettelemaan, kun seinä tulee vastaan jatkuvassa itsensä ylittämisessä ja täydellisyydentavoittelussa.
Numero on laitettu, koska ollut osana ryhmää. Ei kaikilla poissaolijoilla voida teettää omia tehtäviä ja tietyt tehtävät kaikilta vaaditaan. Näin.
Ja elämä jatkuu. Hyvää pian alkavaa kesälomaa!!
Opettajalla lienee kädet täynnä muutenkin, ilman että Mauno-Petterin äidille pitää nyt alkaa rautalangasta vääntämään.
Ap:lla on erittäin ikävästi asenne muihin lapsiin.
Haluatko ap todella kasvattaa lapsestasi täydellisyyden tavoittelijan elämänsä suorittajan, joka sitten uupuu jossain vaiheessa, kun sitä täydellisyyttä ei tavoitakaan.
Töissä voi olla todella kiire ja työkaverit vähemmän älykkäitä ja silti on työt tehtävä... tuleeko äiti apuun?
Vai että ap:n lapsinero oli oikein joutunut adhd oppilaan ja "vähän jälkeenjääneen" kaveriksi. Voi itku ja pieru kun tämä maailma on niin epäreilu!!
Noh, mä opettana toteasin, että tosiaan oli poissa. Teki niin vähän, että .5 onkin sopiva arvosana 😀
Vierailija kirjoitti:
No, ehkä voisin ottaa. Näin jälkeenpäin ajateltuna erinomaiselle oppilaalle oli tärkeää saada ne muutamat huonot numerot, ne kasvit ja juurikin jokin seitsemäinen. Opettaa sitä, että maailma ei kaadu huonoon numeroon. Työelämässä joutuu kuitenkin tyytymään välilläbtuohon seiskaan ja käsiin. Tiimiyöitä tehdessä kun voi olla kiireitä ja ei niin taitavia työkavereita.
Esimies on helisemässä näiden osaan tehdä vain täydellistä ja uuvun tyyppien kanssa. Suorittajat itse ovat täysin sokeita omille tavoilleen ja uuvuttavatkin muutkin kommentoimalla ja arvioimalla muiden ah surkeita suorituksia.
Noin se menee töissäkin, jos olet kaksi viikkoa poissa ja joku toinen tekee sinunkin työt, niin ei ne välttämättä tule tehtyä samalla tarkkuudella, vaan ehkä seiskan arvoisesti.
Elämä on ja maailma ei siihen kaadu, pitäisi olla oppi tässä, eikä vaivata opettajaa annetusta arvosanasta.
Annas kun arvaan: lapsesi olisi tehnyt työn muiden puolesta, että saisi hyvän numeron. Nyt toisillakin oli mahdollisuus tehdä ja oppia. Minusta tämä arviointi meni ihan oikein. Älä muuten opeta lastasi puhumaan noin ikävään sävyyn luokkakavereistaan. He onnistuivat hyvin, etenkin kun tekivät kolmen työn lähes kokonaan kahdestaan.
Jos ei huolehtinut työn laadusta ennen palautuspäivää, kiittäköön onneaan jos pääsee läpi.
Miksi et ota lasta kotiopetukseen, kerran tiedät paremman arvosanan? Ei nusiikissakaan yhden ryhmätyön pitäisi kokonaan vaikuttaa numeroon, kyllä siinä on muitakin osa-alueita katsottu.
Veikkaan nyt tällä kertaa provoa, just noiden ryhmätyökavereiden määritelmien takia.
No, oman lapsen kohdalla voisin ehkä kysyä opelta, että muistiko lapsen olleen poissa, JOS asia olisi lapselle itselle tärkeä. Muuten en kyllä kyselisi yhtään mitään. Lapsen todistus ei ole sitä varten että se näyttäisi minun silmissä kivalta. Itseä hiillostettiin hyviin numeroihin lapsena, ja vältän tekemästä samaa. Ajattelen, että sisäinen motivaatio on tärkein. Ei haittaa vaikka todistus on epätasainen, sehän kuvaa lapsen lahjoja ja mielenkiinnon kohteita.
Meillä sitä paitsi nelonen saa vasta nyt ekan numerotodistuksen, musta ei yhtään kannata luoda tässä vaiheessa paineita. Jos hyvät numerot on lapselle tärkeitä, niin hän sitten ens vuonna lähtee tavoittelemaan niitä.
Jos lapsi sai arvosanan, hän oli ryhmässä mukana. Ei sitten osallistunut kun sairastui, mutta muut tekivät hänen työnsä.
No, ehkä voisin ottaa. Näin jälkeenpäin ajateltuna erinomaiselle oppilaalle oli tärkeää saada ne muutamat huonot numerot, ne kasvit ja juurikin jokin seitsemäinen. Opettaa sitä, että maailma ei kaadu huonoon numeroon. Työelämässä joutuu kuitenkin tyytymään välilläbtuohon seiskaan ja käsiin. Tiimiyöitä tehdessä kun voi olla kiireitä ja ei niin taitavia työkavereita.