Lue keskustelun säännöt.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle!
Kommentit (27486)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kuvittelen olevani erilainen mutta oikeasti en varmaan ole.
Minä puolestani kuvittelin teini-iästä pitkälle aikuisuuteen. Mutta mitä pidemmälle olen elänyt ja mitä enemmän ihmisiä tavannut, ymmärrän, että en olekaan mitenkään erikoinen tai erilainen. Me kaikki ollaan vaan ihmisiä pienillä persoonallisilla tvisteillä.
Minä taas en ole koskaan kuvitellut olevani erilainen, mutta muut on sitä sanoneet ja ajan myötä olen alkanut huomaamaan olevani tosiaan jotenkin outsider. Nuorempana oletin, että kaikki on vaan samasta puusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukaan saanut kadonnutta kiinnostusta uuteen roihuun? Nyt näyttää kyllä pahalta.
En auta.
Kaivatulle halaukset ja kosteat hyvän yön suukot - tulen viereesi ihan lähelle kun unihiekka alkaa silmissä kutittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Laitoin postin 😊
Voit vastata kyllä tai ei, helppoa? 😇
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvää yötä E-kupille!
Kyllä se on F niinku faarao.
Jaa en usko ennen ku näen. -lez
Laita viestiä niin saat videota. 🤪
Melkoinen turn on ihan jo ajatuksena -lez
En mä vaan saa silmiä susta irti 💗 väkisin aina yritettävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahin virhe oli ajatella, että sä olisit jotenkin erilainen. Kun ethän sä oo. Samanlainen ku kaikki muutkin.
Tää ei ollu mulle. Mä oon erilainen!
Niin T*** oot! 🤍
Niin oon 🤗 Mutta millaisena se mun erilaisuus sun silmissä näyttäytyy?
Saat mut tuntemaan itseni tärkeäksi 🤍🤍
Halusin, että joku olisi silloin ymmärtänyt minua. En olisi toivonut, että suuni yritetään vääntää hymyyn tai puhumaan. Olisin niin toivonut, että olisin ollut ymmärretty ja hyväksytty minuna. Minua on aina yritetty muokata erilaiseksi kuin olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun miehekäs, komea ja varmaotteinen rakastajani, kaipaan sinua missä kuljetkin, olet peruskallioni ja minä sinun💞 tämä aviomiehelleni.
Mullakin vaimo hukassa. Hyvin sujuu kommunikointi!
Minun oma työmatkalla tavoitettamattomissa. Ikävä on kova💘
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riittää kun osaa puhua tunteistaan ja osaa näyttää ne toiselle arjessa. Noista en voi tinkiä.
Saako viikonloppuisin olla hiukan romanttinen ja halailla aamulla peiton alla hetken ennen ylösnousua?
Saa. Toivottavaa.
Sivusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukaan saanut kadonnutta kiinnostusta uuteen roihuun? Nyt näyttää kyllä pahalta.
Mä saan mun yksipuoliset tunteet aina roihuamaan pelkällä näkemisellä 🤔 ehkä sun on aika mennä eteenpäin?
Vierailija kirjoitti:
Halusin, että joku olisi silloin ymmärtänyt minua. En olisi toivonut, että suuni yritetään vääntää hymyyn tai puhumaan. Olisin niin toivonut, että olisin ollut ymmärretty ja hyväksytty minuna. Minua on aina yritetty muokata erilaiseksi kuin olen.
Milloin silloin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukaan saanut kadonnutta kiinnostusta uuteen roihuun? Nyt näyttää kyllä pahalta.
Miksi edes pitäisi?
Vierailija kirjoitti:
Jep, ihmisyys kaikissa se määrittävä tekijä, ei löydy erilaista siinä mielessä. Jos joku tuntuu myönteisessä mielessä erilaiselta kuin muut niin on vaan luultavasti yhteensopivampi, sillä tavalla erityinen.
No kyllä ihmisistä minusta tekee loppupeleissä aika erilaisia esimerkiksi erilaiset kiinnostuksenkohteet, äly, koulutus. Parisuhdemielessä aika erilaisen tekee esimerkiksi se että onko romanttinen vai kiinnostaako vain seksi. Jotkut on hyvinkin romanttisia, osa ei tippakaan.
sivusta
Hyvää yötä ja kauniita unia mun unelmieni naiselle 💕
Lämpimiä halauksia ja suukkoja 🤗🤗🤗😘😘😘
Oot ajatuksissani.
Kun ei ole miestä puhumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kuvittelen olevani erilainen mutta oikeasti en varmaan ole.
Minä puolestani kuvittelin teini-iästä pitkälle aikuisuuteen. Mutta mitä pidemmälle olen elänyt ja mitä enemmän ihmisiä tavannut, ymmärrän, että en olekaan mitenkään erikoinen tai erilainen. Me kaikki ollaan vaan ihmisiä pienillä persoonallisilla tvisteillä.
Minä taas en ole koskaan kuvitellut olevani erilainen, mutta muut on sitä sanoneet ja ajan myötä olen alkanut huomaamaan olevani tosiaan jotenkin outsider. Nuorempana oletin, että kaikki on vaan samasta puusta.
Tosin en oikein tajua miten en koskaan miettinyt asiaa, kun olin vähän hassun maineessa ja esim. ensimmäisen koulupäivän jälkeen opettaja soitti äidille ja kysyi, onko tuo lapsi ihan normaali :D
Ketju on lukittu.
Miksipä sytyttämällä sytyttää? Kohti seuraavaa nuotiota