Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko mustasukkainen hänestä?

Jossain kohtaa olin. En kuitenkaan vaimolle, mutta siitä, että juttelee noin vain muiden kanssa.

Ihan uteliaisuudesta, mikset vaimolle? Hänen kanssaanhan kaivattu jakaa ihan kaiken, toisin kuin niiden satunnaisten muiden kanssa.

No mä ainakin oon mustis just vaimolle, varsinkin kun näyttävät onnelliselta. Voi vaan niin nähdä, miten kaivattu painaa sata lasissa vaimoaan aina kun silmä välttää. Sivu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko mustasukkainen hänestä?

Välillä, kun tietää, että joku muu saa olla hänen kanssaan. Haluaisin niin kovasti hänen seuraansa.

Tämän Ymmärrän. Kerro hänelle, että haluaisit viettää aikaa hänen kanssaan.

Ei hän muuten voi sitä tietää.

Sivusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko mustasukkainen hänestä?

Jossain kohtaa olin. En kuitenkaan vaimolle, mutta siitä, että juttelee noin vain muiden kanssa.

Ihan uteliaisuudesta, mikset vaimolle? Hänen kanssaanhan kaivattu jakaa ihan kaiken, toisin kuin niiden satunnaisten muiden kanssa.

Miten voisin olla? Siihen, että on naimisissa, en pysty vaikuttamaan. Enkä edes halua puuttua toisen parisuhteeseen. Eri asia, jos olisimme yhdessä ja hän katsoisi muita, silloin olisin pahoillani ja kiukkuinen.

Vaikutat minua rationaalisemmalta ihmiseltä 😅

Paras lahja mitä sain kaivatulta on jonkinlainen ihmeellinen sisäinen rauha, vaikka en saa ikinä sitä ihanaa miestä. Joo kuulostaa hassulta, mutta oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko mustasukkainen hänestä?

Jossain kohtaa olin. En kuitenkaan vaimolle, mutta siitä, että juttelee noin vain muiden kanssa.

Ihan uteliaisuudesta, mikset vaimolle? Hänen kanssaanhan kaivattu jakaa ihan kaiken, toisin kuin niiden satunnaisten muiden kanssa.

Ihan normijuttu varattua kaivatessa. Jotenkin sitä hyväksyy ne kumppanit osana pakettia jo ihastuessaan. Mutta auta armias, jos joku ulkopuolinen sattuu myös kaivatulle hymyilemään. Se on varattu, tekee mieli mennä huutamaan väliin. 

Järjetöntä. Mutta mustasukkaisuus on aina järjetöntä. 

😘🧡🏕

Vierailija kirjoitti:

Paras lahja mitä sain kaivatulta on jonkinlainen ihmeellinen sisäinen rauha, vaikka en saa ikinä sitä ihanaa miestä. Joo kuulostaa hassulta, mutta oikeasti.

Ymmärrän. Vaikka alussa uskalsin hädin tuskin puhua hänelle, nykyään vain syvä rauha täyttää mielen, kun hän katsoo silmiin. 

Vierailija kirjoitti:

Oletko mustasukkainen hänestä?

Joskus ja en pidä siitä tunteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko mustasukkainen hänestä?

Joskus ja en pidä siitä tunteesta.

Et koska kiellät sen. Hyväksy totuus äläkä valehtele toiselle. Äläkä varsinkaan kohdista omista ongelmistasi johtuvia syytöksiä siihen toiseen ja ole vielä ilkeä kaiken kukkuraksi. Käy huonosti! Kokemuksella!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysy irl.

Pitäiskö

Kyllä

Kannattaa 👍👍👍

Niinpä niinpä niinpä 👍👍👍

IRL:SSÄ 😏😏😏

Niinpä niinpä niinpä 🙃🌍🙂

Pitää vaan uskaltaa! 🤗🤗🤗

Laita viesti tulemaan 🥰🥰🥰

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysy irl.

Pitäiskö

Kyllä

Kannattaa 👍👍👍

Niinpä niinpä niinpä 👍👍👍

IRL:SSÄ 😏😏😏

Niinpä niinpä niinpä 🙃🌍🙂

Pitää vaan uskaltaa! 🤗🤗🤗

Laita viesti tulemaan 🥰🥰🥰

Ei ole sydis.

Tosis, voisiko sinun emoji olla se lankakerä koko ajan, niin tunnistettaisiin aina.

Jos juttu ei etene kolmessa vuodessa vaikka on joka päivä mahdollisuus nähdä, tavata, viestitellä, soittaa ym. ym., niin sitten se ei etene ikinä. Mikään aika maailmassa ei ole riittävästi ihmisille, joilla ei ole halua ja kykyä viedä asioita eteenpäin.

Meidän suhde olisi ollut kuin Dannylla ja Armi Aavikolla. 15 vuotta salasuhdetta ja alkoholisoituisin todennäköisesti.

Vierailija kirjoitti:

Oletko mustasukkainen hänestä?

En ole koskaan ollut ihastuksista mustis. Johtuu ehkä siitä, et ovat lähtökohtaisestikin olleet mulle saavuttamattomia, vaikka en sitä ehkä heti ole ymmärtänyt.

Suhteissa olen ollut mustasukkainen, ja sitten onkin paljastunut, etten suinkaan ns. turhaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi se on niin hiton vaikeaa päästää irti, vaikka on järjen tasolla tajunnut jo ajan sitten ettei mitään ole eikä tule? Pieni osa jossain syvällä sisällä vaan edelleen toivoo, ja niin kauan kun se toivo elää en koskaan ole vapaa vaan jossain hemmetin ahtaassa häkissä.

Miksei tule mitään? Kyllä me tutustua voitais, saisit selvyyttä ainakin asioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Danny oli kovin itsekäs.

Niin, onko se sitten itsekyyttä, että perhe pysyy ehjänä?

Kyllä se on jos haluaa kaapia mansikat molemmista kakuista. Ymmärryksessä ilmeisesti ammottava aukko tässä kohden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos juttu ei etene kolmessa vuodessa vaikka on joka päivä mahdollisuus nähdä, tavata, viestitellä, soittaa ym. ym., niin sitten se ei etene ikinä. Mikään aika maailmassa ei ole riittävästi ihmisille, joilla ei ole halua ja kykyä viedä asioita eteenpäin.

Onko tämä sun tapa ilmoittaa ettei kiinnosta? Koska mua kiinnostaa ja oon asialle yrittänyt jotain tehdäkin.

Se oli vain sivullisen toteamus. Itselläni ei ole ollut tuollaista mahdollisuutta kaivatun suhteen. Jos olisi, en olisi tarvinnut vuosikausia aikaa viedäkseni asioita eteenpäin. Yleensä itse teen aloitteen nopeasti, toinen yllättyy ja menee ikään kuin shokkiin, tulen torjutuksi, välit menevät kiusallisiksi - ja jään yksin kaipailemaan.

En vain ymmärrä tuollaista vatulointia, jossa vuosikausia jahkaillaan eessuntaas vaikka olisi oikeasti mahdollisuus tavata vaikka joka päivä. Siitä tulee vaikutelma, että ihmisiä kiihottaa enemmän se epäselvän draamasotkun aiheuttama jännite kuin varsinainen seksi ja läheisyys toisen kanssa. Ja pettynyksen ja arjen pelko painaa vaakakupissa eniten ja estää viemästä asioita eteenpäin. Oma epävarmuus. Sitä saa säilyttää mielikuvansa myös omasta erinomaisuudesta, kun ei vie asioita siihen pisteeseen, jossa pitäisi oikeasti altistaa itsensä sille mahdollisuudelle, että toinen pettyykin ja sanoo: "Eihän sussa ole mitään."

Misäs muikkunen hiihtelet tällä hetkellä? 😉

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se on niin hiton vaikeaa päästää irti, vaikka on järjen tasolla tajunnut jo ajan sitten ettei mitään ole eikä tule? Pieni osa jossain syvällä sisällä vaan edelleen toivoo, ja niin kauan kun se toivo elää en koskaan ole vapaa vaan jossain hemmetin ahtaassa häkissä.

Miksei tule mitään? Kyllä me tutustua voitais, saisit selvyyttä ainakin asioihin.

Tämä asia taas niin kontekstiliitännäinen, ettei paremmasta väliä. Onko vapaita vai varattuja. Onko muita esteitä. ym ym.