Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle!

Oisko tää asia nyt loppuun käsitelty. Pitää myös paikkansa mitä sanoin aikaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen liian kyyninen tehdäkseni aloitetta. Tai siis uskoakseni, että olet oikeasti kiinnostunut ja vapaa. Ja että lopulta kelpaan. 

Ei tuollaisista asioista voi kukaan saada takuuta, jos aloitettakaan ei ole tehty. Aloitteen tekeminen on riskin ottoa. Riskiä ei tietenkään voi ottaa, jos ei kestä pettymyksiä eikä ole riittävästi seikkailunhalua, että haluaisi tutustua ihmiseen lähemmin silläkin uhalla, ettei siitä seuraa loppuelämää yhdessä vaan pelkkä tapaaminen, puhelu tai viestien vaihtoa, kunnes on selvitetty, onko kiinnostusta vai ei. Elämä on seikkailu, mutta on ihan luonnollista, ettei kaikkien kanssa halua seikkailla koko ajan. Muutenhan parisuhteet olisivat aika turhia.

"Sano ettet ikinä tee aloitteita ilman että sanot ettet ikinä tee aloitteita"

Eipä tuo kuulosta siltä, että itsekään niitä tekisit.

Vierailija kirjoitti:

Oisko tää asia nyt loppuun käsitelty. Pitää myös paikkansa mitä sanoin aikaisemmin.

Ei suinkaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oisko tää asia nyt loppuun käsitelty. Pitää myös paikkansa mitä sanoin aikaisemmin.

Ei suinkaan

No sä saat sitten jäädä tänne yksin vatkaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Oisko tää asia nyt loppuun käsitelty. Pitää myös paikkansa mitä sanoin aikaisemmin.

Ei. Ei todellakaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Niillä saatanan asioilla ei ole väliä, kun on sydän auki. Mitäkö minä välitän?

En mitään ja kaiken.

Koska tämä maailma on läpimätä paska.

Me syömme, raastamme ja rikomme toistemme juuret.

Sitten ihmettelemme, kun puut kaatuvat päälle.

Me tollot.

Ihmiset.

Upea tulkinta!

Viikonloppuja sulle komistus.

Mutta mikä Tao te ching -käännöksessäni loukkasi ja ketä? Kyse oli viestistä kaivatulleni.

Ollapa nytkin sun kainalossa...💕

Joskus satamaa etsiessä laiva karahtaa kiveen. Sen kiven jättämä kolhu tekee laivastamme ainutlaatuisen.

Vierailija kirjoitti:

Niillä saatanan asioilla ei ole väliä, kun on sydän auki. Mitäkö minä välitän?

En mitään ja kaiken.

Koska tämä maailma on läpimätä paska.

Me syömme, raastamme ja rikomme toistemme juuret.

Sitten ihmettelemme, kun puut kaatuvat päälle.

Me tollot.

Ihmiset.

Totta, niin totta. Kertovat kuitenkin, että on olemassa hyvää ja ravitsevaa maaperää, johon kasvattaa vahvat, laajalle leviävät juuret, jotka kietoutuvat toisten vahvojen puiden kanssa yhteen. Yhteisessä juuristossa ja vahvoissa rungoissa on voimaa, kun vaikeat ajat koittavat.

Runoseppo linjoilla😍

Vierailija kirjoitti:

Mutta mikä Tao te ching -käännöksessäni loukkasi ja ketä? Kyse oli viestistä kaivatulleni.

Laita uudestaan! Mua ainakin kiinnostaa millainen se oli.

Vierailija kirjoitti:

Joskus satamaa etsiessä laiva karahtaa kiveen. Sen kiven jättämä kolhu tekee laivastamme ainutlaatuisen.

Ehkä myös rikkinäisen? Joskus käyttökelvottoman? Vai meinasitko että mahdollisen korjauksen jälkeen se on varsinkin ainutlaatuinen? Elämän kolhima? Aikaa nähnyt? Teitä kulkenut? Katu-uskottava menopeli? 😂 Onko se tarina joka tekee sen, mitä kaikkea tarina sisältää? Sisältääkö tarina sen laivan joka ensi kertaa lähti vesille? Kiitos hyvistä ajatuksista!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä et edes tajunnut mistä oli kyse.

En tajunnut, myönnän. Voidaanko ottaa uusiksi viimeinen 3kk?

Haluaisin myös. Tekisin kyllä asioita hieman toisin, mutta kuitenkin... Sivusta

👋Antaudun vaikka mitä tekisit.

Miksi nyt vasta?

Ensin kaappasin sinut verkkokalvoilleni, sitten tallensin sydämeeni. Siellä olet pysyvästi, halusit tai et.

Vierailija kirjoitti:

Ensin kaappasin sinut verkkokalvoilleni, sitten tallensin sydämeeni. Siellä olet pysyvästi, halusit tai et.

ctrl-s

Hyvää päivää

kaivatulleni töihin.

Jatkan uniani.

Öitä.

.

Vierailija kirjoitti:

Joskus satamaa etsiessä laiva karahtaa kiveen. Sen kiven jättämä kolhu tekee laivastamme ainutlaatuisen.

Löysimme kiven, muistijälki. Oppiminen onneksi elämänmittaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuoristoradan kyydissä pysyminen vaatii voimaa

Juuri kun ote on irtoamassa tulee pehmeä lasku

Kohti uutta jyrkempää huippua jolta laskeutua

Rytinällä maahan saakka ja sen läpi

Päätä pahkaa päin pimeintä tunnelia jossa liekki ei lämmitä eikä päivänvalo paista

Petytkö vielä osuessasi ytimeen

Ehkä se ei olekaan sellainen joksi sen olet mielessäsi kuvitellut

Vuoristoradalla pidetään lujasti kiinni matkakumppanista. Huudetaan yhdessä, kun mahanpohjasta ottaa jyrkkä syöksy alas ja tasataan hengitystä pimeässä tunnelissa. Pimeässä voi olla turvallista, kunhan ote toisesta ei kirpoa. Rutistetaan lujasti, aistitaan pimeyttä ja ytimiä yhdessä. Valo alkaa hiljalleen lisääntyä, vaunu sukeltaa päivänvaloon, joko se loppui. Ajetaanko uusi kierros?

Hyvin kirjoitettu.