Mikä meni eniten vikaan pihasuunnitelmassasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etupihalle ei olisi koskaan pitänyt kylvää nurmikkoa. Etelän suuntainen piha, joka rajautuu rakennuksiin kolmelta suunnalta. Vähänkään aurinkoisella kelillä piha on kuin Pätsi eikä tarvi olla montakaan tällaista päivää, kun nurmikko on kauttaaltaan ruskea ja kärventynyt. Aikaisin keväällä ja syksystä se on ihan jees, mutta kesän ajan ihan kamalan näköinen. Alkuvuodet yritin kastelemalla pitää sitä hengissä, mutta se oli silkkaa hyödytöntä veden tuhlaamista. Mitään pensaita ja puitakaan ei oikein voi siihen istutella, koska sama alue toimii talviaikaan lumien läjitysalueena. Asutaan seudulla, jossa vielä toistaiseksi on talvisin reippaasti lunta.

Korvaa nurmikko pikkuhiljaa maanpeittokasveilla! Suikeroalpi kestää tallamistakin, ja jos oikein nopeasti leviävää haluat, niin maahumala kasvaa ihan misdä vaan ja leviää i

En ikipäivänä suosittele maahumalaa. Nykyisen talomme alkuperäinen rakentaja oli istuttanut maahumalaa ympäri tonttia huonon nurmikon sekaan ja nyt tuo naahumala on varsinainen vitsaus. Sen kanssa pitää olla tarkkana, että se ei pääse leviämään perennapenkkeihin ja muihin istutuksiin (siis loputonta kitkemistä). Jos pääsisi leviämään, niin siitä on todellakin vaikea päästä eroon. 

Vierailija kirjoitti:

Ei olisi pitänyt istuttaa omenapuita! Jänikset syö, jos ei laita korkeita jänisverkkoja, ja jos laittaa ne verkot, niin keväällä ne pitää repiä pois, kun ovat niin ruman näköisiä muuten. Ja taas syksyllä verkot takaisin. Omenat  ovat pieniä ja täynnä pihlajanmarjakoin reikiä tai sitten muumiotauti vie pikku hiljaa jokaisen kelvollisen omenan, joten ne pitää kerätä vähän raakoina, eivätkä kelpaa sellaisenaan syötäväksi. Ja se jokasyksyinen soseurakka!

Mikä ihmeen sosevimma sulla on? Minä laitan omput mehumaijaan ja saan hyvää mehua lähes vaivatta. 

Vierailija kirjoitti:

Olisi pitänyt istuttaa myös matalia havukasveja, niin olisi talvellakin vähän suojaisampi piha. Onko kokemusta kääpiövuorimännyistä, ovatko helppohoitoisia?

Pelkään, että monet havukasvit eivät pärjää kasvuvyöhykkeellä IV, vaikka olisivat kauniita.

Etsi suomalaisia kataja-lajikkeita taimistoilta. Ne kestävät hyvin olosuhteitamme, eikä niitä tarvitse  huputtaa kevättalven auringolta. Eikä myöskään tarvitse koskaan leikata. Toki kalliimpia kuin tuijat, mutta kauniimpia.

Minulla peurat ovat innostuneet katajista, mutta luin jostain peurojen inhoavan villassa jotain ainesosaa (hajuako?). Sen jälkeen eivät ole enää koskeneet katajiini, kun leikkasin villasta ohuita siivuja ja solmin ne sinne tänne katajien oksille. Siis tätä ruskeaa villaa olen ostanut puutarhaliikkeestä ohuena levynä. 

Talon entisillä omistajilla ei ollut järkeä päässä, kun perustivat puutarhan. Aggressiivisesti leviäviä kasveja ympäri pihaa. Kurtturuusua, viitapihlaja-angervoa, maahumalaa, vadelmaa, syreeniä... Järkyttävä homma näiden hävittämisessä. Olemme kaksi kertaa palkanneet puutarhasuunnittelijan auttamaan. Myös kaivinkoneet.

Huumorillahan tänne tietenkin moni kirjoittaa, mutta en silti voi olla miettimättä, miksi puutarhurit tuntuvat olevan ihan tuntematon ammattiryhmä? Moni on valmis maksamaan siitä, että ammattilainen puristaa mustapäät naamasta ja nyppii kulmakarvat, leikkaa ja värjää hiukset, vaihtaa autoon renkaat ja öljyt, laatoittaa kylppärin ja remppaa keittiön jne. Miksi ammattipuutarhurien palveluja ei osata käyttää? Puutarhurit tekevät ihan vain myös neuvontakäyntejä, pihasuunnitelma ei ole mikään pakko juttu. Puutarhurilta voi tilata myös vaikka vain yhden istutusalueen kunnostuksen, puiden ja pensaiden leikkauksen tms. Toinen pieni juttu, josta on suuri apu, on käyttää sellaisten puutarhaliikkeiden palveluja, joissa on ammattihenkilöitä auttamassa kasvien valinnassa, opastamassa istuttamisessa ja hoidossa ja kertomassa vaikkapa ne tärkeät istutusetäisyydet.  

Vierailija kirjoitti:

Ei olisi ikinä pitänyt rakentaa omakotitaloa.  Kaikenmoista kivaa tekemistä olisi kyllä keksinyt sillekin ajalle, joka kului ruusupenkkien kaivamisessa, nurmikon perustamisessa, puiden suojaamisessa, puiden kaatamisessa, puiden pilkkomisessa, halkojen kasaamisessa, nurmikon leikkuussa, pensaiden leikkuussa, leikkuujätteiden kuskaamisessa kaatikselle tai maisemoimisessa uudeksi kohopenkiksi, perennoiden siirtelyssä, siirrettyjen perennojen kastelussa, jänisten ja tuhohyönteisten vastaan taistelussa, lumen kolauksessa, pihatien hiekoittamisessa, jäisten portaiden putsauksessa, rännien putsaamisessa,  omenoiden mehustuksessa, marjojen keräämisessä ja muussa pihan hommissa.

En ymmärrä, en kertakaikkiaan ymmärrä, miksi kukaan alunperinkään lähtee tekemään mitään tällaista, jos se ei ole kivaa ja tuota iloa ja nautintoa! Minä ymmärrän, että pakko on tehdä ruokaa saadakseen syötävää ja pakko mennä töihin saadakseen rahaa elämiseen, mutta tuo kaikki lueteltu on täysin vapaaehtoista vaikka asuisi omakotitalossa! Miksi kukaan käyttää noin järjettömästi aikaa, vaivaa ja rahaa harrastukseen, josta ei nauti?? Oletteko te niitä 50-60-luvulla syntyneitä naisia, joiden hyvyyden mittari naisena on häikäisevän puhtaat ikkunat, suoraksi kammatut maton hapsut ja leikkaussalin steriili piha, jossa ei heinän korsikaan vinksota väärään suuntaan? 

Omenoiden soseuttamista mehustuksen sijaan joku kummasteli. Tietenkin mehumaijalla tehdään sekä omppumehu että omppusose, en raaski hyvää omenamössöä hukkaankaan heittää.

Erehdyin ostelemaan puutarhamyymälöistä ulkomaisia alppiruusuja, nyt ovat jo entisiä.

Uskaltaako IV-kasvuvyöhykkeelle ostaa ulkomaisia kartiovalkokuusia, joista tosin luvataan kestoa IV-vuöhykkeelle asti?

Laitoin liikaa nurmikkoa pihalle kun en keksinyt muutakaa. Ny on sit haravointia joka ei lopu ikinä nämä haapa puun lehdet on rasittavia. No oli mul perunamaa josta luovuin jo vuosia sit. No laitoin mansikoita tilalle no me kalliit taimet söi rusakot joka vuosi oli vähempi hengissä. 

Talon edelliset omistajat olivat tehneet omituisia kukkapenkkiplänttejä ympäriinsä, kitukasvuisia pensaita hyvin epäloogisesti siellä täällä ja monia polvenkorkuisia kantoja näkyy töröttelemässä joka paikassa kaadettujen puiden jäljiltä. Marja-aroniaa ja vadelmapensasta oli laitettu kasvamaan oudoksi rykelmäksi liian lähekkäin.

Maa on hirveän savista ja multaa vain ohut kerros nurmikon alla. Istutettiin pari omenapuuta ja jouduttiin rahtaamaan hirveä määrä multaa, että saadaan jotain toivoa niiden kasvamiselle. Yksi outo kukkapenkki vedettiin matalaksi ja toinen ajateltiin säilyttää, mutta siihen olikin istutettu elämänlankaa (jotain kiertoa), joka on hetkessä valloittanut koko kukkapenkin. Pitänee siis kaivaa tuokin penkki pois, en jaksa alkaa taisteluun sitä vastaan. 

Puuhailua siis olisi, mutta en aio ottaa tuosta silti liikaa stressiä. Se ei haittaa, jos nuo sekasortoiset kukkapenkit tuolla vielä jokusen kesän rehottaa. Kuusiaita yritetään saada joka vuosi leikattua, se ei ole niin iso juttu, mutta sievä näkösuoja on iso ilo kylläkin. Nurmikkoa varten ostettiin ajoleikkuri, joka on nopeuttanut huomattavasti leikkuuhommia. Eikä se haittaa, jos ruoho välillä ehtii pidemmäksikin. Muita juttuja sitten pikkuhiljaa sitten joskus, kun lapsiperhe-elolta ja talon sisäremontilta selviää.

 Älkää ikinä istuttako kanadanpiiskua, kieloa, ukonkelloa, puna-apilaa, ruusupensaita ,älkääkä ainakaan missään tapauksessa Siperian karhunvatukkaa!!!

Tilasin ison määrän istutusmultaa, ja sain hyvin hiekkaista multaa; pitääkö istutusmullan ollakin hiekkaista? Luulin tilatessani, että saan sellaista enemmän mullannäköistä. Olen amatööri

Miksi moni haukkuu karhunvadelmaa ? Tekisi niin mielihankkia sellainen? Onko punaviinimarjapensaa vaikea hoitaa ?

Vierailija kirjoitti:

Miksi moni haukkuu karhunvadelmaa ? Tekisi niin mielihankkia sellainen? Onko punaviinimarjapensaa vaikea hoitaa ?

Karhunvadelmassa on kai aika isot piikit. Punaviinimarjaa kasvaa villinä metsässäkin. 

Pihasuunnittelijalle oli tullut mittakaavavirhe eli pensaita oli  enemmän kuin tuplasti sen mitä pihaan järkevästi mahtui. Tämän lisäksi  pihasuunnittelija kävi itse meillä paikan päällä tsekkaamassa pihamaan laittoi suunnitelmaan kasveja, jotka viihtyvät parhaiten varjoisassa paikassa ja ovat tuulelle arkoja - ja meidän pihamaa on kesällä todella paahteinen ja viereisestä järvestä johtuen myös usein todella tuulinen.  Kerroin myös, ettei haluta mitän myrkyllisiä eikä piikikkäitä kasveja pienten lasten vuoksi. Suunnitelmassa oli kaksikin myrkyllistä lumimarjapensasta sekä piikikäs ruusu. Että mönkään meni kaikki, ja kalliiksi tuli. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi moni haukkuu karhunvadelmaa ? Tekisi niin mielihankkia sellainen? Onko punaviinimarjapensaa vaikea hoitaa ?

 

Karhunvadelma leviää juuristostaan ihan minne se itse haluaa ( ajoväylälle, perennapenkkiin, karviaispuskaan ) eikä sinne, mihin minä haluaisin sen leviävän ( eli verkkoaitauksen sisälle). Jos karhunvadelmaa ei suojaa verkolla , jänikset popsivat sen talvella, ja silloin marjat eivät kerkiä kypsyä ennen pakkasia. Kamalat piikit, pitemmät kuin vadelmassa ja kamalan terävät! Vaikka karhunvadelman kaivaa kokonaan syvältä pois, sieltä se putkahtaa viimeistään muutaman vuoden kuluttua entistä terhakampana!

Vierailija kirjoitti:

Miksi moni haukkuu karhunvadelmaa ? Tekisi niin mielihankkia sellainen? Onko punaviinimarjapensaa vaikea hoitaa ?

Punaherukka on helppo kuin heinänteko: istuttamisen jälkeen en ole tehnyt pensaille muuta kuin joskus keväisin viskannut juurelle vähän apulantaa. Aina tulee marjoja! Nyt vasta älysin, että juurille voisi kompostimultaakin lisätäLinnut levittävät punaherukkaa joka nurkalle. Olispa vaan vähän herkullisemman makuinen.

Vierailija kirjoitti:

Laitoin liikaa nurmikkoa pihalle kun en keksinyt muutakaa. Ny on sit haravointia joka ei lopu ikinä nämä haapa puun lehdet on rasittavia. No oli mul perunamaa josta luovuin jo vuosia sit. No laitoin mansikoita tilalle no me kalliit taimet söi rusakot joka vuosi oli vähempi hengissä. 

 

Jos haluat helpon pihan, niin älä tee mitään perennapenkkejä vaan istuta pariin isoon ryhmään erikokoisia kukkivia pensaita!

Pihasuunnittelijat rakastavat vuorenkilpeä, tuijia ja valkoista soraa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitoin liikaa nurmikkoa pihalle kun en keksinyt muutakaa. Ny on sit haravointia joka ei lopu ikinä nämä haapa puun lehdet on rasittavia. No oli mul perunamaa josta luovuin jo vuosia sit. No laitoin mansikoita tilalle no me kalliit taimet söi rusakot joka vuosi oli vähempi hengissä. 

 

Jos haluat helpon pihan, niin älä tee mitään perennapenkkejä vaan istuta pariin isoon ryhmään erikokoisia kukkivia pensaita!

Olisko sulla suosituksia noista pensaista. Olen miettinyt tätä mutten osaa miettiä mitä pensaita voi vierekkäin istuttaa.