Miksi rupsahdit?
Itse en enää jaksanut liikkua ja tarkkailla syömistä niin paljon ja tuli 20kg.
Kommentit (15)
jaa en ole rupsahtanut. Pitää syödä ihan terveellisesti sairauden takia ja liikkua.
Rupsahtaminen on normaalia elämää menopaussin jälkeen. Ja miehille siinä 30 ikävuoden jälkeen.
Ikää tuli. Vanhenemista en ole pystynyt pysäyttämään.
En kai ole erityisemmin rupsahtanut, en vain enää laittaudu ollenkaan. En ole myöskään teräskunnossa kuten olin nuorena. Olen keski-ikäinen. Viihdyn tavallisena.
Lisää ikää, keski-ikäistyminen valitettavasti näkyy naamasta.
Vierailija kirjoitti:
En kai ole erityisemmin rupsahtanut, en vain enää laittaudu ollenkaan. En ole myöskään teräskunnossa kuten olin nuorena. Olen keski-ikäinen. Viihdyn tavallisena.
Lienet sitten homssuinen.
Koska sillä ei ole mitään merkitystä miltä näyttää kun kuitenkin haukutaan ja arvostellaan. Eniten silloin kun on kaunis. Rupsahtaneena saa olla rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Koska sillä ei ole mitään merkitystä miltä näyttää kun kuitenkin haukutaan ja arvostellaan. Eniten silloin kun on kaunis. Rupsahtaneena saa olla rauhassa.
Tämä. Naisia alistetaan ulkonäköpaineilla.
Lihoin ja laihduin eestakas, dokasin, valvoin ja tupakoin.
Ny olen rupsahtanut. Terveisin M55
Koska minulla on pehmeä selkäranka.
Tupakoin, alkoholia kuluu kohtuullisesti ja silmäluomet alkoi lupsahtaa ja turvota surulliseen asentoon jo noin 45 ikävuoden saavuttamisen jälkeen. Tosin luomet olleet raskaat jo lapsuudesta asti. Nyt olen 57 v.
Näillä mennään ja silmäluomileikkausta harkitsen vasta sitten jos tulee päänsärkyä kulmia jatkuvasti kohotellessa paremman näkyvyyden toivossa.
Olen jo nykyisin sinut itseni kanssa, enkä tällä ikää viitsi enää murehtia kovasti ulkomuotoani, vaikka minullekin on tuon 45 v. jälkeen kerääntynyt salakavalasti + 20 kg. Kuulunee ikääntymisen ja hormonitoiminnan muuttumisen takia kehon muuttumiseen, geeniperimästä riippuen.
Olin vielä 25-vuotiaana alipainoinen vaikka söin kuin hevonen. Syön ja juon nykyisin vain pienen murto-osan siitä mitä nuorena, mutta kaikki kerääntyy vyötärölle. Aineenvaihdunta hidastuu, kuulemma.
Olen silti se sama ihminen kuin ennenkin, hyvien ystävien kanssa halataan toistemme läskejäkin aina tavatessamme. Ollaan semmoista kaveriporukkaa, että ollaan kummasteltu keskenämme niitä, jotka haluaa mennä kasvojenkohotuksiin ja nasojuonteiden täyttöön ja muihinkin piikityksiin. Mieluummin ollaan rehellisen ryppyisiä edelleen tunnistettavia henkilöitä kuin pinkeitä ilmapallonaamoja jokerihymyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kai ole erityisemmin rupsahtanut, en vain enää laittaudu ollenkaan. En ole myöskään teräskunnossa kuten olin nuorena. Olen keski-ikäinen. Viihdyn tavallisena.
Lienet sitten homssuinen.
Minulla on kirkas, meikitön iho ja puhtaat, luonnonväriset hiukset. Vaatteet ovat puhtaat. Olen hoikka. Millä tavalla olen homssuinen?
Vierailija kirjoitti:
jaa en ole rupsahtanut. Pitää syödä ihan terveellisesti sairauden takia ja liikkua.
Kysymys yleisesti: Miksi autosi hajosi?
Sinä taivaat tiesi väkijoukosta estradille ja selvität kurkkua saadaksesi huomion ja puheenvuoron: Minulla ei ole autoa.
Elämä kolhii, katkeroiduin, petyin omiin odotuksiini ja masennuin. Annoin kaiken mennä omalla painollaan. En enää panostanut itseeni. Huonolla asenteella melkein tuhosin elämäni.
Onneksi ajoissa ymmärsin muutoksen tarpeen. Kuinka tärkeää on huolehtia itsestään, sekä sisäisesti, että ulkoisesti. Mieli on jo paljon parempi.
Piti kriiseillä, pillittää ja valvoa öitä. :/