Lue keskustelun säännöt.
En pidä miehen siskosta
Däng12346
05.05.2023 |
No siinähän se jo otsikossa tulikin. Onkohan suhteellamme toivoa? Miehen sisko on määräilevä ja "hallitseva" persoona. Kun näin hänet ekoja kertoja, niin "kannusti" nirsoa 5v tytärtään syömään ruokaa tunkemalla perunan tämän suuhun ja oma käsi tyttären suun eteen ja raivokas "syö!"-huutaminen päälle. Hän ei tunneilmaisujaan pidättele. Oma lapseni 3-vuotiaana myös juoksi hänen kissan perässä (isän piti vahtia, koska itse imetin vauvaa silloin..), ja sisko hyökkäsi lapsen kimppuun lasta retuuttaen ja huutaen. Sisko eronnut on, ja uudessa suhteessa. En saanut kutsua siskon häihin, mutta me (heidän häiden jälkeen) kuitenkin kutsuimme häihimme koko siskon uusperheen. Välit siskoon ovat aika viileät, eikä minua kiinnosta heillä käydä edes sen vertaa, että lapset tapaisivat serkkujaan. Oma esikoinen nyt 8v (tämä aikoinaan kissaa jahdannut) ja pari muuta nuorempaa lasta. Joka tapauksessa mies hellii ajatusta "ihanasta siskostaan", jota aina joulun lähestyessä esim haluaisi rahallisesti tukea (sisko käy kyllä töissä), ja ostaa lahjakortteja hänelle liikkeisiin. Itseä ei suoraansanottuna kiinnostaisi antaa siskolle edes joululahjaa. On alkanut anoppikin ärsyttää, kun tämäkin hyysää nimenomaan tätä hankalaa lastaan, tytärtään. Sisko oli kuulemma koulukiusattu aikoinaan, ja voin kuvitella syyn olleen se, että pyrki pistämään luokkakaverinsa ruotuun yhdessä opettajan kanssa, koska sen luonteinen hän on. On lapsuudenperheen vanhin lapsi ja "pomo". Nykyisen (uus)perheensä pelokkaat lapset ja räksyttävä koira kuuluvat tietty heidän pakettiin. En vaan jaksaisi siskoa enää yhtään. Enkä oikein miestänikään tämän siskon takia.
Kommentit (45)
Kuulostaa ikävältä tyypiltä. En viitsisi olla lainkaan tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On totta kai toivoa, mutta sinun kannattaa pitää etäisyyttä siihen siskoon. Jopa katkaista kokonaan välit jos siltä tuntuu. Mies saa sitten tavata siskoaan ilman sinua, hänen ei toki tarvitse omaan sisareensa välejä katkaista.
Itsellä on tällainen tilanne miehen äidin kanssa, että en ole 13 vuoteen tavannut ja tuskin tapaan koskaan. Hän ei voi sietää minua enkä minä häntä. Ihan sama, pysyn sitten pois sieltä ja mies käy siellä mummolassa lasten kanssa ilman minua.
Oletteko varakkaampia kuin miehen sisko? Miksi häntä, työssäkäyvää, pitäisi muuten tukea? Kohtuuhintainen lahja jouluna ja syntymäpäivänä. Sano miehelle, miltä sinusta tuntuu. Onko sinulla mahdollisuus käydä liikkeissä shoppailemassa?
Emme ole siskoa varakkaampia. Siskolla tosin on kalliita harrastuksia, kuten ratsastus. En halua antaa siskolle lahjaa ollenkaan :D. Itse asiassa viimejouluna oli paras kun miehen veli ehdotti, ettei sinä jouluna annettais aikuisille lahjoja ollenkaan. Olin niin iloinen. Veljeä satuttiin näkemään joulun alla, niin annettiin hänelle kalliimpi konvehtirasia muuten vaan, mutta se ei ollut mikään varsinainen lahja.
Mietin vaan, että onko normaalia, että hankalat välit siskoon uhkaavat koko parisuhdetta? Inhoan tätä siskoa aika "aktiivisesti" ja miehen kanssa on usein siskoon liittyvää riitaa. Inhottaa jos näen miehessä samoja piirteitä mitä siskossaankin on. Inhottaa kun muistan selkkauksia mitä siskon kanssa ollut (ja tiedän että mies hyssyttelee tapauksia ja on siskon puolella). Siskosta on siis paljon riitaa, vaikka taisin nöhdä hänet viimeksi vuonna 2020 (asuu kaukana).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni siskot ovat ihan ok, mutta en minä heidän väleihinsä ja joululahjoihinsa puutu. Tapaan itse heitä noin kerran vuodessa, muulloin mies käy heidän luonaan yksin. Ei sinunkaan tarvitse tuota siskoa jaksaa ja lahjat mies voi hoitaa ihan itse, jos niitä tahtoo antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sinun tarvitse häntä adoptoida, eikä ottaa teille asumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua nähdä siskoa enää ikinä enkä kuulla hänestä mitään :D. Mun puolesta sisko saa kadota mun maapallolta. Poistin jo hänet face-kavereista ja laitoin estoon samalla. En tiedä onko tätä huomannut, ei ikinä muutenkaan tykkäilty toistemme harvoista julkaisuista tai oltu muuten sitä kautta yhteyksissä.
Miksi aloittaja ei ole jo tehnyt lastensuojeluilmoitusta tuosta haahkasta? Antaa vain lasten kärsiä,ettei huonot sukulaisuussuuhteet katkea? V..u mitä vellipe rseitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikamoinen vässykkä tuo miehesi, jos sisko menee puolison edelle arvoasteikossa.
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään vastaavia kokemuksia puolison sukulaisista? -ap
Miehen veli perheineen on ongelma täällä, niiden lapset kasvatettu ilman kuria, saavat aina tehdä mitä tahansa meillä käydessä, jos sanon että ei saa tehdä noin on lapsen vastaus että -meillä saa. Ovat rikkoneet tavaroita eikä niitä ole korvattu. Porskuttaavat eteenpäin muiden kustannuksella, käyttävät muita hyväkseen ja ovat meillekin rahaa velkaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehelleni lapsuudenperhe on kaikki kaikessa. Ihan ok äitinsä on pyhimys joka ei voi tehdä virheitä. Myös objektiivisesti hankala siskonsa kääntyy miehen päässä kuitenkin hellyyttäväksi ja oikeassa olevaksi. Miehen isä on kuollut (syöpä oli) joten hänestä en osaa sanoa. Miehen veli on ihan oikeastikin kyllä mukava. Hän ei kyllä tunnu olevan samalla tavalla miehen palvoma kuin äiti ja sisko. Veli on miehen pikkuveli, sisko isosisko. Ja joo pakkosyöttömisestä olisi pitänyt tehdä lasu, olin hämmentynyt ja selkärangaton.
En minäkään jaksaisi tuollaista. Meillä ongelmana oli anoppi, joka puuttui kaikkeen mahdolliseen. Jokaisen olisi pitänyt hyppiä hänen pillinsä mukaan, eikä hän tietenkään kuunnellut muita ja jälkeen päin kuuli aina haukkumista. Koska en viitsinut saada jatkuvasti paskaa niskaani, aloin keskittyä omaan mielenterveyteeni ja jätin lähes kokonaan kyläilyt anoppilaan. Jäin kotiin rentoutumaan siksi ajaksi, kun mies lähti lasten kanssa mummolaan. Toki siitäkin tuli paskaa niskaan, mutta en välittänyt enää siitä.
Vierailija kirjoitti:
Natovastaisuutta havaittavissa.
Poliittinen ongelma, puolet kuuluu naton puolustusliittoon ja toinen puoli ei halua kuulua. Äänestyksestä ei tässäkään tapauksessa ole hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Miehelleni lapsuudenperhe on kaikki kaikessa. Ihan ok äitinsä on pyhimys joka ei voi tehdä virheitä. Myös objektiivisesti hankala siskonsa kääntyy miehen päässä kuitenkin hellyyttäväksi ja oikeassa olevaksi. Miehen isä on kuollut (syöpä oli) joten hänestä en osaa sanoa. Miehen veli on ihan oikeastikin kyllä mukava. Hän ei kyllä tunnu olevan samalla tavalla miehen palvoma kuin äiti ja sisko. Veli on miehen pikkuveli, sisko isosisko. Ja joo pakkosyöttömisestä olisi pitänyt tehdä lasu, olin hämmentynyt ja selkärangaton.
Keskimmäisestä lapsesta taitaa aika usein tulla jonkun sortin sovittelija joka ei halua riitaa aiheuttaa. Vanhin on useimmiten pomo, määrääjä, sanelija. Näin olen keittiöpsykologina ollut huomaavinani.
Miehen perheessä menee noin. Omassa lapsuudenperheessä olen itsekin keskimmäinen lapsi. Omassa lapsuudenperheessä kaikkien välit vasta huonot onkin, kukaan ei ole sovittelija. Kaikista vähiten mä. Perheessä oli väkivaltaa lapsuudessani ja kuuluttiin uskonnolliseen lahkoon. Vihaan koko lapsuudenperhettäni lähes yhtä paljon kuin miehen siskoa.
Puolison sukulaiset on puolison läheisiä. Ei ole mitään järkeä mennä siihen väliin. Itse ratkaisin aikoinani asian niin, että mieheni hoiti arkikyläilyt tms ja olin mukana vain kaste-, rippi- , yo- jne juhlissa.
Ihan sama mitä ajattelivat, pääasia oli, että miehen ja minun välillä asiaan saatiin yhteisymmärrys eikä se hiertänyt välejä, kuten sitä ennen teki. .
Miehen mukana oli yleensä lapset joten yhteys ei miehen puolen sukua häiriintynyt. Lahjoihin tms en osallistunut sen kummmemmin, mies hoiti ne itse. Yo ja isommat lahjat osallistuin.
Lapsille sanottiin jos kysyivät, että sain hieman omaa lomaa ja rauhaa. kun jäin kotiin Taisi mies joskus niin sanoa vanhemmilleen ja sisaruksilleen jos kysyivät. Aika vähän kai kyselivät, yleensä nämä huonot kemiat toimivat molempiin suuntiin.
Uskoisin, että kaikille osapuolille ratkaisu oli paras. Turha tehdä turhia ongelmia.
Onko kellään vastaavia kokemuksia puolison sukulaisista? -ap