Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäiset lapset voi jättää keskenään?
04.05.2023 |
Minkä ikäiset lapset olet jättänyt/voisit jättää keskenään noin pariksi tunniksi kun käyt vaikka ravintolassa syömässä tai terassilla? Voiko juuri 7 vuotta täyttäneen jättää vanhempien sisarusten kanssa täksi ajaksi?
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...ja sitten ihmetellään, kun syntyvyys laskee. Näiden keskusteluiden perusteella en minäkään olisi valmis lisääntymään, jos se tarkoittaa, että kaikki omaan elämään liittyvät menot on peruttu seuraavaksi 18 vuodeksi. Hei camoon! Täällä ei kukaan sanonut, että jos vanhempi lähtee esim. syömään ulos, että se lapsi näkisi kotona nälkää. Sille varmasti on tehty jääkaappiin ruokaa valmiiksi odottamaan lämmitystä. Miten lapset ikinä itsenäistyy, jos niiden ei anneta koskaan harjoitella yksinoloa kotoa edes muutamaa tuntia. Eikä niiden vanhempienkaan kuulu omasta elämästään ja kavereistaan luopua..
No miksei siellä ulkona käydä syömässä vaikka kesken työpäivän? Sama asia, jos vaikka puhutaan puolisoista. Toinen jätetään kotiin: Tee ittelles ruokaa, mä lähen ravintolaan.
Mikä fiilis? Kyllä ne lapsetkin ihmettelee, kun eivät ole tervetulleita ja kotona vaan nökötetään. Laitetaan mikroon nakkikastiketta ja makaroonia.
Omat menot, omat menot. Ap puhui esim. terassille menostakin. Onko nekin niitä pakollisia menoja?
Ulkona yksin syöminen ei ole välttämätön pakollinen meno. Mutta esim. oman kunnon ylläpito voi olla.Ööö...
Kyllä minä ainakin saan poistua kotoani ilman puolisoani ja auta armias, jopa käydä kavereiden kanssa ravintolassa. Kuinka tiukassa talutusnuorassa teillä eletään? Saako teillä oikeasti ihmiset tehdä vain 100 % pakolliset asiat ja mitään ei saa tehdä vain, koska se on kivaa?
Sitäpä just. Vanhemman pitää päästä ja jättää 7v yksin kotiin. Sitten kun se 7v haluaa jotain, niin ei tule. Ei ole rahaa, maksaa liikaa. Odota kun menet töihin. Raha ei kasva puissa. Tossa sulle tota makaroonia mä lähen nyt terassille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kouluikäiset olen jättänyt keskenään jos käyn vaikka kaupassa tai lenkillä. Ja toki ne on myös koulun jälkeen kahdestaan ennen kuin tulen kotiin. Nyt 9v ja 10v pärjää kyllä useamman tunnin, mutta en silti jätä keskenään jos terassille lähtisin. Tai syömään, voin noissa käydä kun lapset on isänsä luona. Nuo kun ei ole mitään pakollisia menoja ja onhan se paljon rennompaa kun tietää että kotiin ei ole kiire. Muutenkin vierastan ajatusta että isommat vahtii pienempää. Ei toisen lapsen vastuulle voi laittaa toista lasta. Jotain jos tapahtuu, se isompi lapsi syyttää itseään koko loppuelämänsä. Meillä on niin samanikäisiä lapset, että tuota asetelmaa ei onneksi tule.
Vierailija kirjoitti:
Lapset on lapsia 18 ikävuoteen asti, eikä ole mitään syytä jättää heitä ilman valvontaa ennen sitä.
Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä sellaisista vanhemmista, jotka jättävät lapset ilman valvontaa vessassa käyntiä pidemmäksi aikaa.
Älkää tehkö niitä lapsia, jos teillä ei ole kykyä kasvattaa ja valvoa omaa jälkikasvuanne.
Meni liian pitkälle. Minä olin jo kokopäivätyössä 16 vuotiaana ja asuin satojen kilometrien päässä vanhemmista yksiössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä teini kyselee, koska _saisi_ jäädä yksin kotiin. Olemme aina himassa, kun työntekokin tapahtuu täällä ja harvemmin tulee käytyä muuta kuin päiväsaikaan ruokakaupassa/lounaalla. Terasseilla/illatsuissa emme ole käyneet sitten teini-iän ja ruokaravintolaan lapsi/nuori on tullut aina mukana tietysti. Eikä näin aikuisena kummallakaan mitään ystäviä ole, jonka kanssa lähtisi jonnekin isommin käymään. Eli käymme kaupassa, ulkoilemassa, satunnaisilla menoilla, useimmiten päiväsaikaan, kun teini on itsekin koulussa. Illat joutuu sietämään meitä.
Kuulostaapa surulliselta.
No miksi muka? Pitääkö aikuisen perheellisen ihmisen elämään kuulus muita ystäviä kuin sukulaiset ja perhe? Muutenko on yksinäinen ja surullinen? Ystäviä varmaan saisi, jos haluaisi, mutta en koe tarvetta, onhan minulla parhaat ystäväni tässä kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mulla ei käy edes mielessä lähteä yksin ulos syömään ja jättää lapset pureskelemaan varpaankynsiä kotiin. Joko yhdessä ulos syömään tai syödään yhdessä kotona.
Osalla ihmisistä on myös oma sosiaalinen elämänsä eikä aivan koko elämä pyöri vain lasten ympärillä. Osa ihmisistä (yleensä äideistä) menettää koko minuutensa, kun he saavat lapsia ja heidän koko oma identiteettinsä katoaa.
Mikä ihmeen sosiaalinen elämä? Oma sosiaalinen elämä jäi sinne parikymppiseen ikavuoteen, sitten ihmiset pariutuvat ja perustivat perheet. Eikä ole ikävä, kun en keksisi mitään puhuttavaa keski-ikäisten akkojen kanssa. Kuka keski-ikäinen viitsii ravata baareissa tai terasseilla, kun ei edes seksiä haeta, kun sitä saa kotoota? Ja siiderin juontikin on kotona kivempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, meillä oli naapurin pappa katsomassa lapsen perään koulun jälkeen meidän ollessa töissä vielä siihen vitos-kutosluokkaan asti. Sen jälkeen on ne muutaman tunnin pärjännyt yksinkin. Kyseessä ei tietenkään olisi viinanjuontisessio lähipubissa illalla tai yöllä, vaan pari tuntia kun käydään kaupassa tai ollaan vielä töissä. Vielä 15-vuotiastakaan en jättäisi yöksi yksin kotiin.
Me asuttiin maalla 80-luvulla. Jäätiin veljen kanssa kaksin kotiin viikoksi kun vanhemmat lähti lomareissulle Pohjoismaihin pikkusisarusten kanssa. Olimme silloin 15 ja 17. Naapurit oli turvana, jos jotain olisi sattunut. No, hyvin pärjättiin, mitään bileitä ei pidetty, mutta ajeltiin perheen kakkosautolla kaikki yöt ihan yleisillä teillä (mutta maalla) ja minä vietin yhden yön poissa kotoa "veljen luvalla" kun tapasin ensirakkauteni. Että silleen. Oltiin ns. kilttej lapsia, tai veli ainakin oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...ja sitten ihmetellään, kun syntyvyys laskee. Näiden keskusteluiden perusteella en minäkään olisi valmis lisääntymään, jos se tarkoittaa, että kaikki omaan elämään liittyvät menot on peruttu seuraavaksi 18 vuodeksi. Hei camoon! Täällä ei kukaan sanonut, että jos vanhempi lähtee esim. syömään ulos, että se lapsi näkisi kotona nälkää. Sille varmasti on tehty jääkaappiin ruokaa valmiiksi odottamaan lämmitystä. Miten lapset ikinä itsenäistyy, jos niiden ei anneta koskaan harjoitella yksinoloa kotoa edes muutamaa tuntia. Eikä niiden vanhempienkaan kuulu omasta elämästään ja kavereistaan luopua..
No miksei siellä ulkona käydä syömässä vaikka kesken työpäivän? Sama asia, jos vaikka puhutaan puolisoista. Toinen jätetään kotiin: Tee ittelles ruokaa, mä lähen ravintolaan.
Mikä fiilis? Kyllä ne lapsetkin ihmettelee, kun eivät ole tervetulleita ja kotona vaan nökötetään. Laitetaan mikroon nakkikastiketta ja makaroonia.
Omat menot, omat menot. Ap puhui esim. terassille menostakin. Onko nekin niitä pakollisia menoja?
Ulkona yksin syöminen ei ole välttämätön pakollinen meno. Mutta esim. oman kunnon ylläpito voi olla.
Aika surullista ajatella, että on oikeasti niin yksinäisiä ihmisiä, että niiden ensimmäinen ajatus siitä, että mennään ravintolaan ilman perhettä on, että sinne mennään yksinään. Onko sulla ikinä elämässäsi ollut sellaista aikaa, että sinulla olisi ollut kavereita tai ehkä jopa ystäviä, joita olisit tavannut? Tai edes sukulaisia, jotka olisivat säälistä silloin tällöin viettäneet kanssasi aiikaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...ja sitten ihmetellään, kun syntyvyys laskee. Näiden keskusteluiden perusteella en minäkään olisi valmis lisääntymään, jos se tarkoittaa, että kaikki omaan elämään liittyvät menot on peruttu seuraavaksi 18 vuodeksi. Hei camoon! Täällä ei kukaan sanonut, että jos vanhempi lähtee esim. syömään ulos, että se lapsi näkisi kotona nälkää. Sille varmasti on tehty jääkaappiin ruokaa valmiiksi odottamaan lämmitystä. Miten lapset ikinä itsenäistyy, jos niiden ei anneta koskaan harjoitella yksinoloa kotoa edes muutamaa tuntia. Eikä niiden vanhempienkaan kuulu omasta elämästään ja kavereistaan luopua..
No miksei siellä ulkona käydä syömässä vaikka kesken työpäivän? Sama asia, jos vaikka puhutaan puolisoista. Toinen jätetään kotiin: Tee ittelles ruokaa, mä lähen ravintolaan.
Mikä fiilis? Kyllä ne lapsetkin ihmettelee, kun eivät ole tervetulleita ja kotona vaan nökötetään. Laitetaan mikroon nakkikastiketta ja makaroonia.
Omat menot, omat menot. Ap puhui esim. terassille menostakin. Onko nekin niitä pakollisia menoja?
Ulkona yksin syöminen ei ole välttämätön pakollinen meno. Mutta esim. oman kunnon ylläpito voi olla.Aika surullista ajatella, että on oikeasti niin yksinäisiä ihmisiä, että niiden ensimmäinen ajatus siitä, että mennään ravintolaan ilman perhettä on, että sinne mennään yksinään. Onko sulla ikinä elämässäsi ollut sellaista aikaa, että sinulla olisi ollut kavereita tai ehkä jopa ystäviä, joita olisit tavannut? Tai edes sukulaisia, jotka olisivat säälistä silloin tällöin viettäneet kanssasi aiikaa?
Mun mielestä on surullisempaa jättää pienet lapset kotiin mikroaterian kanssa ja lähtee yksin tai kavereiden tai puolison kanssa ulos syömään. Sitä omaa aikaa voi järkätä muutenkin, kerta se tuntuu olevan pääasia, et terassille parille, voiko 7v jättää yksin kotiin.?
Miksi ei voi perheen kanssa lähteä, kerta perhe on perustettu, eikä vinkua omaa aikaa sitten jatkuvalla syötöllä.
En jättäisi 17-vuotiaita teinejä yksin kotiin keskenään, jos ovat eri sukupuolta. Etenkään, jos ovat uusperheen lapsia. Siellä voidaan tehdä kaikenlaisia kokeiluita sitten.