Ovatko suomalaiset niin huippuja kuin väitetään?
Katselinpa tuossa jäkikäteen Zelenskyin ja Niininstön tiedotustilaisuuden ja jälleen kerran ihmetytti, miten huonosti virkamiehet osaavat englantia. Siis kieltä, jota kai pitäisi tuolla tasolla puhua sujuvasti. Niin vain siellä esimerkiksi sana "first" äännettiin "först". Olen monta kertaa aiemminkin ihmetellyt sitä sönkkäystä, jota kuulee vaikkapa Ulkoministeriön virkamiehiltä. Eikö Suomessa oikeasti osata vai pääseekö noihin hommiin porukkaa pelkästään suhteilla, jolloin ei tarvitsekaan osata? Poliitikot osaavat mitä osaavat, mutta virkamiesten pitäisi kai olla huippukoulutettuja?
Toinen moka oli, ettei Niinistölle tulkattu, kun Zelenskyi puhui. Jotenkin avutonta touhua.
Turvallisuuspuolen Suomi hallitsee ilmeisen hyvin, mutta kommunikointi näyttää tökkivän.
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Luuletko tosissasi että jossain Romanian tai Portugalin maaseudulla on yhtä hyviä kouluja kuin Suomen maaseudulla?
Ei ole, mutta silti ne jotenkin oppivat englantia paremmin kuin Suomen presidentti.
Mitä noita kerjäläisiä on Romaniasta ja Bulgariasta näkynyt, niin ei ne kyllä osaa mitään vieraita kieliä. Suomalainen pummi osaa ainakin välttävästi englantia.
Romanit ovat Bulgariassa ja Romaniassa käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella, joten ei ole ihme, etteivät he ole kielitaitoisia. Muu väestö on sitten erikseen.
Höpöhöpö. Ei siellä ole sellaista tasalaatuista koululaitosta kuin Suomessa. Muutenhan kaikissa maissa olisi suunnilleen samat oppimistulokset. Jopa niinkin lähellä kuin Britanniassa on surkeita kouluja. Köyhät käyvät köyhien kouluja, jos käyvät, rikkaat rikkaiden kouluja. Sama ilmiö alkaa edetä Suomessakin.
Suomalaisilla on vahan liian ruusuinen kasitys monesta asiasta, mm. ruoka-aineiden puhtaus, onnellisuus ja koulutus. Ollaan niin ylpeita peruskoulujen tasosta mutta ihan hiljaa yljopistoista joista vain yksi paasee sadan parhaimman joukkoon nipin napin eika aina sitakaan.
Suomessa päinvastoin ylikoulutetaan ihmisiä. Kaikki ovat kohta joitain maistereita, vaikka töitä heille ei ole. Paljon pelkkiä humpuukiaineita. Olen itsekin sellaisen aineen maisteri, joten tiedän, mistä puhun.
Ylikoulutus on tosiaankin tyhmää, mutta vielä ärsyttävämpää on se, että kaikesta koulutuksesta huolimatta moni paperilla pätevä tyyppi ei oikeasti osaa juuri mitään. On näitä Ulkoministeriön virkamiehiäkin, jotka puhuvat englantia suunnilleen yhtä hyvin kuin Pelkosenniemen yläkoulun historianopettaja.
Siinä sakissa on juuri niitä, jotka ovat kunnostautuneet jossain nuorisopolitikoinnissa tai vastaavassa. Harrastelleet järjestöissä polttamalla veronmaksajien rahaa ja bilettämällä oikeiden ihmisten kanssa. Yksityiselle sektorille heillä ei olisi mitään asiaa, mutta valtionhallintoon on toistaiseksi päässyt yliviikaroimaan (tosin Tytti kai osasi ranskaa, mutta muut taidot eivät niin tulleet esiin).
Yli-viikari varmaan savustettiin pihalle juuri siksi, että oikeasti osasi jotakin ja kohteli vielä tätä eläköityvää virkamiestäkin epäsuomalaisen myötätuntoisesti.
Kerrohan, Tytti, ovatko headhunterit soitelleet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Luuletko tosissasi että jossain Romanian tai Portugalin maaseudulla on yhtä hyviä kouluja kuin Suomen maaseudulla?
Ei ole, mutta silti ne jotenkin oppivat englantia paremmin kuin Suomen presidentti.
Mitä noita kerjäläisiä on Romaniasta ja Bulgariasta näkynyt, niin ei ne kyllä osaa mitään vieraita kieliä. Suomalainen pummi osaa ainakin välttävästi englantia.
Romanit ovat Bulgariassa ja Romaniassa käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella, joten ei ole ihme, etteivät he ole kielitaitoisia. Muu väestö on sitten erikseen.
Höpöhöpö. Ei siellä ole sellaista tasalaatuista koululaitosta kuin Suomessa. Muutenhan kaikissa maissa olisi suunnilleen samat oppimistulokset. Jopa niinkin lähellä kuin Britanniassa on surkeita kouluja. Köyhät käyvät köyhien kouluja, jos käyvät, rikkaat rikkaiden kouluja. Sama ilmiö alkaa edetä Suomessakin.
Olen hyvin tietoinen Britannian koulutusjärjestelmästä, olen asunut ja opiskellut siellä. Oletko sinä asunut Romaniassa kun kuvittelet tietäväsi maan koululaitoksesta jotain? On faktaa, että romanit ovat hyljeksitty vähemmistö Romaniassa ja Bulgariassa ja he ovat käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella. Siksi he lähtevät kerjäämään muihin maihin.
Briteissä ei opi vieraita kieliä tavallisissa kouluissa, kun se opetus on niin kehnoa.
Mulla on siellä paljon ystäviä, jotka ovat opiskelleet ranskaa koulussa. Myöntävät itsekin, että eivät oppineet, koska olivat huonossa koulussa. Lontoolainen ystäväni sanoi, että heillä opetuksen taso oli "abysmal".
Tämä riippuu ihan koulusta. Siellä on kouluja ihan joka lähtöön, surkeista huippuihin.
Joku oli eri mieltä tuossa edellä: "Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa."
Koululaitoksen tasosta voi olla monta mieltä, mutta kyllä useimmat tuntemani britit puhuvat englantia oikein hyvin. Aivan eri tasolla kuin Ulkoministeriön virkamiehet.
Eikö ne kirjoita "Their was hot and sunny. I would of taken a beer but it was sold out."? Vai eikö haittaa kirjoitettu rallienglanti?
Jotkut kirjoittavat noin, suurin osa ei. Tuo on kyllä hämmentävää, en ymmärrä miten natiivi englanninpuhuja voi kirjoittaa äidinkieltään noin huonosti.
Miksi Vauva-sivustolla pitäisi keskustella, veroparatiisi-sotabisnes-pörssirikollisten mistään ?
Maksaa melkein 6000€ per vuosi per kansalainen, tuo täysin Suomelle tarpeeton, sisäistä ja ulkoista turvallisuutta vähentävä, pörssirikollisten hanke.
Kansalaisia kurkusta puristamallako, pörssirikolliset aikovat nuo sotabisnekset ja hyökkäysliittonsa rahoittaa. Emme tunne ketään kansalaisista, jotka tuohon Suomen historian pahimpaan virheeseen, olisivat koskaan halunneet. Suomen kansaltahan ei kysytty, niin toimivat diktaattorit ja pörssirikolliset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Luuletko tosissasi että jossain Romanian tai Portugalin maaseudulla on yhtä hyviä kouluja kuin Suomen maaseudulla?
Ei ole, mutta silti ne jotenkin oppivat englantia paremmin kuin Suomen presidentti.
Mitä noita kerjäläisiä on Romaniasta ja Bulgariasta näkynyt, niin ei ne kyllä osaa mitään vieraita kieliä. Suomalainen pummi osaa ainakin välttävästi englantia.
Romanit ovat Bulgariassa ja Romaniassa käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella, joten ei ole ihme, etteivät he ole kielitaitoisia. Muu väestö on sitten erikseen.
Höpöhöpö. Ei siellä ole sellaista tasalaatuista koululaitosta kuin Suomessa. Muutenhan kaikissa maissa olisi suunnilleen samat oppimistulokset. Jopa niinkin lähellä kuin Britanniassa on surkeita kouluja. Köyhät käyvät köyhien kouluja, jos käyvät, rikkaat rikkaiden kouluja. Sama ilmiö alkaa edetä Suomessakin.
Olen hyvin tietoinen Britannian koulutusjärjestelmästä, olen asunut ja opiskellut siellä. Oletko sinä asunut Romaniassa kun kuvittelet tietäväsi maan koululaitoksesta jotain? On faktaa, että romanit ovat hyljeksitty vähemmistö Romaniassa ja Bulgariassa ja he ovat käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella. Siksi he lähtevät kerjäämään muihin maihin.
Briteissä ei opi vieraita kieliä tavallisissa kouluissa, kun se opetus on niin kehnoa.
Mulla on siellä paljon ystäviä, jotka ovat opiskelleet ranskaa koulussa. Myöntävät itsekin, että eivät oppineet, koska olivat huonossa koulussa. Lontoolainen ystäväni sanoi, että heillä opetuksen taso oli "abysmal".
Tämä riippuu ihan koulusta. Siellä on kouluja ihan joka lähtöön, surkeista huippuihin.
Joku oli eri mieltä tuossa edellä: "Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa."
Koululaitoksen tasosta voi olla monta mieltä, mutta kyllä useimmat tuntemani britit puhuvat englantia oikein hyvin. Aivan eri tasolla kuin Ulkoministeriön virkamiehet.
Eikö ne kirjoita "Their was hot and sunny. I would of taken a beer but it was sold out."? Vai eikö haittaa kirjoitettu rallienglanti?
Jotkut kirjoittavat noin, suurin osa ei. Tuo on kyllä hämmentävää, en ymmärrä miten natiivi englanninpuhuja voi kirjoittaa äidinkieltään noin huonosti.
Ehkä ne koulut Englannissa ei olekaan niin hyvätasoisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Luuletko tosissasi että jossain Romanian tai Portugalin maaseudulla on yhtä hyviä kouluja kuin Suomen maaseudulla?
Ei ole, mutta silti ne jotenkin oppivat englantia paremmin kuin Suomen presidentti.
Mitä noita kerjäläisiä on Romaniasta ja Bulgariasta näkynyt, niin ei ne kyllä osaa mitään vieraita kieliä. Suomalainen pummi osaa ainakin välttävästi englantia.
Romanit ovat Bulgariassa ja Romaniassa käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella, joten ei ole ihme, etteivät he ole kielitaitoisia. Muu väestö on sitten erikseen.
Höpöhöpö. Ei siellä ole sellaista tasalaatuista koululaitosta kuin Suomessa. Muutenhan kaikissa maissa olisi suunnilleen samat oppimistulokset. Jopa niinkin lähellä kuin Britanniassa on surkeita kouluja. Köyhät käyvät köyhien kouluja, jos käyvät, rikkaat rikkaiden kouluja. Sama ilmiö alkaa edetä Suomessakin.
Olen hyvin tietoinen Britannian koulutusjärjestelmästä, olen asunut ja opiskellut siellä. Oletko sinä asunut Romaniassa kun kuvittelet tietäväsi maan koululaitoksesta jotain? On faktaa, että romanit ovat hyljeksitty vähemmistö Romaniassa ja Bulgariassa ja he ovat käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella. Siksi he lähtevät kerjäämään muihin maihin.
Briteissä ei opi vieraita kieliä tavallisissa kouluissa, kun se opetus on niin kehnoa.
Mulla on siellä paljon ystäviä, jotka ovat opiskelleet ranskaa koulussa. Myöntävät itsekin, että eivät oppineet, koska olivat huonossa koulussa. Lontoolainen ystäväni sanoi, että heillä opetuksen taso oli "abysmal".
Tämä riippuu ihan koulusta. Siellä on kouluja ihan joka lähtöön, surkeista huippuihin.
Joku oli eri mieltä tuossa edellä: "Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa."
Koululaitoksen tasosta voi olla monta mieltä, mutta kyllä useimmat tuntemani britit puhuvat englantia oikein hyvin. Aivan eri tasolla kuin Ulkoministeriön virkamiehet.
Eikö ne kirjoita "Their was hot and sunny. I would of taken a beer but it was sold out."? Vai eikö haittaa kirjoitettu rallienglanti?
Jotkut kirjoittavat noin, suurin osa ei. Tuo on kyllä hämmentävää, en ymmärrä miten natiivi englanninpuhuja voi kirjoittaa äidinkieltään noin huonosti.
Ehkä ne koulut Englannissa ei olekaan niin hyvätasoisia?
Osa on, osa ei. Tasoerot ovat valtavia.
Suomi on sisäsiittoinen p..kamaa.
On taas niin sakeaa suitsutusta huippukokouksesta, että ei taida mennä perille tämä kritiikki käytännön järjestelyistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Englannin kielen opetus on joissakin maissa vähän niin ja näin.
Suomen ulkoministeriöön ei muuten kai edes pääse virkamieheksi, jos ei ole oleskellut pidempään ulkomailla. Ajatuksena lie se, että on oppinut siellä kommunikoimaan ja muutenkin elämään.
Asuminen ei ole vaatimus, mutta kielitaito on. Maisteritason hommiin pitää osata vähintään kolmea kieltä, joista kahta hyvällä tasolla ja yhtä tyydyttävällä. Kanditasolla taitaa riittää kaksi kieltä.
Suomi häpäisi taas itsensä, kun Mäntyniemen vanha ja egostaan hauras ukkeli jätti kutsumatta Ukrainan suurimman suomalaisen ystävän: Marinin. Mäntyniemen vanha mies pelkäsi, että nuori nainen vie huomion häneltä. Noloa. Ulkomailla tiedetään kyllä miten heikkoitsetuntoista porukkaa suomalaiset on ja kun kerrankin saadaan kansainvälisesti tunnettu poliitikko, se laitetaan sivuun tällaisella vierailulla.
Hävettää, mutta tällaisia suomalaiset on aina olleet. Siksi isommat on aina potkineet sitä päähän. Suomi on vähän kuin se yksinkertainen, mutta rehti oppilas, jolle luokan suosituimmat pojat lupaa ummet ja lammet, mutta ei sitten tosipaikassa muistakaan sitä vaan menevät kauniimpien tyttöjen kanssa kuhertelemaan. "Ai niin sä.. sori, seuraavalla kerralla! Ihan varmasti"". Ja suomalainen jää odottamaan ja uskoo.. ja uskoo..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen aksentti on nimenomaan arvostettu. Se on helposti ymmärrettävää ja suomalaisilla on lisäksi hyvä sanavarasto ja kieliopin ymmärrys.
Asun Britanniassa ja britit pitävät suomalaisten kanssa työskentelystä nimenomaan siksi että asiat tulevat ymmärretyksi puolin ja toisin.
Kun päivittäin kuuntelee kymmeniä eri aksentteja ympäri maailmaa niin se ymmärrettävyys on tärkeää. Esim ranskalainen ja intialainen aksentti usein ovat todella vaikeaselkoisia, monet muutkin, myös natiivimurteet kuten esim skottienglanti ja joidenkin pienempien saarivaltioiden murteet.
Suomesta kun asiaa katsoo, ei välttämättä ymmärrä että englanninkielisessä maassa asuessa erilaisia aksentteja kuulee jatkuvasti ja tärkeintä on se, että asiat tulevat selväksi.
Siitä voisin ehkä hieman moittia, että joskus sana please pääsee unohtumaan suomalaisilta, mutta jos jälkikäteen sen huomaa niin voi aina sanoa että omassa kielessä vastaavaa sanaa ei ole, vaan kohteliaisuus hoidetaan muuten.
Puhut todennäköisesti ihmisistä, jotka osaavat englantia sujuvasti. Mikään aksentti sinänsä ei ole ongelma, jos osaa kieltä niin hyvin, että pystyy ilmaisemaan itsensä selvästi ja kohteliaasti ja ymmärtää mitä muut puhuvat. Ongelmia syntyy, kun kielitaito ei ole ihan tällä tasolla.
Kyllä se pätee heikompiinkin osaajiin. Rallimurre on helppoa ymmärtää. Jos muutamankin sanan saa suustaan ulos ymmärrettynä on se parempi kuin viisi minuuttia monologia josta kukaan ei saa selvää.
Suomalaisten perisynti tämä "mitäköhän muut meistä ajattelee" esim nyt tässä ketjussa rallienglannista.
Vastaus tähän: no eivät yhtään mitään. Omituisempana pidetään sitä jos ei saa ääntämishäpeänsä vuoksi suutaan auki. Yrittämistä arvostetaan paljonkin.
Ei sellaista rallienglantia ymmärrä jos sanat lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan.
No menehän esim britteihin kokeilemaan. Aika hyvällä prosentilla sitä ymmärretään. Paljon paremmin kuin monia muita aksentteja.
Olen asunut englanninkielisessä maassa, joten tiedän jotain asiasta. Se hyvä prosentti ei riitä, kun kyse on oikeasti tärkeistä asioista.
Minä asun tälläkin hetkellä englanninkielisessä maassa. Olen asunut suurimman osan elämästäni. Toinen vanhemmistani puhuu äidinkielenään Suomea, toinen englantia. Lapseni puhuvat englantia, välttävästi suomea.
Oikeasti tärkeissä asioissa käytetään tulkkia jos pienikin epäilys on, että asiat eivät tule ymmäretyksi. Päivittäisessä kanssakäymisessä suomalainen aksentti on erinomainen, itsekin joskus vaihdan suomiaksenttiin jos olen tekemisissä ulkomaalaisten kanssa joille brittiaksentti saattaa olla vaikea ymmärtää. Suomiaksenttia ymmärtävät myös britit.
Kun otat suomiaksentin käyttöön, äännätkö deinish vai danish, kun tarkoitat tanskalaista?
Tai miten lausut suomiaksentilla first? Fööst, föörst, först vai kenties first?
Sen virkamiesniasen ääntäminen oli kyllä melko karmeaa. Först ja Danis indeed.
Meille on taottu päähän että ei saa hävetä mitään, mutta uskallanpa minäkin sanoa
että tuo tilaisuus oli liian kotikutoinen. Jonkinlaista rutiinia pitäisi olla, jos halutaan
järjestää huippukokouksia (ainakin ennen Suomi on halunnut). Tämä kun ei edes
ollut periaatteessa pelkkää patsastelua vaan puhuttiin ihmisistä sodan jaloissa.
Islannin pääministeri puhui muuten ymmärrettävästi ja sujuvasti
Tähän sama. En tiedä mikä siinä on, mutta kyllähän kaikki Suomen viralliset jutut on kuin suoraan jostain kesäteatterin tasolta käsikirjoituksessa, toteutuksessa ja lavastuksessa.
Ainoa jonka tuolla olisi pitänyt hävetä on Zelensky likaisen collegensa kanssa. Kallu mikä kallu, mutta jos vieraisiin aikoo lähteä kerjuumatkalle niin olisi syytä osata pukeutua asianmukaisesti. Itse olisin heittänyt ko. kallun linnasta ulos ja ohjannut lähimpään Dressmaniin ostoksille. Eikös siinä Aleksanterinkadulla ole lähin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen aksentti on nimenomaan arvostettu. Se on helposti ymmärrettävää ja suomalaisilla on lisäksi hyvä sanavarasto ja kieliopin ymmärrys.
Asun Britanniassa ja britit pitävät suomalaisten kanssa työskentelystä nimenomaan siksi että asiat tulevat ymmärretyksi puolin ja toisin.
Kun päivittäin kuuntelee kymmeniä eri aksentteja ympäri maailmaa niin se ymmärrettävyys on tärkeää. Esim ranskalainen ja intialainen aksentti usein ovat todella vaikeaselkoisia, monet muutkin, myös natiivimurteet kuten esim skottienglanti ja joidenkin pienempien saarivaltioiden murteet.
Suomesta kun asiaa katsoo, ei välttämättä ymmärrä että englanninkielisessä maassa asuessa erilaisia aksentteja kuulee jatkuvasti ja tärkeintä on se, että asiat tulevat selväksi.
Siitä voisin ehkä hieman moittia, että joskus sana please pääsee unohtumaan suomalaisilta, mutta jos jälkikäteen sen huomaa niin voi aina sanoa että omassa kielessä vastaavaa sanaa ei ole, vaan kohteliaisuus hoidetaan muuten.
Puhut todennäköisesti ihmisistä, jotka osaavat englantia sujuvasti. Mikään aksentti sinänsä ei ole ongelma, jos osaa kieltä niin hyvin, että pystyy ilmaisemaan itsensä selvästi ja kohteliaasti ja ymmärtää mitä muut puhuvat. Ongelmia syntyy, kun kielitaito ei ole ihan tällä tasolla.
Kyllä se pätee heikompiinkin osaajiin. Rallimurre on helppoa ymmärtää. Jos muutamankin sanan saa suustaan ulos ymmärrettynä on se parempi kuin viisi minuuttia monologia josta kukaan ei saa selvää.
Suomalaisten perisynti tämä "mitäköhän muut meistä ajattelee" esim nyt tässä ketjussa rallienglannista.
Vastaus tähän: no eivät yhtään mitään. Omituisempana pidetään sitä jos ei saa ääntämishäpeänsä vuoksi suutaan auki. Yrittämistä arvostetaan paljonkin.
Ei sellaista rallienglantia ymmärrä jos sanat lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan.
No menehän esim britteihin kokeilemaan. Aika hyvällä prosentilla sitä ymmärretään. Paljon paremmin kuin monia muita aksentteja.
Olen asunut englanninkielisessä maassa, joten tiedän jotain asiasta. Se hyvä prosentti ei riitä, kun kyse on oikeasti tärkeistä asioista.
Minä asun tälläkin hetkellä englanninkielisessä maassa. Olen asunut suurimman osan elämästäni. Toinen vanhemmistani puhuu äidinkielenään Suomea, toinen englantia. Lapseni puhuvat englantia, välttävästi suomea.
Oikeasti tärkeissä asioissa käytetään tulkkia jos pienikin epäilys on, että asiat eivät tule ymmäretyksi. Päivittäisessä kanssakäymisessä suomalainen aksentti on erinomainen, itsekin joskus vaihdan suomiaksenttiin jos olen tekemisissä ulkomaalaisten kanssa joille brittiaksentti saattaa olla vaikea ymmärtää. Suomiaksenttia ymmärtävät myös britit.
Kun otat suomiaksentin käyttöön, äännätkö deinish vai danish, kun tarkoitat tanskalaista?
Tai miten lausut suomiaksentilla first? Fööst, föörst, först vai kenties first?
Sen virkamiesniasen ääntäminen oli kyllä melko karmeaa. Först ja Danis indeed.
Meille on taottu päähän että ei saa hävetä mitään, mutta uskallanpa minäkin sanoa
että tuo tilaisuus oli liian kotikutoinen. Jonkinlaista rutiinia pitäisi olla, jos halutaan
järjestää huippukokouksia (ainakin ennen Suomi on halunnut). Tämä kun ei edes
ollut periaatteessa pelkkää patsastelua vaan puhuttiin ihmisistä sodan jaloissa.
Islannin pääministeri puhui muuten ymmärrettävästi ja sujuvasti
Tähän sama. En tiedä mikä siinä on, mutta kyllähän kaikki Suomen viralliset jutut on kuin suoraan jostain kesäteatterin tasolta käsikirjoituksessa, toteutuksessa ja lavastuksessa.
Yleisurheilun MM_kisojen avajaiset Olympiastadionilla parikytä vuotta sitten oli surkeuden huipentuma kaikin puolin. Oli kuin ala-asteen kevätjuhlia olisi seurannut.
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Kaikkien ääntämistyyliseikkojen pilkuntarkka hallinta ei varmaankaan ole monessakaan virassa se ykköskriteeri, vaan tärkeämpää esimerkiksi kielitaidon osalta lienee kyky ymmärtää muita ja viestiä ymmärrettävästi.
Tyyliohjeiden rikkominen ei myöskään välttämättä ole merkki huonosta kommunikaatiosta. Kolmansia osapuolia miellyttävä tyyli voi olla täysin epäolennainen asia ja persoonallisesta tai poikkeavasta puhetavasta voi olla hyötyäkin (mahdollisia esimerkkejä Arnold Schwarzenegger, Donald Trump ja Morgan Freeman).
Eikö kuitenkin monessa virassa edellytetä sujuvaa/erinomaista kielitaitoa joissakin kielissä? Jos ei osaa ääntää, ei pitäisi saada erinomaista arvosanaa suullisesta kielitaidosta. Sitä paitsi kyse ei ole nyt tyyliseikoista tai aksentista, vaikka englantia voi puhua oikein hyvin monella eri tavalla.
ap
Suullisenkin kielitaidon arvioimisessa painopiste lienee ymmärrettävyydessä ja kyvyssä kommunikoida tehokkaasti. Suullisen kielitaidon arvioinnissa ei siis varmaankaan mitata ensisijaisesti sitä, että miten uskottavasti kyseinen henkilö menee britistä/jenkistä/aussista puhetyyliltään, ja poikkeavuudet ääntämisessä ovat ongelmallisia lähinnä vain silloin, jos ne tekevät puheesta hankalasti ymmärrettävää vastaanottajan kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen aksentti on nimenomaan arvostettu. Se on helposti ymmärrettävää ja suomalaisilla on lisäksi hyvä sanavarasto ja kieliopin ymmärrys.
Asun Britanniassa ja britit pitävät suomalaisten kanssa työskentelystä nimenomaan siksi että asiat tulevat ymmärretyksi puolin ja toisin.
Kun päivittäin kuuntelee kymmeniä eri aksentteja ympäri maailmaa niin se ymmärrettävyys on tärkeää. Esim ranskalainen ja intialainen aksentti usein ovat todella vaikeaselkoisia, monet muutkin, myös natiivimurteet kuten esim skottienglanti ja joidenkin pienempien saarivaltioiden murteet.
Suomesta kun asiaa katsoo, ei välttämättä ymmärrä että englanninkielisessä maassa asuessa erilaisia aksentteja kuulee jatkuvasti ja tärkeintä on se, että asiat tulevat selväksi.
Siitä voisin ehkä hieman moittia, että joskus sana please pääsee unohtumaan suomalaisilta, mutta jos jälkikäteen sen huomaa niin voi aina sanoa että omassa kielessä vastaavaa sanaa ei ole, vaan kohteliaisuus hoidetaan muuten.
Puhut todennäköisesti ihmisistä, jotka osaavat englantia sujuvasti. Mikään aksentti sinänsä ei ole ongelma, jos osaa kieltä niin hyvin, että pystyy ilmaisemaan itsensä selvästi ja kohteliaasti ja ymmärtää mitä muut puhuvat. Ongelmia syntyy, kun kielitaito ei ole ihan tällä tasolla.
Kyllä se pätee heikompiinkin osaajiin. Rallimurre on helppoa ymmärtää. Jos muutamankin sanan saa suustaan ulos ymmärrettynä on se parempi kuin viisi minuuttia monologia josta kukaan ei saa selvää.
Suomalaisten perisynti tämä "mitäköhän muut meistä ajattelee" esim nyt tässä ketjussa rallienglannista.
Vastaus tähän: no eivät yhtään mitään. Omituisempana pidetään sitä jos ei saa ääntämishäpeänsä vuoksi suutaan auki. Yrittämistä arvostetaan paljonkin.
Ei sellaista rallienglantia ymmärrä jos sanat lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan.
No menehän esim britteihin kokeilemaan. Aika hyvällä prosentilla sitä ymmärretään. Paljon paremmin kuin monia muita aksentteja.
Olen asunut englanninkielisessä maassa, joten tiedän jotain asiasta. Se hyvä prosentti ei riitä, kun kyse on oikeasti tärkeistä asioista.
Minä asun tälläkin hetkellä englanninkielisessä maassa. Olen asunut suurimman osan elämästäni. Toinen vanhemmistani puhuu äidinkielenään Suomea, toinen englantia. Lapseni puhuvat englantia, välttävästi suomea.
Oikeasti tärkeissä asioissa käytetään tulkkia jos pienikin epäilys on, että asiat eivät tule ymmäretyksi. Päivittäisessä kanssakäymisessä suomalainen aksentti on erinomainen, itsekin joskus vaihdan suomiaksenttiin jos olen tekemisissä ulkomaalaisten kanssa joille brittiaksentti saattaa olla vaikea ymmärtää. Suomiaksenttia ymmärtävät myös britit.
Kun otat suomiaksentin käyttöön, äännätkö deinish vai danish, kun tarkoitat tanskalaista?
Tai miten lausut suomiaksentilla first? Fööst, föörst, först vai kenties first?
Sen virkamiesniasen ääntäminen oli kyllä melko karmeaa. Först ja Danis indeed.
Meille on taottu päähän että ei saa hävetä mitään, mutta uskallanpa minäkin sanoa
että tuo tilaisuus oli liian kotikutoinen. Jonkinlaista rutiinia pitäisi olla, jos halutaan
järjestää huippukokouksia (ainakin ennen Suomi on halunnut). Tämä kun ei edes
ollut periaatteessa pelkkää patsastelua vaan puhuttiin ihmisistä sodan jaloissa.
Islannin pääministeri puhui muuten ymmärrettävästi ja sujuvasti
Tähän sama. En tiedä mikä siinä on, mutta kyllähän kaikki Suomen viralliset jutut on kuin suoraan jostain kesäteatterin tasolta käsikirjoituksessa, toteutuksessa ja lavastuksessa.
Yleisurheilun MM_kisojen avajaiset Olympiastadionilla parikytä vuotta sitten oli surkeuden huipentuma kaikin puolin. Oli kuin ala-asteen kevätjuhlia olisi seurannut.
Oliko runonlausuntaa ja sekakuoron laulua?
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Kaikkien ääntämistyyliseikkojen pilkuntarkka hallinta ei varmaankaan ole monessakaan virassa se ykköskriteeri, vaan tärkeämpää esimerkiksi kielitaidon osalta lienee kyky ymmärtää muita ja viestiä ymmärrettävästi.
Tyyliohjeiden rikkominen ei myöskään välttämättä ole merkki huonosta kommunikaatiosta. Kolmansia osapuolia miellyttävä tyyli voi olla täysin epäolennainen asia ja persoonallisesta tai poikkeavasta puhetavasta voi olla hyötyäkin (mahdollisia esimerkkejä Arnold Schwarzenegger, Donald Trump ja Morgan Freeman).
Eikö kuitenkin monessa virassa edellytetä sujuvaa/erinomaista kielitaitoa joissakin kielissä? Jos ei osaa ääntää, ei pitäisi saada erinomaista arvosanaa suullisesta kielitaidosta. Sitä paitsi kyse ei ole nyt tyyliseikoista tai aksentista, vaikka englantia voi puhua oikein hyvin monella eri tavalla.
ap
Suullisenkin kielitaidon arvioimisessa painopiste lienee ymmärrettävyydessä ja kyvyssä kommunikoida tehokkaasti. Suullisen kielitaidon arvioinnissa ei siis varmaankaan mitata ensisijaisesti sitä, että miten uskottavasti kyseinen henkilö menee britistä/jenkistä/aussista puhetyyliltään, ja poikkeavuudet ääntämisessä ovat ongelmallisia lähinnä vain silloin, jos ne tekevät puheesta hankalasti ymmärrettävää vastaanottajan kannalta.
Arviointi perustuu 6-portaiseen asteikkoon, jota virallisissa kielitutkinnoissa käytetään. Jo hyvällä tasolla edellytetään kykyä tunnistaa millä tavalla tulee puhua, sen ymmärrettävyyden lisäksi.
Hyvän (taso 4) puheosaamisen kuvaus on tällainen:
"Selviän käytännön puhetilanteissa sekä työssä että vapaa-aikana hyvin ja melko hyvin myös vieraammissa puhetilanteissa. Osaan esittää ajatuksiani yhtenäisinä kokonaisuuksina ja perustella näkökantojani. Osaan tehdä eron virallisen ja epävirallisen kielimuodon välillä. Hallitsen perussanaston hyvin."
Sujuvan (taso 6) kuvaus puolestaan näin:
"Puhun erittäin sujuvasti ja tilanteeseen sopivalla tyylillä, pystyn ilmaisemaan hienojakin merkitysvivahteita. Kieliopin ja sanaston hallinta on varmaa lähes kaikissa tilanteissa."
https://www.helsinki.fi/fi/kielikeskus/kielitaidon-taitotasokuvaukset
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen aksentti on nimenomaan arvostettu. Se on helposti ymmärrettävää ja suomalaisilla on lisäksi hyvä sanavarasto ja kieliopin ymmärrys.
Asun Britanniassa ja britit pitävät suomalaisten kanssa työskentelystä nimenomaan siksi että asiat tulevat ymmärretyksi puolin ja toisin.
Kun päivittäin kuuntelee kymmeniä eri aksentteja ympäri maailmaa niin se ymmärrettävyys on tärkeää. Esim ranskalainen ja intialainen aksentti usein ovat todella vaikeaselkoisia, monet muutkin, myös natiivimurteet kuten esim skottienglanti ja joidenkin pienempien saarivaltioiden murteet.
Suomesta kun asiaa katsoo, ei välttämättä ymmärrä että englanninkielisessä maassa asuessa erilaisia aksentteja kuulee jatkuvasti ja tärkeintä on se, että asiat tulevat selväksi.
Siitä voisin ehkä hieman moittia, että joskus sana please pääsee unohtumaan suomalaisilta, mutta jos jälkikäteen sen huomaa niin voi aina sanoa että omassa kielessä vastaavaa sanaa ei ole, vaan kohteliaisuus hoidetaan muuten.
Puhut todennäköisesti ihmisistä, jotka osaavat englantia sujuvasti. Mikään aksentti sinänsä ei ole ongelma, jos osaa kieltä niin hyvin, että pystyy ilmaisemaan itsensä selvästi ja kohteliaasti ja ymmärtää mitä muut puhuvat. Ongelmia syntyy, kun kielitaito ei ole ihan tällä tasolla.
Kyllä se pätee heikompiinkin osaajiin. Rallimurre on helppoa ymmärtää. Jos muutamankin sanan saa suustaan ulos ymmärrettynä on se parempi kuin viisi minuuttia monologia josta kukaan ei saa selvää.
Suomalaisten perisynti tämä "mitäköhän muut meistä ajattelee" esim nyt tässä ketjussa rallienglannista.
Vastaus tähän: no eivät yhtään mitään. Omituisempana pidetään sitä jos ei saa ääntämishäpeänsä vuoksi suutaan auki. Yrittämistä arvostetaan paljonkin.
Ei sellaista rallienglantia ymmärrä jos sanat lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan.
No menehän esim britteihin kokeilemaan. Aika hyvällä prosentilla sitä ymmärretään. Paljon paremmin kuin monia muita aksentteja.
Olen asunut englanninkielisessä maassa, joten tiedän jotain asiasta. Se hyvä prosentti ei riitä, kun kyse on oikeasti tärkeistä asioista.
Minä asun tälläkin hetkellä englanninkielisessä maassa. Olen asunut suurimman osan elämästäni. Toinen vanhemmistani puhuu äidinkielenään Suomea, toinen englantia. Lapseni puhuvat englantia, välttävästi suomea.
Oikeasti tärkeissä asioissa käytetään tulkkia jos pienikin epäilys on, että asiat eivät tule ymmäretyksi. Päivittäisessä kanssakäymisessä suomalainen aksentti on erinomainen, itsekin joskus vaihdan suomiaksenttiin jos olen tekemisissä ulkomaalaisten kanssa joille brittiaksentti saattaa olla vaikea ymmärtää. Suomiaksenttia ymmärtävät myös britit.
Kun otat suomiaksentin käyttöön, äännätkö deinish vai danish, kun tarkoitat tanskalaista?
Tai miten lausut suomiaksentilla first? Fööst, föörst, först vai kenties first?
Sen virkamiesniasen ääntäminen oli kyllä melko karmeaa. Först ja Danis indeed.
Meille on taottu päähän että ei saa hävetä mitään, mutta uskallanpa minäkin sanoa
että tuo tilaisuus oli liian kotikutoinen. Jonkinlaista rutiinia pitäisi olla, jos halutaan
järjestää huippukokouksia (ainakin ennen Suomi on halunnut). Tämä kun ei edes
ollut periaatteessa pelkkää patsastelua vaan puhuttiin ihmisistä sodan jaloissa.
Islannin pääministeri puhui muuten ymmärrettävästi ja sujuvasti
Tähän sama. En tiedä mikä siinä on, mutta kyllähän kaikki Suomen viralliset jutut on kuin suoraan jostain kesäteatterin tasolta käsikirjoituksessa, toteutuksessa ja lavastuksessa.
Yleisurheilun MM_kisojen avajaiset Olympiastadionilla parikytä vuotta sitten oli surkeuden huipentuma kaikin puolin. Oli kuin ala-asteen kevätjuhlia olisi seurannut.
Oliko runonlausuntaa ja sekakuoron laulua?
Eikös siellä ollut sisäpiirivitsi Mieskuoro Huutajat, joka ei varmasti auennut ulkom. yleisölle.... Lisäksi pääshowna B-tasolla näytelty Professori X pahvilaatikosta kyhätyn aikakoneensa kanssa ja punaposkisten isojen kihojen takellellen rallienglannilla pitämät puheet. Stadikan lavastuksesta tuli mieleen perinteiset suomalaiset kesähäät jossain jumppasalissa.
Ot. Miksi Niinistö ei heti ilmoittanut, että ei saa käännöstä korvanappiin. Olisi ollut vähintäänkin kohteliasta olla niin kiinnostunut Zelen puheesta, että olisi ilmoittanut häiriöstä.
Yli-viikari varmaan savustettiin pihalle juuri siksi, että oikeasti osasi jotakin ja kohteli vielä tätä eläköityvää virkamiestäkin epäsuomalaisen myötätuntoisesti.