Lue keskustelun säännöt.
Ovatko suomalaiset niin huippuja kuin väitetään?
03.05.2023 |
Katselinpa tuossa jäkikäteen Zelenskyin ja Niininstön tiedotustilaisuuden ja jälleen kerran ihmetytti, miten huonosti virkamiehet osaavat englantia. Siis kieltä, jota kai pitäisi tuolla tasolla puhua sujuvasti. Niin vain siellä esimerkiksi sana "first" äännettiin "först". Olen monta kertaa aiemminkin ihmetellyt sitä sönkkäystä, jota kuulee vaikkapa Ulkoministeriön virkamiehiltä. Eikö Suomessa oikeasti osata vai pääseekö noihin hommiin porukkaa pelkästään suhteilla, jolloin ei tarvitsekaan osata? Poliitikot osaavat mitä osaavat, mutta virkamiesten pitäisi kai olla huippukoulutettuja?
Toinen moka oli, ettei Niinistölle tulkattu, kun Zelenskyi puhui. Jotenkin avutonta touhua.
Turvallisuuspuolen Suomi hallitsee ilmeisen hyvin, mutta kommunikointi näyttää tökkivän.
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Kai se pitää sitten paikkansa, että Suomessa on vaikea päästä töihin, jos osaa sujuvasti vieraita kieliä. Täällä tunnutaan oikeasti uskovan, että koulussa oppii hyvän kielitaidon. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Can't wait persu politicians doing themselves idiots in english and swedish.
'doing themselves idiots'?
Justiinsa juu. Englanniksi tuo sanottaisiin ehkä "struggling to impress the audience with their linguistic finesse".
Hiukan liian "koristellusti" sanottu. Ehkä "Can't wait for PS politicians making themselves the butt of jokes when they try to speak English and Swedish." olisi parempi?
No one will be making jokes about somebody's less than perfect language skills in polite company. It will merely be noted that the person is a bit of a character. Ja persujen kohdalla näin todellakin on.
Enpä ole koskaan törmännyt tilanteeseen jossa heikommin kieltä osaavaa olisi pidetty "A bit of a character":na. Ihan tavallisina ihmisinä heitä pidetään.
Tässä viitattiin tilanteeseen, jossa ihmisen heikko kielitaito yhdistyy persumaiseen asenteeseen. Itse olen nimenomaan ollut tilanteissa, joissa natiivi englanninpuhuja on viitannut epäselvään ja töksäyttelevään suomalaiseen tuolla kuvauksella. Ja se on kohtelias tapa vähätellä sosiaalista mokailua tämän juntin taholta. Ja suomalaiset suhtautuvat ihan samalla tavalla hoonosoomi-ihmisiin, jotka sönkkäävät postivirkailijalle asiaansa puoli tuntia eikä kukaan saa selvää eikä asia etene. Been there, done that.
Meillä päin pidettäisiin todella tökerönä ja junttina leimata joku "A bit of a character" :iksi kielitaidon perusteella. Kukaan ei _koskaan_ vähättelisi toista tuolla tavoin. Toki jos on muutoin a bit of a character niin sitten menee, mutta pelkästään kielitaidon perusteella se nuin sanonut henkilö näyttäytyisi todella omitusessa valossa.
Kyse ei siis ole varmastikaan ollut kielitaidosta vaan yleisestä asenteesta jonka mainitsit. Mutta se taas on sitten eri keskustelu se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen aksentti on nimenomaan arvostettu. Se on helposti ymmärrettävää ja suomalaisilla on lisäksi hyvä sanavarasto ja kieliopin ymmärrys.
Asun Britanniassa ja britit pitävät suomalaisten kanssa työskentelystä nimenomaan siksi että asiat tulevat ymmärretyksi puolin ja toisin.
Kun päivittäin kuuntelee kymmeniä eri aksentteja ympäri maailmaa niin se ymmärrettävyys on tärkeää. Esim ranskalainen ja intialainen aksentti usein ovat todella vaikeaselkoisia, monet muutkin, myös natiivimurteet kuten esim skottienglanti ja joidenkin pienempien saarivaltioiden murteet.
Suomesta kun asiaa katsoo, ei välttämättä ymmärrä että englanninkielisessä maassa asuessa erilaisia aksentteja kuulee jatkuvasti ja tärkeintä on se, että asiat tulevat selväksi.
Siitä voisin ehkä hieman moittia, että joskus sana please pääsee unohtumaan suomalaisilta, mutta jos jälkikäteen sen huomaa niin voi aina sanoa että omassa kielessä vastaavaa sanaa ei ole, vaan kohteliaisuus hoidetaan muuten.
Puhut todennäköisesti ihmisistä, jotka osaavat englantia sujuvasti. Mikään aksentti sinänsä ei ole ongelma, jos osaa kieltä niin hyvin, että pystyy ilmaisemaan itsensä selvästi ja kohteliaasti ja ymmärtää mitä muut puhuvat. Ongelmia syntyy, kun kielitaito ei ole ihan tällä tasolla.
Kyllä se pätee heikompiinkin osaajiin. Rallimurre on helppoa ymmärtää. Jos muutamankin sanan saa suustaan ulos ymmärrettynä on se parempi kuin viisi minuuttia monologia josta kukaan ei saa selvää.
Suomalaisten perisynti tämä "mitäköhän muut meistä ajattelee" esim nyt tässä ketjussa rallienglannista.
Vastaus tähän: no eivät yhtään mitään. Omituisempana pidetään sitä jos ei saa ääntämishäpeänsä vuoksi suutaan auki. Yrittämistä arvostetaan paljonkin.
Ei sellaista rallienglantia ymmärrä jos sanat lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan.
No menehän esim britteihin kokeilemaan. Aika hyvällä prosentilla sitä ymmärretään. Paljon paremmin kuin monia muita aksentteja.
Olen asunut englanninkielisessä maassa, joten tiedän jotain asiasta. Se hyvä prosentti ei riitä, kun kyse on oikeasti tärkeistä asioista.
Minä asun tälläkin hetkellä englanninkielisessä maassa. Olen asunut suurimman osan elämästäni. Toinen vanhemmistani puhuu äidinkielenään Suomea, toinen englantia. Lapseni puhuvat englantia, välttävästi suomea.
Oikeasti tärkeissä asioissa käytetään tulkkia jos pienikin epäilys on, että asiat eivät tule ymmäretyksi. Päivittäisessä kanssakäymisessä suomalainen aksentti on erinomainen, itsekin joskus vaihdan suomiaksenttiin jos olen tekemisissä ulkomaalaisten kanssa joille brittiaksentti saattaa olla vaikea ymmärtää. Suomiaksenttia ymmärtävät myös britit.
Olen ollut töissä yhdessä ministeriössä viransijaisena. Siellä ainakaan ei saanut käyttöönsä tulkkia, vaan virkamiehet joutuivat pärjäämään sillä kielitaidolla, mikä heillä oli. En usko, että missään ministeriössä olisi tarjolla tulkkeja rivivirkamiehille. Niitä tulkkejahan tarvittaisiin valtavat määrät. Kirjeenvaihtokin käytiin omin taidoin. Muistan hyvin, kun joku kyseli minulta neuvoa ja yritin auttaa ranskankielisen sähköpostiviestin väsäämisessä. Myöskään kääntäjiä kyseisessä yksikössä ei ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen aksentti on nimenomaan arvostettu. Se on helposti ymmärrettävää ja suomalaisilla on lisäksi hyvä sanavarasto ja kieliopin ymmärrys.
Asun Britanniassa ja britit pitävät suomalaisten kanssa työskentelystä nimenomaan siksi että asiat tulevat ymmärretyksi puolin ja toisin.
Kun päivittäin kuuntelee kymmeniä eri aksentteja ympäri maailmaa niin se ymmärrettävyys on tärkeää. Esim ranskalainen ja intialainen aksentti usein ovat todella vaikeaselkoisia, monet muutkin, myös natiivimurteet kuten esim skottienglanti ja joidenkin pienempien saarivaltioiden murteet.
Suomesta kun asiaa katsoo, ei välttämättä ymmärrä että englanninkielisessä maassa asuessa erilaisia aksentteja kuulee jatkuvasti ja tärkeintä on se, että asiat tulevat selväksi.
Siitä voisin ehkä hieman moittia, että joskus sana please pääsee unohtumaan suomalaisilta, mutta jos jälkikäteen sen huomaa niin voi aina sanoa että omassa kielessä vastaavaa sanaa ei ole, vaan kohteliaisuus hoidetaan muuten.
Puhut todennäköisesti ihmisistä, jotka osaavat englantia sujuvasti. Mikään aksentti sinänsä ei ole ongelma, jos osaa kieltä niin hyvin, että pystyy ilmaisemaan itsensä selvästi ja kohteliaasti ja ymmärtää mitä muut puhuvat. Ongelmia syntyy, kun kielitaito ei ole ihan tällä tasolla.
Kyllä se pätee heikompiinkin osaajiin. Rallimurre on helppoa ymmärtää. Jos muutamankin sanan saa suustaan ulos ymmärrettynä on se parempi kuin viisi minuuttia monologia josta kukaan ei saa selvää.
Suomalaisten perisynti tämä "mitäköhän muut meistä ajattelee" esim nyt tässä ketjussa rallienglannista.
Vastaus tähän: no eivät yhtään mitään. Omituisempana pidetään sitä jos ei saa ääntämishäpeänsä vuoksi suutaan auki. Yrittämistä arvostetaan paljonkin.
Ei sellaista rallienglantia ymmärrä jos sanat lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan.
No menehän esim britteihin kokeilemaan. Aika hyvällä prosentilla sitä ymmärretään. Paljon paremmin kuin monia muita aksentteja.
Olen asunut englanninkielisessä maassa, joten tiedän jotain asiasta. Se hyvä prosentti ei riitä, kun kyse on oikeasti tärkeistä asioista.
Minä asun tälläkin hetkellä englanninkielisessä maassa. Olen asunut suurimman osan elämästäni. Toinen vanhemmistani puhuu äidinkielenään Suomea, toinen englantia. Lapseni puhuvat englantia, välttävästi suomea.
Oikeasti tärkeissä asioissa käytetään tulkkia jos pienikin epäilys on, että asiat eivät tule ymmäretyksi. Päivittäisessä kanssakäymisessä suomalainen aksentti on erinomainen, itsekin joskus vaihdan suomiaksenttiin jos olen tekemisissä ulkomaalaisten kanssa joille brittiaksentti saattaa olla vaikea ymmärtää. Suomiaksenttia ymmärtävät myös britit.
Kun otat suomiaksentin käyttöön, äännätkö deinish vai danish, kun tarkoitat tanskalaista?
Tai miten lausut suomiaksentilla first? Fööst, föörst, först vai kenties first?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen aksentti on nimenomaan arvostettu. Se on helposti ymmärrettävää ja suomalaisilla on lisäksi hyvä sanavarasto ja kieliopin ymmärrys.
Asun Britanniassa ja britit pitävät suomalaisten kanssa työskentelystä nimenomaan siksi että asiat tulevat ymmärretyksi puolin ja toisin.
Kun päivittäin kuuntelee kymmeniä eri aksentteja ympäri maailmaa niin se ymmärrettävyys on tärkeää. Esim ranskalainen ja intialainen aksentti usein ovat todella vaikeaselkoisia, monet muutkin, myös natiivimurteet kuten esim skottienglanti ja joidenkin pienempien saarivaltioiden murteet.
Suomesta kun asiaa katsoo, ei välttämättä ymmärrä että englanninkielisessä maassa asuessa erilaisia aksentteja kuulee jatkuvasti ja tärkeintä on se, että asiat tulevat selväksi.
Siitä voisin ehkä hieman moittia, että joskus sana please pääsee unohtumaan suomalaisilta, mutta jos jälkikäteen sen huomaa niin voi aina sanoa että omassa kielessä vastaavaa sanaa ei ole, vaan kohteliaisuus hoidetaan muuten.
Puhut todennäköisesti ihmisistä, jotka osaavat englantia sujuvasti. Mikään aksentti sinänsä ei ole ongelma, jos osaa kieltä niin hyvin, että pystyy ilmaisemaan itsensä selvästi ja kohteliaasti ja ymmärtää mitä muut puhuvat. Ongelmia syntyy, kun kielitaito ei ole ihan tällä tasolla.
Kyllä se pätee heikompiinkin osaajiin. Rallimurre on helppoa ymmärtää. Jos muutamankin sanan saa suustaan ulos ymmärrettynä on se parempi kuin viisi minuuttia monologia josta kukaan ei saa selvää.
Suomalaisten perisynti tämä "mitäköhän muut meistä ajattelee" esim nyt tässä ketjussa rallienglannista.
Vastaus tähän: no eivät yhtään mitään. Omituisempana pidetään sitä jos ei saa ääntämishäpeänsä vuoksi suutaan auki. Yrittämistä arvostetaan paljonkin.
Ei sellaista rallienglantia ymmärrä jos sanat lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan.
No menehän esim britteihin kokeilemaan. Aika hyvällä prosentilla sitä ymmärretään. Paljon paremmin kuin monia muita aksentteja.
Olen asunut englanninkielisessä maassa, joten tiedän jotain asiasta. Se hyvä prosentti ei riitä, kun kyse on oikeasti tärkeistä asioista.
Minä asun tälläkin hetkellä englanninkielisessä maassa. Olen asunut suurimman osan elämästäni. Toinen vanhemmistani puhuu äidinkielenään Suomea, toinen englantia. Lapseni puhuvat englantia, välttävästi suomea.
Oikeasti tärkeissä asioissa käytetään tulkkia jos pienikin epäilys on, että asiat eivät tule ymmäretyksi. Päivittäisessä kanssakäymisessä suomalainen aksentti on erinomainen, itsekin joskus vaihdan suomiaksenttiin jos olen tekemisissä ulkomaalaisten kanssa joille brittiaksentti saattaa olla vaikea ymmärtää. Suomiaksenttia ymmärtävät myös britit.
Kun otat suomiaksentin käyttöön, äännätkö deinish vai danish, kun tarkoitat tanskalaista?
Tai miten lausut suomiaksentilla first? Fööst, föörst, först vai kenties first?
Sen virkamiesniasen ääntäminen oli kyllä melko karmeaa. Först ja Danis indeed.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Can't wait persu politicians doing themselves idiots in english and swedish.
'doing themselves idiots'?
Justiinsa juu. Englanniksi tuo sanottaisiin ehkä "struggling to impress the audience with their linguistic finesse".
Hiukan liian "koristellusti" sanottu. Ehkä "Can't wait for PS politicians making themselves the butt of jokes when they try to speak English and Swedish." olisi parempi?
No one will be making jokes about somebody's less than perfect language skills in polite company. It will merely be noted that the person is a bit of a character. Ja persujen kohdalla näin todellakin on.
Enpä ole koskaan törmännyt tilanteeseen jossa heikommin kieltä osaavaa olisi pidetty "A bit of a character":na. Ihan tavallisina ihmisinä heitä pidetään.
Tässä viitattiin tilanteeseen, jossa ihmisen heikko kielitaito yhdistyy persumaiseen asenteeseen. Itse olen nimenomaan ollut tilanteissa, joissa natiivi englanninpuhuja on viitannut epäselvään ja töksäyttelevään suomalaiseen tuolla kuvauksella. Ja se on kohtelias tapa vähätellä sosiaalista mokailua tämän juntin taholta. Ja suomalaiset suhtautuvat ihan samalla tavalla hoonosoomi-ihmisiin, jotka sönkkäävät postivirkailijalle asiaansa puoli tuntia eikä kukaan saa selvää eikä asia etene. Been there, done that.
Meillä päin pidettäisiin todella tökerönä ja junttina leimata joku "A bit of a character" :iksi kielitaidon perusteella. Kukaan ei _koskaan_ vähättelisi toista tuolla tavoin. Toki jos on muutoin a bit of a character niin sitten menee, mutta pelkästään kielitaidon perusteella se nuin sanonut henkilö näyttäytyisi todella omitusessa valossa.
Kyse ei siis ole varmastikaan ollut kielitaidosta vaan yleisestä asenteesta jonka mainitsit. Mutta se taas on sitten eri keskustelu se.
A bit of a character sujuvalla kielitaidolla on ainoastaan eksentrinen, eikä hänen käytöksensä olekaan sosiaalisesti noloa tai käsittämätöntä, koska puheen ymmärtää. Amerikkalaiset tosin eivät vapauta ihmistä sosiaalisista odotuksista eksentrismin perusteella yhtä jalomielisesti kuin vaikkapa britit ja irkut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Englannin kielen opetus on joissakin maissa vähän niin ja näin.
Suomen ulkoministeriöön ei muuten kai edes pääse virkamieheksi, jos ei ole oleskellut pidempään ulkomailla. Ajatuksena lie se, että on oppinut siellä kommunikoimaan ja muutenkin elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen aksentti on nimenomaan arvostettu. Se on helposti ymmärrettävää ja suomalaisilla on lisäksi hyvä sanavarasto ja kieliopin ymmärrys.
Asun Britanniassa ja britit pitävät suomalaisten kanssa työskentelystä nimenomaan siksi että asiat tulevat ymmärretyksi puolin ja toisin.
Kun päivittäin kuuntelee kymmeniä eri aksentteja ympäri maailmaa niin se ymmärrettävyys on tärkeää. Esim ranskalainen ja intialainen aksentti usein ovat todella vaikeaselkoisia, monet muutkin, myös natiivimurteet kuten esim skottienglanti ja joidenkin pienempien saarivaltioiden murteet.
Suomesta kun asiaa katsoo, ei välttämättä ymmärrä että englanninkielisessä maassa asuessa erilaisia aksentteja kuulee jatkuvasti ja tärkeintä on se, että asiat tulevat selväksi.
Siitä voisin ehkä hieman moittia, että joskus sana please pääsee unohtumaan suomalaisilta, mutta jos jälkikäteen sen huomaa niin voi aina sanoa että omassa kielessä vastaavaa sanaa ei ole, vaan kohteliaisuus hoidetaan muuten.
Puhut todennäköisesti ihmisistä, jotka osaavat englantia sujuvasti. Mikään aksentti sinänsä ei ole ongelma, jos osaa kieltä niin hyvin, että pystyy ilmaisemaan itsensä selvästi ja kohteliaasti ja ymmärtää mitä muut puhuvat. Ongelmia syntyy, kun kielitaito ei ole ihan tällä tasolla.
Kyllä se pätee heikompiinkin osaajiin. Rallimurre on helppoa ymmärtää. Jos muutamankin sanan saa suustaan ulos ymmärrettynä on se parempi kuin viisi minuuttia monologia josta kukaan ei saa selvää.
Suomalaisten perisynti tämä "mitäköhän muut meistä ajattelee" esim nyt tässä ketjussa rallienglannista.
Vastaus tähän: no eivät yhtään mitään. Omituisempana pidetään sitä jos ei saa ääntämishäpeänsä vuoksi suutaan auki. Yrittämistä arvostetaan paljonkin.
Ei sellaista rallienglantia ymmärrä jos sanat lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan.
No menehän esim britteihin kokeilemaan. Aika hyvällä prosentilla sitä ymmärretään. Paljon paremmin kuin monia muita aksentteja.
Olen asunut englanninkielisessä maassa, joten tiedän jotain asiasta. Se hyvä prosentti ei riitä, kun kyse on oikeasti tärkeistä asioista.
Minä asun tälläkin hetkellä englanninkielisessä maassa. Olen asunut suurimman osan elämästäni. Toinen vanhemmistani puhuu äidinkielenään Suomea, toinen englantia. Lapseni puhuvat englantia, välttävästi suomea.
Oikeasti tärkeissä asioissa käytetään tulkkia jos pienikin epäilys on, että asiat eivät tule ymmäretyksi. Päivittäisessä kanssakäymisessä suomalainen aksentti on erinomainen, itsekin joskus vaihdan suomiaksenttiin jos olen tekemisissä ulkomaalaisten kanssa joille brittiaksentti saattaa olla vaikea ymmärtää. Suomiaksenttia ymmärtävät myös britit.
Kun otat suomiaksentin käyttöön, äännätkö deinish vai danish, kun tarkoitat tanskalaista?
Tai miten lausut suomiaksentilla first? Fööst, föörst, först vai kenties first?
Third ainakin lausutaan rallienglanniksi tööd.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Englannin kielen opetus on joissakin maissa vähän niin ja näin.
Suomen ulkoministeriöön ei muuten kai edes pääse virkamieheksi, jos ei ole oleskellut pidempään ulkomailla. Ajatuksena lie se, että on oppinut siellä kommunikoimaan ja muutenkin elämään.
Voihan virkamiehellekin tulla dementia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä virkamies ystävällisesti sönkkäsi kamalaa englantia, jottei Niinistön horinat näyttäisi ihan niin noloilta. Lisäksi Niinistön maine on sellainen, että saattaisi vaikka järkätä liian kielitaitoisen virkamiehen aurauskepin hommiin Hausjärvelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen aksentti on nimenomaan arvostettu. Se on helposti ymmärrettävää ja suomalaisilla on lisäksi hyvä sanavarasto ja kieliopin ymmärrys.
Asun Britanniassa ja britit pitävät suomalaisten kanssa työskentelystä nimenomaan siksi että asiat tulevat ymmärretyksi puolin ja toisin.
Kun päivittäin kuuntelee kymmeniä eri aksentteja ympäri maailmaa niin se ymmärrettävyys on tärkeää. Esim ranskalainen ja intialainen aksentti usein ovat todella vaikeaselkoisia, monet muutkin, myös natiivimurteet kuten esim skottienglanti ja joidenkin pienempien saarivaltioiden murteet.
Suomesta kun asiaa katsoo, ei välttämättä ymmärrä että englanninkielisessä maassa asuessa erilaisia aksentteja kuulee jatkuvasti ja tärkeintä on se, että asiat tulevat selväksi.
Siitä voisin ehkä hieman moittia, että joskus sana please pääsee unohtumaan suomalaisilta, mutta jos jälkikäteen sen huomaa niin voi aina sanoa että omassa kielessä vastaavaa sanaa ei ole, vaan kohteliaisuus hoidetaan muuten.
Puhut todennäköisesti ihmisistä, jotka osaavat englantia sujuvasti. Mikään aksentti sinänsä ei ole ongelma, jos osaa kieltä niin hyvin, että pystyy ilmaisemaan itsensä selvästi ja kohteliaasti ja ymmärtää mitä muut puhuvat. Ongelmia syntyy, kun kielitaito ei ole ihan tällä tasolla.
Kyllä se pätee heikompiinkin osaajiin. Rallimurre on helppoa ymmärtää. Jos muutamankin sanan saa suustaan ulos ymmärrettynä on se parempi kuin viisi minuuttia monologia josta kukaan ei saa selvää.
Suomalaisten perisynti tämä "mitäköhän muut meistä ajattelee" esim nyt tässä ketjussa rallienglannista.
Vastaus tähän: no eivät yhtään mitään. Omituisempana pidetään sitä jos ei saa ääntämishäpeänsä vuoksi suutaan auki. Yrittämistä arvostetaan paljonkin.
Ei sellaista rallienglantia ymmärrä jos sanat lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan.
No menehän esim britteihin kokeilemaan. Aika hyvällä prosentilla sitä ymmärretään. Paljon paremmin kuin monia muita aksentteja.
Olen asunut englanninkielisessä maassa, joten tiedän jotain asiasta. Se hyvä prosentti ei riitä, kun kyse on oikeasti tärkeistä asioista.
Minä asun tälläkin hetkellä englanninkielisessä maassa. Olen asunut suurimman osan elämästäni. Toinen vanhemmistani puhuu äidinkielenään Suomea, toinen englantia. Lapseni puhuvat englantia, välttävästi suomea.
Oikeasti tärkeissä asioissa käytetään tulkkia jos pienikin epäilys on, että asiat eivät tule ymmäretyksi. Päivittäisessä kanssakäymisessä suomalainen aksentti on erinomainen, itsekin joskus vaihdan suomiaksenttiin jos olen tekemisissä ulkomaalaisten kanssa joille brittiaksentti saattaa olla vaikea ymmärtää. Suomiaksenttia ymmärtävät myös britit.
Kun otat suomiaksentin käyttöön, äännätkö deinish vai danish, kun tarkoitat tanskalaista?
Tai miten lausut suomiaksentilla first? Fööst, föörst, först vai kenties first?
Sen virkamiesniasen ääntäminen oli kyllä melko karmeaa. Först ja Danis indeed.
Meille on taottu päähän että ei saa hävetä mitään, mutta uskallanpa minäkin sanoa
että tuo tilaisuus oli liian kotikutoinen. Jonkinlaista rutiinia pitäisi olla, jos halutaan
järjestää huippukokouksia (ainakin ennen Suomi on halunnut). Tämä kun ei edes
ollut periaatteessa pelkkää patsastelua vaan puhuttiin ihmisistä sodan jaloissa.
Islannin pääministeri puhui muuten ymmärrettävästi ja sujuvasti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen aksentti on nimenomaan arvostettu. Se on helposti ymmärrettävää ja suomalaisilla on lisäksi hyvä sanavarasto ja kieliopin ymmärrys.
Asun Britanniassa ja britit pitävät suomalaisten kanssa työskentelystä nimenomaan siksi että asiat tulevat ymmärretyksi puolin ja toisin.
Kun päivittäin kuuntelee kymmeniä eri aksentteja ympäri maailmaa niin se ymmärrettävyys on tärkeää. Esim ranskalainen ja intialainen aksentti usein ovat todella vaikeaselkoisia, monet muutkin, myös natiivimurteet kuten esim skottienglanti ja joidenkin pienempien saarivaltioiden murteet.
Suomesta kun asiaa katsoo, ei välttämättä ymmärrä että englanninkielisessä maassa asuessa erilaisia aksentteja kuulee jatkuvasti ja tärkeintä on se, että asiat tulevat selväksi.
Siitä voisin ehkä hieman moittia, että joskus sana please pääsee unohtumaan suomalaisilta, mutta jos jälkikäteen sen huomaa niin voi aina sanoa että omassa kielessä vastaavaa sanaa ei ole, vaan kohteliaisuus hoidetaan muuten.
Puhut todennäköisesti ihmisistä, jotka osaavat englantia sujuvasti. Mikään aksentti sinänsä ei ole ongelma, jos osaa kieltä niin hyvin, että pystyy ilmaisemaan itsensä selvästi ja kohteliaasti ja ymmärtää mitä muut puhuvat. Ongelmia syntyy, kun kielitaito ei ole ihan tällä tasolla.
Kyllä se pätee heikompiinkin osaajiin. Rallimurre on helppoa ymmärtää. Jos muutamankin sanan saa suustaan ulos ymmärrettynä on se parempi kuin viisi minuuttia monologia josta kukaan ei saa selvää.
Suomalaisten perisynti tämä "mitäköhän muut meistä ajattelee" esim nyt tässä ketjussa rallienglannista.
Vastaus tähän: no eivät yhtään mitään. Omituisempana pidetään sitä jos ei saa ääntämishäpeänsä vuoksi suutaan auki. Yrittämistä arvostetaan paljonkin.
Ei sellaista rallienglantia ymmärrä jos sanat lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan.
No menehän esim britteihin kokeilemaan. Aika hyvällä prosentilla sitä ymmärretään. Paljon paremmin kuin monia muita aksentteja.
Olen asunut englanninkielisessä maassa, joten tiedän jotain asiasta. Se hyvä prosentti ei riitä, kun kyse on oikeasti tärkeistä asioista.
Minä asun tälläkin hetkellä englanninkielisessä maassa. Olen asunut suurimman osan elämästäni. Toinen vanhemmistani puhuu äidinkielenään Suomea, toinen englantia. Lapseni puhuvat englantia, välttävästi suomea.
Oikeasti tärkeissä asioissa käytetään tulkkia jos pienikin epäilys on, että asiat eivät tule ymmäretyksi. Päivittäisessä kanssakäymisessä suomalainen aksentti on erinomainen, itsekin joskus vaihdan suomiaksenttiin jos olen tekemisissä ulkomaalaisten kanssa joille brittiaksentti saattaa olla vaikea ymmärtää. Suomiaksenttia ymmärtävät myös britit.
Kun otat suomiaksentin käyttöön, äännätkö deinish vai danish, kun tarkoitat tanskalaista?
Tai miten lausut suomiaksentilla first? Fööst, föörst, först vai kenties first?
Third ainakin lausutaan rallienglanniksi tööd.
Eli vokaalit ovat melkolailla kohdallaan. En usko, että juuri kukaan ymmärtää, jos sanoo first tai third.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Englannin kielen opetus on joissakin maissa vähän niin ja näin.
Suomen ulkoministeriöön ei muuten kai edes pääse virkamieheksi, jos ei ole oleskellut pidempään ulkomailla. Ajatuksena lie se, että on oppinut siellä kommunikoimaan ja muutenkin elämään.
Voihan virkamiehellekin tulla dementia.
Silloin on jäätävä eläkkeelle, sillä ministeriöt ja virastot eivät ole mitään dementikkojen suojatyöpaikkoja (ainakaan niiden ei pitäisi olla!). Et varmaan itsekään antaisi esim. raha-asioitasi kenenkään dementikon hoidettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen aksentti on nimenomaan arvostettu. Se on helposti ymmärrettävää ja suomalaisilla on lisäksi hyvä sanavarasto ja kieliopin ymmärrys.
Asun Britanniassa ja britit pitävät suomalaisten kanssa työskentelystä nimenomaan siksi että asiat tulevat ymmärretyksi puolin ja toisin.
Kun päivittäin kuuntelee kymmeniä eri aksentteja ympäri maailmaa niin se ymmärrettävyys on tärkeää. Esim ranskalainen ja intialainen aksentti usein ovat todella vaikeaselkoisia, monet muutkin, myös natiivimurteet kuten esim skottienglanti ja joidenkin pienempien saarivaltioiden murteet.
Suomesta kun asiaa katsoo, ei välttämättä ymmärrä että englanninkielisessä maassa asuessa erilaisia aksentteja kuulee jatkuvasti ja tärkeintä on se, että asiat tulevat selväksi.
Siitä voisin ehkä hieman moittia, että joskus sana please pääsee unohtumaan suomalaisilta, mutta jos jälkikäteen sen huomaa niin voi aina sanoa että omassa kielessä vastaavaa sanaa ei ole, vaan kohteliaisuus hoidetaan muuten.
Puhut todennäköisesti ihmisistä, jotka osaavat englantia sujuvasti. Mikään aksentti sinänsä ei ole ongelma, jos osaa kieltä niin hyvin, että pystyy ilmaisemaan itsensä selvästi ja kohteliaasti ja ymmärtää mitä muut puhuvat. Ongelmia syntyy, kun kielitaito ei ole ihan tällä tasolla.
Kyllä se pätee heikompiinkin osaajiin. Rallimurre on helppoa ymmärtää. Jos muutamankin sanan saa suustaan ulos ymmärrettynä on se parempi kuin viisi minuuttia monologia josta kukaan ei saa selvää.
Suomalaisten perisynti tämä "mitäköhän muut meistä ajattelee" esim nyt tässä ketjussa rallienglannista.
Vastaus tähän: no eivät yhtään mitään. Omituisempana pidetään sitä jos ei saa ääntämishäpeänsä vuoksi suutaan auki. Yrittämistä arvostetaan paljonkin.
Ei sellaista rallienglantia ymmärrä jos sanat lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan.
No menehän esim britteihin kokeilemaan. Aika hyvällä prosentilla sitä ymmärretään. Paljon paremmin kuin monia muita aksentteja.
Luulet vaan. Kylla kaikilla natiiveilla menee sormi suuhun kun suomalainen sanoo; deveLOPMET tai Termomeetter tai ihan vaan pyytaa vetta "vaatter".
Vierailija kirjoitti:
Ehkä virkamies ystävällisesti sönkkäsi kamalaa englantia, jottei Niinistön horinat näyttäisi ihan niin noloilta. Lisäksi Niinistön maine on sellainen, että saattaisi vaikka järkätä liian kielitaitoisen virkamiehen aurauskepin hommiin Hausjärvelle.
Sotket nyt Niinistön ja Putinin tavat keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen aksentti on nimenomaan arvostettu. Se on helposti ymmärrettävää ja suomalaisilla on lisäksi hyvä sanavarasto ja kieliopin ymmärrys.
Asun Britanniassa ja britit pitävät suomalaisten kanssa työskentelystä nimenomaan siksi että asiat tulevat ymmärretyksi puolin ja toisin.
Kun päivittäin kuuntelee kymmeniä eri aksentteja ympäri maailmaa niin se ymmärrettävyys on tärkeää. Esim ranskalainen ja intialainen aksentti usein ovat todella vaikeaselkoisia, monet muutkin, myös natiivimurteet kuten esim skottienglanti ja joidenkin pienempien saarivaltioiden murteet.
Suomesta kun asiaa katsoo, ei välttämättä ymmärrä että englanninkielisessä maassa asuessa erilaisia aksentteja kuulee jatkuvasti ja tärkeintä on se, että asiat tulevat selväksi.
Siitä voisin ehkä hieman moittia, että joskus sana please pääsee unohtumaan suomalaisilta, mutta jos jälkikäteen sen huomaa niin voi aina sanoa että omassa kielessä vastaavaa sanaa ei ole, vaan kohteliaisuus hoidetaan muuten.
Puhut todennäköisesti ihmisistä, jotka osaavat englantia sujuvasti. Mikään aksentti sinänsä ei ole ongelma, jos osaa kieltä niin hyvin, että pystyy ilmaisemaan itsensä selvästi ja kohteliaasti ja ymmärtää mitä muut puhuvat. Ongelmia syntyy, kun kielitaito ei ole ihan tällä tasolla.
Kyllä se pätee heikompiinkin osaajiin. Rallimurre on helppoa ymmärtää. Jos muutamankin sanan saa suustaan ulos ymmärrettynä on se parempi kuin viisi minuuttia monologia josta kukaan ei saa selvää.
Suomalaisten perisynti tämä "mitäköhän muut meistä ajattelee" esim nyt tässä ketjussa rallienglannista.
Vastaus tähän: no eivät yhtään mitään. Omituisempana pidetään sitä jos ei saa ääntämishäpeänsä vuoksi suutaan auki. Yrittämistä arvostetaan paljonkin.
Ei sellaista rallienglantia ymmärrä jos sanat lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan.
No menehän esim britteihin kokeilemaan. Aika hyvällä prosentilla sitä ymmärretään. Paljon paremmin kuin monia muita aksentteja.
Olen asunut englanninkielisessä maassa, joten tiedän jotain asiasta. Se hyvä prosentti ei riitä, kun kyse on oikeasti tärkeistä asioista.
Minä asun tälläkin hetkellä englanninkielisessä maassa. Olen asunut suurimman osan elämästäni. Toinen vanhemmistani puhuu äidinkielenään Suomea, toinen englantia. Lapseni puhuvat englantia, välttävästi suomea.
Oikeasti tärkeissä asioissa käytetään tulkkia jos pienikin epäilys on, että asiat eivät tule ymmäretyksi. Päivittäisessä kanssakäymisessä suomalainen aksentti on erinomainen, itsekin joskus vaihdan suomiaksenttiin jos olen tekemisissä ulkomaalaisten kanssa joille brittiaksentti saattaa olla vaikea ymmärtää. Suomiaksenttia ymmärtävät myös britit.
Kun otat suomiaksentin käyttöön, äännätkö deinish vai danish, kun tarkoitat tanskalaista?
Tai miten lausut suomiaksentilla first? Fööst, föörst, först vai kenties first?
Third ainakin lausutaan rallienglanniksi tööd.
Englannipuhuja kuulee etta sanottiin turd=paska.
Tämä on aivan totta esim. bulgarialaisella torilla ja espanjalaisessa ravintolassa, mutta Ulkoministeriön virkamieheltä ja Suomen ulkopoliitikan johtajalta voisi odottaa hiukan parempaa.