Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ovatko suomalaiset niin huippuja kuin väitetään?
03.05.2023 |
Katselinpa tuossa jäkikäteen Zelenskyin ja Niininstön tiedotustilaisuuden ja jälleen kerran ihmetytti, miten huonosti virkamiehet osaavat englantia. Siis kieltä, jota kai pitäisi tuolla tasolla puhua sujuvasti. Niin vain siellä esimerkiksi sana "first" äännettiin "först". Olen monta kertaa aiemminkin ihmetellyt sitä sönkkäystä, jota kuulee vaikkapa Ulkoministeriön virkamiehiltä. Eikö Suomessa oikeasti osata vai pääseekö noihin hommiin porukkaa pelkästään suhteilla, jolloin ei tarvitsekaan osata? Poliitikot osaavat mitä osaavat, mutta virkamiesten pitäisi kai olla huippukoulutettuja?
Toinen moka oli, ettei Niinistölle tulkattu, kun Zelenskyi puhui. Jotenkin avutonta touhua.
Turvallisuuspuolen Suomi hallitsee ilmeisen hyvin, mutta kommunikointi näyttää tökkivän.
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Luuletko tosissasi että jossain Romanian tai Portugalin maaseudulla on yhtä hyviä kouluja kuin Suomen maaseudulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Luuletko tosissasi että jossain Romanian tai Portugalin maaseudulla on yhtä hyviä kouluja kuin Suomen maaseudulla?
Ei ole, mutta silti ne jotenkin oppivat englantia paremmin kuin Suomen presidentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen aksentti on nimenomaan arvostettu. Se on helposti ymmärrettävää ja suomalaisilla on lisäksi hyvä sanavarasto ja kieliopin ymmärrys.
Asun Britanniassa ja britit pitävät suomalaisten kanssa työskentelystä nimenomaan siksi että asiat tulevat ymmärretyksi puolin ja toisin.
Kun päivittäin kuuntelee kymmeniä eri aksentteja ympäri maailmaa niin se ymmärrettävyys on tärkeää. Esim ranskalainen ja intialainen aksentti usein ovat todella vaikeaselkoisia, monet muutkin, myös natiivimurteet kuten esim skottienglanti ja joidenkin pienempien saarivaltioiden murteet.
Suomesta kun asiaa katsoo, ei välttämättä ymmärrä että englanninkielisessä maassa asuessa erilaisia aksentteja kuulee jatkuvasti ja tärkeintä on se, että asiat tulevat selväksi.
Siitä voisin ehkä hieman moittia, että joskus sana please pääsee unohtumaan suomalaisilta, mutta jos jälkikäteen sen huomaa niin voi aina sanoa että omassa kielessä vastaavaa sanaa ei ole, vaan kohteliaisuus hoidetaan muuten.
Puhut todennäköisesti ihmisistä, jotka osaavat englantia sujuvasti. Mikään aksentti sinänsä ei ole ongelma, jos osaa kieltä niin hyvin, että pystyy ilmaisemaan itsensä selvästi ja kohteliaasti ja ymmärtää mitä muut puhuvat. Ongelmia syntyy, kun kielitaito ei ole ihan tällä tasolla.
Kyllä se pätee heikompiinkin osaajiin. Rallimurre on helppoa ymmärtää. Jos muutamankin sanan saa suustaan ulos ymmärrettynä on se parempi kuin viisi minuuttia monologia josta kukaan ei saa selvää.
Suomalaisten perisynti tämä "mitäköhän muut meistä ajattelee" esim nyt tässä ketjussa rallienglannista.
Vastaus tähän: no eivät yhtään mitään. Omituisempana pidetään sitä jos ei saa ääntämishäpeänsä vuoksi suutaan auki. Yrittämistä arvostetaan paljonkin.
Ei sellaista rallienglantia ymmärrä jos sanat lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan.
No menehän esim britteihin kokeilemaan. Aika hyvällä prosentilla sitä ymmärretään. Paljon paremmin kuin monia muita aksentteja.
Olen asunut englanninkielisessä maassa, joten tiedän jotain asiasta. Se hyvä prosentti ei riitä, kun kyse on oikeasti tärkeistä asioista.
Minä asun tälläkin hetkellä englanninkielisessä maassa. Olen asunut suurimman osan elämästäni. Toinen vanhemmistani puhuu äidinkielenään Suomea, toinen englantia. Lapseni puhuvat englantia, välttävästi suomea.
Oikeasti tärkeissä asioissa käytetään tulkkia jos pienikin epäilys on, että asiat eivät tule ymmäretyksi. Päivittäisessä kanssakäymisessä suomalainen aksentti on erinomainen, itsekin joskus vaihdan suomiaksenttiin jos olen tekemisissä ulkomaalaisten kanssa joille brittiaksentti saattaa olla vaikea ymmärtää. Suomiaksenttia ymmärtävät myös britit.
Kun otat suomiaksentin käyttöön, äännätkö deinish vai danish, kun tarkoitat tanskalaista?
Tai miten lausut suomiaksentilla first? Fööst, föörst, först vai kenties first?
Third ainakin lausutaan rallienglanniksi tööd.
Eli vokaalit ovat melkolailla kohdallaan. En usko, että juuri kukaan ymmärtää, jos sanoo first tai third.
What do you think about these Ukraine aid meetings?
Virkamies: Tis is mai tööd.
"Katsokaa, minun paskani!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Luuletko tosissasi että jossain Romanian tai Portugalin maaseudulla on yhtä hyviä kouluja kuin Suomen maaseudulla?
Ei ole, mutta silti ne jotenkin oppivat englantia paremmin kuin Suomen presidentti.
Mitä noita kerjäläisiä on Romaniasta ja Bulgariasta näkynyt, niin ei ne kyllä osaa mitään vieraita kieliä. Suomalainen pummi osaa ainakin välttävästi englantia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen aksentti on nimenomaan arvostettu. Se on helposti ymmärrettävää ja suomalaisilla on lisäksi hyvä sanavarasto ja kieliopin ymmärrys.
Asun Britanniassa ja britit pitävät suomalaisten kanssa työskentelystä nimenomaan siksi että asiat tulevat ymmärretyksi puolin ja toisin.
Kun päivittäin kuuntelee kymmeniä eri aksentteja ympäri maailmaa niin se ymmärrettävyys on tärkeää. Esim ranskalainen ja intialainen aksentti usein ovat todella vaikeaselkoisia, monet muutkin, myös natiivimurteet kuten esim skottienglanti ja joidenkin pienempien saarivaltioiden murteet.
Suomesta kun asiaa katsoo, ei välttämättä ymmärrä että englanninkielisessä maassa asuessa erilaisia aksentteja kuulee jatkuvasti ja tärkeintä on se, että asiat tulevat selväksi.
Siitä voisin ehkä hieman moittia, että joskus sana please pääsee unohtumaan suomalaisilta, mutta jos jälkikäteen sen huomaa niin voi aina sanoa että omassa kielessä vastaavaa sanaa ei ole, vaan kohteliaisuus hoidetaan muuten.
Puhut todennäköisesti ihmisistä, jotka osaavat englantia sujuvasti. Mikään aksentti sinänsä ei ole ongelma, jos osaa kieltä niin hyvin, että pystyy ilmaisemaan itsensä selvästi ja kohteliaasti ja ymmärtää mitä muut puhuvat. Ongelmia syntyy, kun kielitaito ei ole ihan tällä tasolla.
Kyllä se pätee heikompiinkin osaajiin. Rallimurre on helppoa ymmärtää. Jos muutamankin sanan saa suustaan ulos ymmärrettynä on se parempi kuin viisi minuuttia monologia josta kukaan ei saa selvää.
Suomalaisten perisynti tämä "mitäköhän muut meistä ajattelee" esim nyt tässä ketjussa rallienglannista.
Vastaus tähän: no eivät yhtään mitään. Omituisempana pidetään sitä jos ei saa ääntämishäpeänsä vuoksi suutaan auki. Yrittämistä arvostetaan paljonkin.
Ei sellaista rallienglantia ymmärrä jos sanat lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan.
No menehän esim britteihin kokeilemaan. Aika hyvällä prosentilla sitä ymmärretään. Paljon paremmin kuin monia muita aksentteja.
Olen asunut englanninkielisessä maassa, joten tiedän jotain asiasta. Se hyvä prosentti ei riitä, kun kyse on oikeasti tärkeistä asioista.
Minä asun tälläkin hetkellä englanninkielisessä maassa. Olen asunut suurimman osan elämästäni. Toinen vanhemmistani puhuu äidinkielenään Suomea, toinen englantia. Lapseni puhuvat englantia, välttävästi suomea.
Oikeasti tärkeissä asioissa käytetään tulkkia jos pienikin epäilys on, että asiat eivät tule ymmäretyksi. Päivittäisessä kanssakäymisessä suomalainen aksentti on erinomainen, itsekin joskus vaihdan suomiaksenttiin jos olen tekemisissä ulkomaalaisten kanssa joille brittiaksentti saattaa olla vaikea ymmärtää. Suomiaksenttia ymmärtävät myös britit.
Kun otat suomiaksentin käyttöön, äännätkö deinish vai danish, kun tarkoitat tanskalaista?
Tai miten lausut suomiaksentilla first? Fööst, föörst, först vai kenties first?
Third ainakin lausutaan rallienglanniksi tööd.
Eli vokaalit ovat melkolailla kohdallaan. En usko, että juuri kukaan ymmärtää, jos sanoo first tai third.
What do you think about these Ukraine aid meetings?
Virkamies: Tis is mai tööd.
"Katsokaa, minun paskani!"
:D Hyvä esimerkki siitä ettei se rallienglanti aina toimi vaikka luulisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Luuletko tosissasi että jossain Romanian tai Portugalin maaseudulla on yhtä hyviä kouluja kuin Suomen maaseudulla?
Ei ole, mutta silti ne jotenkin oppivat englantia paremmin kuin Suomen presidentti.
Mitä noita kerjäläisiä on Romaniasta ja Bulgariasta näkynyt, niin ei ne kyllä osaa mitään vieraita kieliä. Suomalainen pummi osaa ainakin välttävästi englantia.
Romanit ovat Bulgariassa ja Romaniassa käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella, joten ei ole ihme, etteivät he ole kielitaitoisia. Muu väestö on sitten erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Luuletko tosissasi että jossain Romanian tai Portugalin maaseudulla on yhtä hyviä kouluja kuin Suomen maaseudulla?
Ei ole, mutta silti ne jotenkin oppivat englantia paremmin kuin Suomen presidentti.
Mitä noita kerjäläisiä on Romaniasta ja Bulgariasta näkynyt, niin ei ne kyllä osaa mitään vieraita kieliä. Suomalainen pummi osaa ainakin välttävästi englantia.
Romanit ovat Bulgariassa ja Romaniassa käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella, joten ei ole ihme, etteivät he ole kielitaitoisia. Muu väestö on sitten erikseen.
Höpöhöpö. Ei siellä ole sellaista tasalaatuista koululaitosta kuin Suomessa. Muutenhan kaikissa maissa olisi suunnilleen samat oppimistulokset. Jopa niinkin lähellä kuin Britanniassa on surkeita kouluja. Köyhät käyvät köyhien kouluja, jos käyvät, rikkaat rikkaiden kouluja. Sama ilmiö alkaa edetä Suomessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Luuletko tosissasi että jossain Romanian tai Portugalin maaseudulla on yhtä hyviä kouluja kuin Suomen maaseudulla?
Ei ole, mutta silti ne jotenkin oppivat englantia paremmin kuin Suomen presidentti.
Mitä noita kerjäläisiä on Romaniasta ja Bulgariasta näkynyt, niin ei ne kyllä osaa mitään vieraita kieliä. Suomalainen pummi osaa ainakin välttävästi englantia.
Romanit ovat Bulgariassa ja Romaniassa käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella, joten ei ole ihme, etteivät he ole kielitaitoisia. Muu väestö on sitten erikseen.
Höpöhöpö. Ei siellä ole sellaista tasalaatuista koululaitosta kuin Suomessa. Muutenhan kaikissa maissa olisi suunnilleen samat oppimistulokset. Jopa niinkin lähellä kuin Britanniassa on surkeita kouluja. Köyhät käyvät köyhien kouluja, jos käyvät, rikkaat rikkaiden kouluja. Sama ilmiö alkaa edetä Suomessakin.
Olen hyvin tietoinen Britannian koulutusjärjestelmästä, olen asunut ja opiskellut siellä. Oletko sinä asunut Romaniassa kun kuvittelet tietäväsi maan koululaitoksesta jotain? On faktaa, että romanit ovat hyljeksitty vähemmistö Romaniassa ja Bulgariassa ja he ovat käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella. Siksi he lähtevät kerjäämään muihin maihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Luuletko tosissasi että jossain Romanian tai Portugalin maaseudulla on yhtä hyviä kouluja kuin Suomen maaseudulla?
Ei ole, mutta silti ne jotenkin oppivat englantia paremmin kuin Suomen presidentti.
Mitä noita kerjäläisiä on Romaniasta ja Bulgariasta näkynyt, niin ei ne kyllä osaa mitään vieraita kieliä. Suomalainen pummi osaa ainakin välttävästi englantia.
Romanit ovat Bulgariassa ja Romaniassa käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella, joten ei ole ihme, etteivät he ole kielitaitoisia. Muu väestö on sitten erikseen.
Höpöhöpö. Ei siellä ole sellaista tasalaatuista koululaitosta kuin Suomessa. Muutenhan kaikissa maissa olisi suunnilleen samat oppimistulokset. Jopa niinkin lähellä kuin Britanniassa on surkeita kouluja. Köyhät käyvät köyhien kouluja, jos käyvät, rikkaat rikkaiden kouluja. Sama ilmiö alkaa edetä Suomessakin.
Olen hyvin tietoinen Britannian koulutusjärjestelmästä, olen asunut ja opiskellut siellä. Oletko sinä asunut Romaniassa kun kuvittelet tietäväsi maan koululaitoksesta jotain? On faktaa, että romanit ovat hyljeksitty vähemmistö Romaniassa ja Bulgariassa ja he ovat käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella. Siksi he lähtevät kerjäämään muihin maihin.
Ja mieti, silti he osaavat ääntää sanan first ihan oikein. Minulla on kyllä mennyt täysin maku Niinistöstä tänään, tympeä epäpätevä narsisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Luuletko tosissasi että jossain Romanian tai Portugalin maaseudulla on yhtä hyviä kouluja kuin Suomen maaseudulla?
Ei ole, mutta silti ne jotenkin oppivat englantia paremmin kuin Suomen presidentti.
Mitä noita kerjäläisiä on Romaniasta ja Bulgariasta näkynyt, niin ei ne kyllä osaa mitään vieraita kieliä. Suomalainen pummi osaa ainakin välttävästi englantia.
Romanit ovat Bulgariassa ja Romaniassa käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella, joten ei ole ihme, etteivät he ole kielitaitoisia. Muu väestö on sitten erikseen.
Höpöhöpö. Ei siellä ole sellaista tasalaatuista koululaitosta kuin Suomessa. Muutenhan kaikissa maissa olisi suunnilleen samat oppimistulokset. Jopa niinkin lähellä kuin Britanniassa on surkeita kouluja. Köyhät käyvät köyhien kouluja, jos käyvät, rikkaat rikkaiden kouluja. Sama ilmiö alkaa edetä Suomessakin.
Olen hyvin tietoinen Britannian koulutusjärjestelmästä, olen asunut ja opiskellut siellä. Oletko sinä asunut Romaniassa kun kuvittelet tietäväsi maan koululaitoksesta jotain? On faktaa, että romanit ovat hyljeksitty vähemmistö Romaniassa ja Bulgariassa ja he ovat käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella. Siksi he lähtevät kerjäämään muihin maihin.
Romania ja Bulgaria ovat Pisa-tutkimuksissa kaikessa alle keskitason.
Romania
Student performance (PISA 2018)
In reading literacy, the main topic of PISA 2018, 15-year-olds in Romania score 428 points compared to an average of 487 points in OECD countries. Girls perform better than boys with a statistically significant difference of 34 points (OECD average: 30 points higher for girls).
On average, 15-year-olds score 430 points in mathematics compared to an average of 489 points in OECD countries. Boys perform better than girls with a non statistically significant difference of 5 points (OECD average: 5 points higher for boys).
In Romania, the average performance in science of 15-year-olds is 426 points, compared to an average of 489 points in OECD countries. Girls perform better than boys with a non statistically significant difference of 1 points (OECD average: 2 points higher for girls).
Socio-economic status explains 18% of the variance in reading performance in Romania (OECD average: 12%).
The average difference between advantaged and disadvantaged students in reading is 109 points, compared to an average of 89 in OECD countries. However, 9% of disadvantaged students are academically resilient (OECD average: 11%).
Bulgaria
Student performance (PISA 2018)
In reading literacy, the main topic of PISA 2018, 15-year-olds in Bulgaria score 420 points compared to an average of 487 points in OECD countries. Girls perform better than boys with a statistically significant difference of 40 points (OECD average: 30 points higher for girls).
On average, 15-year-olds score 436 points in mathematics compared to an average of 489 points in OECD countries. Girls perform better than boys with a non statistically significant difference of 2 points (OECD average: 5 points higher for boys).
In Bulgaria, the average performance in science of 15-year-olds is 424 points, compared to an average of 489 points in OECD countries. Girls perform better than boys with a statistically significant difference of 15 points (OECD average: 2 points higher for girls).
Socio-economic status explains 15% of the variance in reading performance in Bulgaria (OECD average: 12%).
The average difference between advantaged and disadvantaged students in reading is 106 points, compared to an average of 89 in OECD countries. However, 6% of disadvantaged students are academically resilient (OECD average: 11%).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Luuletko tosissasi että jossain Romanian tai Portugalin maaseudulla on yhtä hyviä kouluja kuin Suomen maaseudulla?
Ei ole, mutta silti ne jotenkin oppivat englantia paremmin kuin Suomen presidentti.
Mitä noita kerjäläisiä on Romaniasta ja Bulgariasta näkynyt, niin ei ne kyllä osaa mitään vieraita kieliä. Suomalainen pummi osaa ainakin välttävästi englantia.
Romanit ovat Bulgariassa ja Romaniassa käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella, joten ei ole ihme, etteivät he ole kielitaitoisia. Muu väestö on sitten erikseen.
Höpöhöpö. Ei siellä ole sellaista tasalaatuista koululaitosta kuin Suomessa. Muutenhan kaikissa maissa olisi suunnilleen samat oppimistulokset. Jopa niinkin lähellä kuin Britanniassa on surkeita kouluja. Köyhät käyvät köyhien kouluja, jos käyvät, rikkaat rikkaiden kouluja. Sama ilmiö alkaa edetä Suomessakin.
Olen hyvin tietoinen Britannian koulutusjärjestelmästä, olen asunut ja opiskellut siellä. Oletko sinä asunut Romaniassa kun kuvittelet tietäväsi maan koululaitoksesta jotain? On faktaa, että romanit ovat hyljeksitty vähemmistö Romaniassa ja Bulgariassa ja he ovat käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella. Siksi he lähtevät kerjäämään muihin maihin.
Briteissä ei opi vieraita kieliä tavallisissa kouluissa, kun se opetus on niin kehnoa.
Mulla on siellä paljon ystäviä, jotka ovat opiskelleet ranskaa koulussa. Myöntävät itsekin, että eivät oppineet, koska olivat huonossa koulussa. Lontoolainen ystäväni sanoi, että heillä opetuksen taso oli "abysmal".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Luuletko tosissasi että jossain Romanian tai Portugalin maaseudulla on yhtä hyviä kouluja kuin Suomen maaseudulla?
Ei ole, mutta silti ne jotenkin oppivat englantia paremmin kuin Suomen presidentti.
Mitä noita kerjäläisiä on Romaniasta ja Bulgariasta näkynyt, niin ei ne kyllä osaa mitään vieraita kieliä. Suomalainen pummi osaa ainakin välttävästi englantia.
Romanit ovat Bulgariassa ja Romaniassa käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella, joten ei ole ihme, etteivät he ole kielitaitoisia. Muu väestö on sitten erikseen.
Höpöhöpö. Ei siellä ole sellaista tasalaatuista koululaitosta kuin Suomessa. Muutenhan kaikissa maissa olisi suunnilleen samat oppimistulokset. Jopa niinkin lähellä kuin Britanniassa on surkeita kouluja. Köyhät käyvät köyhien kouluja, jos käyvät, rikkaat rikkaiden kouluja. Sama ilmiö alkaa edetä Suomessakin.
Olen hyvin tietoinen Britannian koulutusjärjestelmästä, olen asunut ja opiskellut siellä. Oletko sinä asunut Romaniassa kun kuvittelet tietäväsi maan koululaitoksesta jotain? On faktaa, että romanit ovat hyljeksitty vähemmistö Romaniassa ja Bulgariassa ja he ovat käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella. Siksi he lähtevät kerjäämään muihin maihin.
Briteissä ei opi vieraita kieliä tavallisissa kouluissa, kun se opetus on niin kehnoa.
Mulla on siellä paljon ystäviä, jotka ovat opiskelleet ranskaa koulussa. Myöntävät itsekin, että eivät oppineet, koska olivat huonossa koulussa. Lontoolainen ystäväni sanoi, että heillä opetuksen taso oli "abysmal".
Jos suomea puhuttaisiin käytännössä koko maailmassa, mitenkähän paljon suomalaiset osaisivat mitään vierasta kieltä? Me emme opi edes ruotsia, vaikka koko kansa viettää vuosittain miljoonia tunteja ruotsintunneilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Luuletko tosissasi että jossain Romanian tai Portugalin maaseudulla on yhtä hyviä kouluja kuin Suomen maaseudulla?
Ei ole, mutta silti ne jotenkin oppivat englantia paremmin kuin Suomen presidentti.
Mitä noita kerjäläisiä on Romaniasta ja Bulgariasta näkynyt, niin ei ne kyllä osaa mitään vieraita kieliä. Suomalainen pummi osaa ainakin välttävästi englantia.
Romanit ovat Bulgariassa ja Romaniassa käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella, joten ei ole ihme, etteivät he ole kielitaitoisia. Muu väestö on sitten erikseen.
Höpöhöpö. Ei siellä ole sellaista tasalaatuista koululaitosta kuin Suomessa. Muutenhan kaikissa maissa olisi suunnilleen samat oppimistulokset. Jopa niinkin lähellä kuin Britanniassa on surkeita kouluja. Köyhät käyvät köyhien kouluja, jos käyvät, rikkaat rikkaiden kouluja. Sama ilmiö alkaa edetä Suomessakin.
Olen hyvin tietoinen Britannian koulutusjärjestelmästä, olen asunut ja opiskellut siellä. Oletko sinä asunut Romaniassa kun kuvittelet tietäväsi maan koululaitoksesta jotain? On faktaa, että romanit ovat hyljeksitty vähemmistö Romaniassa ja Bulgariassa ja he ovat käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella. Siksi he lähtevät kerjäämään muihin maihin.
Mä luin koulussa neljää kieltä (englanti, ruotsi, saksa ja ranska) ja pärjään niillä kaikilla (enkä asu lähelläkään Suomen ruotsinkielisiä alueita).
Ei ole vielä tullut vastaan brittiä, joka pärjäisi yhtä monella vieraalla kielellä kouluopetuksen pohjalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Luuletko tosissasi että jossain Romanian tai Portugalin maaseudulla on yhtä hyviä kouluja kuin Suomen maaseudulla?
Ei ole, mutta silti ne jotenkin oppivat englantia paremmin kuin Suomen presidentti.
Mitä noita kerjäläisiä on Romaniasta ja Bulgariasta näkynyt, niin ei ne kyllä osaa mitään vieraita kieliä. Suomalainen pummi osaa ainakin välttävästi englantia.
Romanit ovat Bulgariassa ja Romaniassa käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella, joten ei ole ihme, etteivät he ole kielitaitoisia. Muu väestö on sitten erikseen.
Höpöhöpö. Ei siellä ole sellaista tasalaatuista koululaitosta kuin Suomessa. Muutenhan kaikissa maissa olisi suunnilleen samat oppimistulokset. Jopa niinkin lähellä kuin Britanniassa on surkeita kouluja. Köyhät käyvät köyhien kouluja, jos käyvät, rikkaat rikkaiden kouluja. Sama ilmiö alkaa edetä Suomessakin.
Olen hyvin tietoinen Britannian koulutusjärjestelmästä, olen asunut ja opiskellut siellä. Oletko sinä asunut Romaniassa kun kuvittelet tietäväsi maan koululaitoksesta jotain? On faktaa, että romanit ovat hyljeksitty vähemmistö Romaniassa ja Bulgariassa ja he ovat käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella. Siksi he lähtevät kerjäämään muihin maihin.
Briteissä ei opi vieraita kieliä tavallisissa kouluissa, kun se opetus on niin kehnoa.
Mulla on siellä paljon ystäviä, jotka ovat opiskelleet ranskaa koulussa. Myöntävät itsekin, että eivät oppineet, koska olivat huonossa koulussa. Lontoolainen ystäväni sanoi, että heillä opetuksen taso oli "abysmal".
Tämä riippuu ihan koulusta. Siellä on kouluja ihan joka lähtöön, surkeista huippuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Luuletko tosissasi että jossain Romanian tai Portugalin maaseudulla on yhtä hyviä kouluja kuin Suomen maaseudulla?
Ei ole, mutta silti ne jotenkin oppivat englantia paremmin kuin Suomen presidentti.
Mitä noita kerjäläisiä on Romaniasta ja Bulgariasta näkynyt, niin ei ne kyllä osaa mitään vieraita kieliä. Suomalainen pummi osaa ainakin välttävästi englantia.
Romanit ovat Bulgariassa ja Romaniassa käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella, joten ei ole ihme, etteivät he ole kielitaitoisia. Muu väestö on sitten erikseen.
Höpöhöpö. Ei siellä ole sellaista tasalaatuista koululaitosta kuin Suomessa. Muutenhan kaikissa maissa olisi suunnilleen samat oppimistulokset. Jopa niinkin lähellä kuin Britanniassa on surkeita kouluja. Köyhät käyvät köyhien kouluja, jos käyvät, rikkaat rikkaiden kouluja. Sama ilmiö alkaa edetä Suomessakin.
Olen hyvin tietoinen Britannian koulutusjärjestelmästä, olen asunut ja opiskellut siellä. Oletko sinä asunut Romaniassa kun kuvittelet tietäväsi maan koululaitoksesta jotain? On faktaa, että romanit ovat hyljeksitty vähemmistö Romaniassa ja Bulgariassa ja he ovat käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella. Siksi he lähtevät kerjäämään muihin maihin.
Romania ja Bulgaria ovat Pisa-tutkimuksissa kaikessa alle keskitason.
Romania
Student performance (PISA 2018)
In reading literacy, the main topic of PISA 2018, 15-year-olds in Romania score 428 points compared to an average of 487 points in OECD countries. Girls perform better than boys with a statistically significant difference of 34 points (OECD average: 30 points higher for girls).
On average, 15-year-olds score 430 points in mathematics compared to an average of 489 points in OECD countries. Boys perform better than girls with a non statistically significant difference of 5 points (OECD average: 5 points higher for boys).
In Romania, the average performance in science of 15-year-olds is 426 points, compared to an average of 489 points in OECD countries. Girls perform better than boys with a non statistically significant difference of 1 points (OECD average: 2 points higher for girls).
Socio-economic status explains 18% of the variance in reading performance in Romania (OECD average: 12%).
The average difference between advantaged and disadvantaged students in reading is 109 points, compared to an average of 89 in OECD countries. However, 9% of disadvantaged students are academically resilient (OECD average: 11%).
Bulgaria
Student performance (PISA 2018)
In reading literacy, the main topic of PISA 2018, 15-year-olds in Bulgaria score 420 points compared to an average of 487 points in OECD countries. Girls perform better than boys with a statistically significant difference of 40 points (OECD average: 30 points higher for girls).
On average, 15-year-olds score 436 points in mathematics compared to an average of 489 points in OECD countries. Girls perform better than boys with a non statistically significant difference of 2 points (OECD average: 5 points higher for boys).
In Bulgaria, the average performance in science of 15-year-olds is 424 points, compared to an average of 489 points in OECD countries. Girls perform better than boys with a statistically significant difference of 15 points (OECD average: 2 points higher for girls).
Socio-economic status explains 15% of the variance in reading performance in Bulgaria (OECD average: 12%).
The average difference between advantaged and disadvantaged students in reading is 106 points, compared to an average of 89 in OECD countries. However, 6% of disadvantaged students are academically resilient (OECD average: 11%).
Kyllä ja romanit ovat vielä tuonkin tason alapuolella koulutustasossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Luuletko tosissasi että jossain Romanian tai Portugalin maaseudulla on yhtä hyviä kouluja kuin Suomen maaseudulla?
Ei ole, mutta silti ne jotenkin oppivat englantia paremmin kuin Suomen presidentti.
Mitä noita kerjäläisiä on Romaniasta ja Bulgariasta näkynyt, niin ei ne kyllä osaa mitään vieraita kieliä. Suomalainen pummi osaa ainakin välttävästi englantia.
Romanit ovat Bulgariassa ja Romaniassa käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella, joten ei ole ihme, etteivät he ole kielitaitoisia. Muu väestö on sitten erikseen.
Höpöhöpö. Ei siellä ole sellaista tasalaatuista koululaitosta kuin Suomessa. Muutenhan kaikissa maissa olisi suunnilleen samat oppimistulokset. Jopa niinkin lähellä kuin Britanniassa on surkeita kouluja. Köyhät käyvät köyhien kouluja, jos käyvät, rikkaat rikkaiden kouluja. Sama ilmiö alkaa edetä Suomessakin.
Olen hyvin tietoinen Britannian koulutusjärjestelmästä, olen asunut ja opiskellut siellä. Oletko sinä asunut Romaniassa kun kuvittelet tietäväsi maan koululaitoksesta jotain? On faktaa, että romanit ovat hyljeksitty vähemmistö Romaniassa ja Bulgariassa ja he ovat käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella. Siksi he lähtevät kerjäämään muihin maihin.
Briteissä ei opi vieraita kieliä tavallisissa kouluissa, kun se opetus on niin kehnoa.
Mulla on siellä paljon ystäviä, jotka ovat opiskelleet ranskaa koulussa. Myöntävät itsekin, että eivät oppineet, koska olivat huonossa koulussa. Lontoolainen ystäväni sanoi, että heillä opetuksen taso oli "abysmal".
Jos suomea puhuttaisiin käytännössä koko maailmassa, mitenkähän paljon suomalaiset osaisivat mitään vierasta kieltä? Me emme opi edes ruotsia, vaikka koko kansa viettää vuosittain miljoonia tunteja ruotsintunneilla.
Puhutaan nyt siitä, miten asiat ovat, eikä mennä mihinkään jos ja jos -malliin. Sitä paitsi tunnen kyllä pari englanninkielistä, pari saksankielistä ja yhden puolankielisen, jotka ovat oppineet Suomessa ja netissä erittäin sujuvan suomen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Luuletko tosissasi että jossain Romanian tai Portugalin maaseudulla on yhtä hyviä kouluja kuin Suomen maaseudulla?
Ei ole, mutta silti ne jotenkin oppivat englantia paremmin kuin Suomen presidentti.
Mitä noita kerjäläisiä on Romaniasta ja Bulgariasta näkynyt, niin ei ne kyllä osaa mitään vieraita kieliä. Suomalainen pummi osaa ainakin välttävästi englantia.
Romanit ovat Bulgariassa ja Romaniassa käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella, joten ei ole ihme, etteivät he ole kielitaitoisia. Muu väestö on sitten erikseen.
Höpöhöpö. Ei siellä ole sellaista tasalaatuista koululaitosta kuin Suomessa. Muutenhan kaikissa maissa olisi suunnilleen samat oppimistulokset. Jopa niinkin lähellä kuin Britanniassa on surkeita kouluja. Köyhät käyvät köyhien kouluja, jos käyvät, rikkaat rikkaiden kouluja. Sama ilmiö alkaa edetä Suomessakin.
Olen hyvin tietoinen Britannian koulutusjärjestelmästä, olen asunut ja opiskellut siellä. Oletko sinä asunut Romaniassa kun kuvittelet tietäväsi maan koululaitoksesta jotain? On faktaa, että romanit ovat hyljeksitty vähemmistö Romaniassa ja Bulgariassa ja he ovat käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella. Siksi he lähtevät kerjäämään muihin maihin.
Mä luin koulussa neljää kieltä (englanti, ruotsi, saksa ja ranska) ja pärjään niillä kaikilla (enkä asu lähelläkään Suomen ruotsinkielisiä alueita).
Ei ole vielä tullut vastaan brittiä, joka pärjäisi yhtä monella vieraalla kielellä kouluopetuksen pohjalta.
Ei todennäköisesti tulekaan ellet törmää kyseisen yhteiskunnan koulutetuimpiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Luuletko tosissasi että jossain Romanian tai Portugalin maaseudulla on yhtä hyviä kouluja kuin Suomen maaseudulla?
Ei ole, mutta silti ne jotenkin oppivat englantia paremmin kuin Suomen presidentti.
Mitä noita kerjäläisiä on Romaniasta ja Bulgariasta näkynyt, niin ei ne kyllä osaa mitään vieraita kieliä. Suomalainen pummi osaa ainakin välttävästi englantia.
Romanit ovat Bulgariassa ja Romaniassa käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella, joten ei ole ihme, etteivät he ole kielitaitoisia. Muu väestö on sitten erikseen.
Höpöhöpö. Ei siellä ole sellaista tasalaatuista koululaitosta kuin Suomessa. Muutenhan kaikissa maissa olisi suunnilleen samat oppimistulokset. Jopa niinkin lähellä kuin Britanniassa on surkeita kouluja. Köyhät käyvät köyhien kouluja, jos käyvät, rikkaat rikkaiden kouluja. Sama ilmiö alkaa edetä Suomessakin.
Olen hyvin tietoinen Britannian koulutusjärjestelmästä, olen asunut ja opiskellut siellä. Oletko sinä asunut Romaniassa kun kuvittelet tietäväsi maan koululaitoksesta jotain? On faktaa, että romanit ovat hyljeksitty vähemmistö Romaniassa ja Bulgariassa ja he ovat käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella. Siksi he lähtevät kerjäämään muihin maihin.
Romania ja Bulgaria ovat Pisa-tutkimuksissa kaikessa alle keskitason.
Romania
Student performance (PISA 2018)
In reading literacy, the main topic of PISA 2018, 15-year-olds in Romania score 428 points compared to an average of 487 points in OECD countries. Girls perform better than boys with a statistically significant difference of 34 points (OECD average: 30 points higher for girls).
On average, 15-year-olds score 430 points in mathematics compared to an average of 489 points in OECD countries. Boys perform better than girls with a non statistically significant difference of 5 points (OECD average: 5 points higher for boys).
In Romania, the average performance in science of 15-year-olds is 426 points, compared to an average of 489 points in OECD countries. Girls perform better than boys with a non statistically significant difference of 1 points (OECD average: 2 points higher for girls).
Socio-economic status explains 18% of the variance in reading performance in Romania (OECD average: 12%).
The average difference between advantaged and disadvantaged students in reading is 109 points, compared to an average of 89 in OECD countries. However, 9% of disadvantaged students are academically resilient (OECD average: 11%).
Bulgaria
Student performance (PISA 2018)
In reading literacy, the main topic of PISA 2018, 15-year-olds in Bulgaria score 420 points compared to an average of 487 points in OECD countries. Girls perform better than boys with a statistically significant difference of 40 points (OECD average: 30 points higher for girls).
On average, 15-year-olds score 436 points in mathematics compared to an average of 489 points in OECD countries. Girls perform better than boys with a non statistically significant difference of 2 points (OECD average: 5 points higher for boys).
In Bulgaria, the average performance in science of 15-year-olds is 424 points, compared to an average of 489 points in OECD countries. Girls perform better than boys with a statistically significant difference of 15 points (OECD average: 2 points higher for girls).
Socio-economic status explains 15% of the variance in reading performance in Bulgaria (OECD average: 12%).
The average difference between advantaged and disadvantaged students in reading is 106 points, compared to an average of 89 in OECD countries. However, 6% of disadvantaged students are academically resilient (OECD average: 11%).
Kyllä ja romanit ovat vielä tuonkin tason alapuolella koulutustasossa.
Mutta väität edelleen, että bulgarialaisilla lapsilla on siellä maaseudulla yhtä tasokkaat koulut kuin Suomen maaseudulla? Ehkä pidät bulgarialaislapsia sitten älyllisesti suomalaislapsia heikompina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ainoa funktio on tulla ymmäretyks.
Tässä ketjussa tyhmät pätee aiheella mitä eivät ymmärrä kun hädintuskin peruskoulutasolla ja au tistisen mustavalkoisesti, mikä on kielenkäytössä tahalteen tyhmäks heittäytymistä, sen kielen ymmärtäminen on puolet kielitaidosta, hyvä ymmärtää huonommankin.Tietysti esimerkiksi äidinkielinen ymmärtää huonommankin, mutta nyt on kyse ihmisistä, joiden työhön kuuluu esimerkiksi tällaisten erittäin merkittävien vierailujen järjestelyjä. Mielestäni olisi tärkeää, että sellaisiin tehtäviin palkattaisiin sellaisia ammattilaisia, jotka hallitsevat ainakin englannin. Jos ja kun joukossa on niitäkin, jotka eivät ymmärrä kaikkea kovin hyvin, virkamiesten vahva kielitaito tukisi heitä.
ap
Tärkeintä on se, että hommiin palkataan sellainen henkilö joka ne hommat osaa. Kielitaito on boonus ja tulkkiakin voi käyttää jos se tuntuu tarpeelliselta.
Luulisi sujuvan englanninkielen taidon olevan melko keskeinen taito Suomen ulkoministeriön virkamiehille, tai edes osalle heistä.
TP:n kansliassa voisi myös olettaa olevan erittäin kielitaitoisia ihmisiä. Mitähän muuta tuommoisten virkamiesten ennemmin pitäisi osata kuin kommunikoida ulkomaalaisten kanssa, kun keskeisin työala on nimenomaan ulkopolitiikka ja ulkosuhteet? Ei ole mikään puolustus, että jotkut ulkomaalaisetkaan eivät osaa niin hyvin kieliä. Suomalaisten pitäisi osata, koska on hyvä koululaitos ja maksuton opetus.
Hyvä ja maksuton koululaitos on joka puolella Euroopassa. Luuletteko tosiaan, että eu-maissa maksetaan jotain koulurahha (voi silti jossain ollakin).
Luuletko tosissasi että jossain Romanian tai Portugalin maaseudulla on yhtä hyviä kouluja kuin Suomen maaseudulla?
Ei ole, mutta silti ne jotenkin oppivat englantia paremmin kuin Suomen presidentti.
Mitä noita kerjäläisiä on Romaniasta ja Bulgariasta näkynyt, niin ei ne kyllä osaa mitään vieraita kieliä. Suomalainen pummi osaa ainakin välttävästi englantia.
Romanit ovat Bulgariassa ja Romaniassa käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella, joten ei ole ihme, etteivät he ole kielitaitoisia. Muu väestö on sitten erikseen.
Höpöhöpö. Ei siellä ole sellaista tasalaatuista koululaitosta kuin Suomessa. Muutenhan kaikissa maissa olisi suunnilleen samat oppimistulokset. Jopa niinkin lähellä kuin Britanniassa on surkeita kouluja. Köyhät käyvät köyhien kouluja, jos käyvät, rikkaat rikkaiden kouluja. Sama ilmiö alkaa edetä Suomessakin.
Olen hyvin tietoinen Britannian koulutusjärjestelmästä, olen asunut ja opiskellut siellä. Oletko sinä asunut Romaniassa kun kuvittelet tietäväsi maan koululaitoksesta jotain? On faktaa, että romanit ovat hyljeksitty vähemmistö Romaniassa ja Bulgariassa ja he ovat käytännössä koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolella. Siksi he lähtevät kerjäämään muihin maihin.
Mä luin koulussa neljää kieltä (englanti, ruotsi, saksa ja ranska) ja pärjään niillä kaikilla (enkä asu lähelläkään Suomen ruotsinkielisiä alueita).
Ei ole vielä tullut vastaan brittiä, joka pärjäisi yhtä monella vieraalla kielellä kouluopetuksen pohjalta.
Ei todennäköisesti tulekaan ellet törmää kyseisen yhteiskunnan koulutetuimpiin.
Mutta eikö tämä yksi Britanniaa tunteva väittänyt, että siellä on yhtä tasokkaat koulut kuin Suomessa? Oma käsitykseni on, että siellä on todella kirjava taso.
Alue: Aihe vapaa
What do you think about these Ukraine aid meetings?
Virkamies: Tis is mai tööd.