Miten olette ITSE pilanneet työpaikan saamisen?
On nyt sellainen tilanne, että vertaistukena kysyn.
Miten olette itse pilanneet työpaikan saamisen?
Onko kellekään käynyt näin...
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Olemalla oma itseni.
Tää on varmaan se yleisin!
Oon varmaan kirjoittanut tän kokemukseni ennenkin, mutta olin haastattelussa ja puheeksi tuli palkka. Tämä sanoi että ''se on alle tai päälle 2000€'' Aivan spontaanisti hämmästyin ja sanoin ''no toivottavasti edes päälle!'' Siihen päättyi haastattelijan hymyily ja huomasin, että tää oli sitten tässä.
Se oli 500€ vähemmän kuin silloisessa vastaavassa työssäni ja kun huomasin että mun osalta juna meni jo, oisi pitänyt oikeasti alkaa hämmästelemään sitä palkan pienuutta, että kuinka edes kehtasivat tarjota tuollaista summaa! Mullakin vuosien kokemus ja vankka pätevyys.
No ihan vaan olin oma itseni ja en kelvannu. Moneenkaan paikkaan. Ja liian korkea palkkatoive on myös ollut.
Tulin myöhässä haastatteluun, koska kollegani neuvo tahallaan väärin miten sinne ajetaan.
Nuorempana en käynyt kesätöissä, halusin pitää kesät lomina, nyt vanhana näkee että olisi kannattanut käydä
No täällä jo mainittukin eli olemalla oma itseni, eli mun tapauksessa uusissa tilanteissa uusien ihmisten kanssa ja varsinkin tilanteessa jossa minua arvioidaan koko ajan vähän jännittynyt ja varautunut, enemmän kuuntelija kuin puhuja yms. Sitten kerran kokeilin oikein olla erilainen, ulospäinsuuntautunut, rento ja höpöttävä. En saanut paikkaa. Kertoispa joku miten työhaastattelussa kuuluu olla.
Vierailija kirjoitti:
Oon varmaan kirjoittanut tän kokemukseni ennenkin, mutta olin haastattelussa ja puheeksi tuli palkka. Tämä sanoi että ''se on alle tai päälle 2000€'' Aivan spontaanisti hämmästyin ja sanoin ''no toivottavasti edes päälle!'' Siihen päättyi haastattelijan hymyily ja huomasin, että tää oli sitten tässä.
Se oli 500€ vähemmän kuin silloisessa vastaavassa työssäni ja kun huomasin että mun osalta juna meni jo, oisi pitänyt oikeasti alkaa hämmästelemään sitä palkan pienuutta, että kuinka edes kehtasivat tarjota tuollaista summaa! Mullakin vuosien kokemus ja vankka pätevyys.
Mulla kävi vähän samalla tavalla. Ilmoitin palkkatoiveeksi 2500 euroa ja vitsillä jatkoin jotenkin että enemmänkin saa maksaa, ehehe. Haastattelija meni hiljaiseksi ja tiesin että liki 2h haastattelu meni hukkaan.
Haastattelija kysyi, onko perhe vai työ minulle tärkeämpi. Vastasin hämmästyneenä, että perhe tietenkin.
En jaksanut alkaa kaivelemaan suosittelijoita, koska edellisestä työkokemuksesta niin pitkä aika, ettei ollut samoja tyyppejä enää töissäkään enkä muistanut nimiäkään. Siitä missä työskentelin parhaillaan, en tietty voinut kysyä suosituksia, sillä en halunnut paljastaa, että olen vaihtamassa työpaikkaa. Miksi noita suosituksia kysytään?? Hankala penkoa vuosien takaa. En har minnekään, misdä kysytään suosittelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Haastattelija kysyi, onko perhe vai työ minulle tärkeämpi. Vastasin hämmästyneenä, että perhe tietenkin.
Musta tuntuu että toi on jo siinä rajalla, saako tollasta edes kysyä työhaastattelussa. Eikö se ole niin että perheestä ei saa kysyä.
Pilasin itse, mutta en tahallani.
Tuleva esimies kysyi "millainen on hyvä esimies?"
Vastasin "ammattitaitoinen ammattilainen."
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana en käynyt kesätöissä, halusin pitää kesät lomina, nyt vanhana näkee että olisi kannattanut käydä
Etkö ole käynyt koulua? Ei niillä nuoruuden paskaduuneilla mitään merkitystä ole, jos käyt koulua. Jos olet ollut joku hautausmaatyöntekijä jonkun kesän, ei kukaan sinua ota tai jätä sen takia, jos haet esimerkiksi lekurin, juristin tai ekonomin duuniin. Opiskelusta on enemmän hyötyä, että menestyy. Alansa töitä kannattaa toki hakea, sitten kun on päässyt opiskelemaan.
Haastattelija kysyi vitsiä ja kerroin rasistivitsin. En edes ole rasisti, ei vaan tullut mitään muuta mieleen :/
Toisella kerralla oli eka videohaastattelu ja kysyivät terveydestä. Sanoin suunnilleen, että olen terve, kropassa ei ole vikaa enkä ole mielisairas. Väärä sanavalinta, mutta menin ihan häkellyksiin, koska mitä hittoa minun terveystiedoillani oikein tehdään haastattelussa?? Jännitin myös ihan hitosti, kun yksin istut isossa neuvottelutilassa, jonka perällä pikkuisesta tv:stä toljottaa kaikenkirjavaa porukkaa.
Nuorena myös kirjoitin kaikkiin muihin kesätyöpaikkahakemuksiin vahingossa sähköpostiosoitteeni väärin paitsi yhteen. Viiva puuttui, oli viivan kanssa. En muistanut, kun niin harvoin käytin...
Yksi työpaikkahakemus taisi myös kaatua palkkatoiveeseen, koska mainitsivat jo haastattelussa, ettei meillä taideta ihan noisin summiin päästä kuin korkeintaan palkkioiden kera. Palkkatoive oli 2500e, mikä oli vähemmän kuin edellisessä työssäni. Homma olis kuitenkin ollut samalla vaativuusluokalla...
Onko muilta kysytty haastattelussa:
Sano itsestäsi positiivinen adjektiivi, jossa olet huono.
No, ei maksa vaivaa ryhtyä ruotimaan huonoja puolia itsestään.
Kyseessä ei ollut huippuvirka.
Vierailija kirjoitti:
Haastattelija kysyi vitsiä ja kerroin rasistivitsin. En edes ole rasisti, ei vaan tullut mitään muuta mieleen :/
Toisella kerralla oli eka videohaastattelu ja kysyivät terveydestä. Sanoin suunnilleen, että olen terve, kropassa ei ole vikaa enkä ole mielisairas. Väärä sanavalinta, mutta menin ihan häkellyksiin, koska mitä hittoa minun terveystiedoillani oikein tehdään haastattelussa?? Jännitin myös ihan hitosti, kun yksin istut isossa neuvottelutilassa, jonka perällä pikkuisesta tv:stä toljottaa kaikenkirjavaa porukkaa.
Nuorena myös kirjoitin kaikkiin muihin kesätyöpaikkahakemuksiin vahingossa sähköpostiosoitteeni väärin paitsi yhteen. Viiva puuttui, oli viivan kanssa. En muistanut, kun niin harvoin käytin...
Yksi työpaikkahakemus taisi myös kaatua palkkatoiveeseen, koska mainitsivat jo haastattelussa, ettei meillä taideta ihan noisin summiin päästä kuin korkeintaan palkkioiden kera. Palkkatoive oli 2500e, mikä oli vähemmän kuin edellisessä työssäni. Homma olis kuitenkin ollut samalla vaativuusluokalla...
Minulta kysyttiin, olenko terve. Vastasin, ei ole mitään lääkityksiä.👍
Kerroin haastattelussa sairaudesta.
Läheinen sukulainen oli juuri kuollut, odotin soittoa seurakunnasta. Kun puhelin soi oletin, että nyt se puhelu tulee. Soittaja oli kuitenkin hakemastani työpaikasta. Menin ihan puihin ja rupesin itkemään. En edes silloin muistanut, että olin hakenut työtä. Niin eihän siitä mitään sitten tullut.
Olen tahallani mokannut haastattelun, koska kyseessä oli epäluotettava firma. Sainkin työpaikan toisaalta seuraavana päivänä.