Jos on ulkoisesti menestynyt eli on työpaikka, mutta on onneton
koska ei viihdy ihmisten parissa ja sitten irtisanoutuu ja elää taloudellisesti riippumattomana kertyneillä säästöillä ja välillä sijoittaakin ja saa pääomatuloja ja on onnellinen kun ei tarvitse olla ihmisten kanssa tekemisissä vaan saa olla oman itsensä herra, niin ei olekaan enää ns. menestynyt vaan ulkopuolisten silmin luuseri, niin mietin kuka määrittelee toisen onnellisuutta?
Kommentit (13)
Ihmistä ei luotu erakoksi. Mikä sinussa vetää puoleensa vääränlaisia ihmisiä?
Vierailija kirjoitti:
Ihmistä ei luotu erakoksi. Mikä sinussa vetää puoleensa vääränlaisia ihmisiä?
En ole erakko, joskin voisin olla helposti. Voisin muuttaa saareen vailla ihmiskontakteja, ei tekisi edes tiukkaa. En vain viihdy töissä, missä ei voi valita työkavereitaan. Enkä suostu sun syyllistämiseen.
Heh heh. Työpaikka menestyksen mitta? Heh heh. Siinähän työskennellään jonkun toisen lukuun
Miksi miettiä, mitä muut ajattelee, jos on löytänyt elämäntyylin joka itselle sopiva?
Vierailija kirjoitti:
Heh heh. Työpaikka menestyksen mitta? Heh heh. Siinähän työskennellään jonkun toisen lukuun
Kyllä se Suomessa on. Vaikka olisit juoppo hullu niin jos olet töissä, olet menestynyt vrs raitis, kiltti työtön.
Kun tulee vanhemmaksi, ei enää välitä muiden mielipiteistä niin paljoa. Elä niinkuin parhaaksi näet, sitä paitsi kaikkeahan ei tarvitse kertoa - näinä aikoina monet tekevät töitä kotoa käsin.
Eihän sitä tarvitse selittää, elää omaa elämäänsä. Voi olla kateellisia ihmisiä, kun saat vain olla ja rahat riittää tilillä. Sinun elämä nauti siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh heh. Työpaikka menestyksen mitta? Heh heh. Siinähän työskennellään jonkun toisen lukuun
Kyllä se Suomessa on. Vaikka olisit juoppo hullu niin jos olet töissä, olet menestynyt vrs raitis, kiltti työtön.
Ei ainakaan minun silmissä ole ja muulla ei ole minulle merkitystä. En näe menestystä sellaisena että päivittäin tehdään työtä jonka hedelmät joku muu saa
Työtä tehdään pääosin siksi, että leipä ja maito maksaa kaupassa ja niitä ei saa sieltä ilman rahaa. Jos rahaa on niin ettei lisää tarvi ja työt ei maistu, ei siinä mitään. Sitten voi tehdä mitä huvittaa, vaikka purjehtia Etelä-Ranskan rannikolla ja käydä ottamassa lasi amarettoa Marseillessa. Mutta taas jos rahaa ei ole ja sen leivänkin haluaisi syödä, niin töitä on tehtävä. Ei se niin mene, että joku toinen joutuu tekemään sen työn ja maksamaan sinulle sen leivän.
Jos kysyt kuvataiteilijalta, pörssimeklarilta ja instragam-julkkikselta,mikä on menestystä, he kaikki antavat eri vastauksen. Ei siihen ole yhtä vastausta. Pidä omista arvoistasi kiinni äläkä välitä muiden puheista tai ajatuksista.
En nyt pitäisi menestyneenä vaan siksi että on töissä. Riippuu kaikesta muustakin. Etenkin siitä pitääkö itse työstään.
Joku sellainen voi pitää luuserina, joka ei tiedä ettet elä tukien varassa. Ja jos on siis tuntematon, miksi sen mielipiteistä pitäisi välittää?
Tuo elämäntapa olisi ihanne. Työkavereitaan ei voi valita, mutta onneksi sain siirtyä etätöihin.
Elämä on lyhyt, kärsimys on pitkä. Siksi pitää valita kärsimyksensä oikein.
Jos rahoittaa itse eläminensä niin ok mutta jos elää toisten rahoilla ei ollenkaan hyvä.