Oletko parisuhteessasi vapaa?

Kyllä olen vapaa ja niin mieskin. Käydään omissa menoissa.

Olen ja todella arvostan sitä. Tietenkin otamme toisemme huomioon mutta tärkeintä onkin henkinen vapaus, tieto siitä ettei toinen halua kontrolloida ja/tai alistaa mitenkään.

Olen ollut myös päinvastaisessa suhteessa aiemmin, ja siksi osaan olla kiitollinen tästä missä nyt elän.

Joo just ja aivanniinku ne naiset ei sitten vaadi säännöllistä raportointia kun mies lähtee poikien kanssa iltaan.

Kyllä, mies ei koskaan kysele mitään. Siitä huolimatta, että olen hänelle joskus sanonut, että  olen ihastunut toiseen ja tunne on pelkästään yksipuolinen.   Mies joskus itse pettänyt, ei ole mustasukkainen minusta. 

Teknisesti nero niin voisi seurata ihan kaiken nettikirjoitteluni ja muut ilman että huomaisin mutta häntä ei kiinnosta

Saan tavata ystäviäni mutta olen huomannut ettei enää niin usein tee mieli. Nyt parin viikon päähän olemme sopineet ystävien kanssa treffit. Silloin meillä molemmilla vapaa viikonloppu ja melkein kaduttaa että tuli luvattua tuo ystävien tapaaminen kun yhteistä perheaikaa kuitenkin rajallisesti. Onneksi lomat pian.  Harrastukset on ollut samat koko suhteemme ajan enkä niistä ole luopunut ja ei ole tullut edes mieleen että siinä olisi muuta vaihtoehtoa. Samoin puolisolla. Jos toinen vahtisi ja valittaisi niin se minulle sellainen piirre että aiempia parisuhteita on tuohon kaatunut. Pahimmillaan olen jäänyt ylitöihin ja ex oli varma että petän. Oli aika viime metrit siinä suhteessa silloin. 

Kyllä.

Saan harrastaa, toteuttaa itseäni, tavata ystäviäni, reissata jne täysin vapaasti. Mieheni kannustaa minua tapaamaanmuita kodin ulkopuolella. Parhaillaan olin ulkomailla 5 vkoa yksin.

Vapauteen sisältyy perheellisenä toki vastuuta ja velvollisuuksia eli kaikesta sovitaan ja puhutaan etukäteen. Kummallakin on paljon työmatkojakin joten kalenterien sovittaminen on ihan perusjuttu. Mutta ikinä en kieltäisi mieheltäni hänen menojaan tai hän minun.

Nyt sinkku mutta aiemminkaan en ole suostunut määräiltäväksi. Yksi ex oli sellainen joka oli hankkinut ennen meidän suhdetta lemmikkejä, ja oletti että kun on parisuhteessa niin voi taas mennä miten haluaa ja minä automaattisesti hoidan lemmikit - eli en olisi saanut lähteä omille menoille jos hän niin päättää. Kyllä hoidinkin jos asiasta keskusteltiin etukäteen eikä mulla ollut muuta, mutta hän ei olisi välittänyt keskustella ja mökötti sitten jos en riemusta kiljuen ollut jäämässä elukoiden kanssa kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni saa mennä, mutta ei niin, että jos jotain on kumppanin kanssa sovittu, niin yhtäkkiä mennäänkin terassille kavereiden kanssa.

Mun exä teki tällaista jatkuvasti, aina tarttui ns. parempaan tarjoukseen, myös juhlapäivinä vaikka oli sovittu muuta. Syy tähän oli se, että koki että ei voi seurassani juoda vapaasti, mikä oli totta. Totesin, että en halua alkoholistia elämääni ja lähdin.

Vierailija kirjoitti:

En tietystikkään ole vapaa tekemään mitä haluan tai menemään miten haluan. Ei myöskään ole puolisonikaan. Asioista puhutaan ja sovitaan. Lapsi on tulossa, mutta ihan ennen raskauttakin olimme todellakin tilivelvollisia toisillemme. Kysyttiin esimerkiksi että käykö että lähden tällöin ja tuolloin tonne, johon toinen 90% vastasi myöntävästi. Kuitenkin jos yhteistä aikaa ollut vähän ja paljon ylimääräisiä menoja sattunut niin tuli myös muunlaista palautetta ja keskustelua siitä pitäisikö ennemminkin nyt priorisoida yhteiseen laatuaikaan eikä muuhun menoihin. Tilivelvollisuus, toisen huomioonottaminen ja keskustelu ennen menoja on vaan lisääntynyt raskauden aikana eikä mies esimerkiksi tule humalassa kotiin, vaan jäi sovitusti veljelleen yöksi kun lähtivät baariin, tai juo alkoholia seurassani. Varmasti myös vauvan myötä keskustelu ja toisen huomioonottaminen lisääntyy. Minusta on täysin normaalia parisuhteessa. Jos haluaa ilman velvollisuuksia ketään kohtaan olla, tai olla ketään ottamatta huomioon, niin sinkkuus on vaihtoehto.

Toivottavasti velipoika on sinkku ja pysyy sellaisena. Tai no, löytyyhän niitä muitakin yöpymispaikkoja jos ei kotiinsa saa mennä.