Esivaihdevuodet - mistä tunnistit?
Ja mitä niille tehtiin?
Itsellä alkanut öisin hikoilupuuskat ja uni huonontunut niin, että herään jo aamuyöllä. Pinna kireähkö ja mieliala matala. Tätä hoidetaan jo parilla eri masennuslääkkeellä, joista ei juuri apua ole. Tänään aloin miettiä onko mulla esivaihdevuodet ja siksi täältä kyselen kokemuksia. Kiitos jo etukäteen vastauksesta!
Kommentit (77)
Ne naiset, joilla säätely ei sekoile, voivat saada lapsen vanhanakin.
Ja mun gyne määrässi ilomielin pillerin, jossa on estrogeeniä ja keltarauhashormonia. Syönyt vasta viikon niin en osaa sanoa auttaako kaikkiin vaivoihin.
Olisi mielenkiintoista tietää, miksi osalla naisista on vaikeat kuukautiset (psyykkisesti ja fyysisesti), toisilla helpot. Miksi osalla biologinen säätely (kaikki mahdollinen) temppuilee vuosien, jopa vuosikymmenien ajan, ja toisilla ei.
Vierailija kirjoitti:
Ja mun gyne määrässi ilomielin pillerin, jossa on estrogeeniä ja keltarauhashormonia. Syönyt vasta viikon niin en osaa sanoa auttaako kaikkiin vaivoihin.
Kiimaisuutta se ylläpitää. Ehkä mieli sitten samalla luulee olevansa nuorempi, kuin onkaan (hedelmällinen tyttönen), niin että se ei muutenkaan ole liian dramaattinen jokaisesta loukkauksesta.
Vierailija kirjoitti:
Ne naiset, joilla säätely ei sekoile, voivat saada lapsen vanhanakin.
Koska he mahdollisesti pystyvät tarjoamaan sikiölle elinkelpoiset olosuhteet. Muuten hormoonimäärät voi liikaa heitellä, tai olla jatkuvasti puutteelliset, jolloin sikiö ei voi kehittyä normaalisti. Joskus sitä voi tosin keinotekoisesti kontrolloida, ainakin osittain.
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää, miksi osalla naisista on vaikeat kuukautiset (psyykkisesti ja fyysisesti), toisilla helpot. Miksi osalla biologinen säätely (kaikki mahdollinen) temppuilee vuosien, jopa vuosikymmenien ajan, ja toisilla ei.
Korrelaatio...
Vierailija kirjoitti:
En olisi ikinä uskonut, mutta minulla auttoi kärsimyskukkatabletit. Masennuslääkkeisiin en suostu ja estrogeenin käytölle on muu este, joten epäluuloistani huolimatta päätin kokeilla kuitenkin edes jotain.
Oletko mainostaja?
Seksi ei enää maistunut, se oli eka oire. Itkuisuus tuli myöhemmin. Aikaisempaa vahvemmat vaihtelut mielialassa kuukautiskierron mukaan. Syväluotaavuus kaikilla elämän osa-alueilla, eli arvojen ja merkitysten lähes maaninen pohtiminen.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla jo varsinaiset vaihdevuodet menossa. Noiden oireiden lisäksi itsellä sydämen muljahteluja ja aloitekyvyttömyyttä. Myös väsymystä, päänsärkyä ja hieman kohonnutta verenpainetta - mutta noita jälkimmäisiä en automaattisesti liitä vaihdevuosiin vaan saattavat olla joko niitä tai sitten ihan erillisiä juttujaan. Estrogeenigeeli auttoi. Vaikka käytän muuten luontaistuotteita, siirryin suoraan gynen määräämään korvaushoitoon ja onneksi tein sen. Nimittäin auttoi.
Ei se noin mene. Vaan mielen kyky ilmentää biologista säännöllisyyttä heikkenee, ja se sitten manifestoituu lukuisin eri tavoin - mm. hormonitasapainon häiriöinä.
Tosin hedelmällisyyden menetys ei ole häiriö, vaan luonnollinen prosessi.
...Överit on tietysti häiriöitä, se, että keho liikaa järkkyy ja aina on jokin huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Seksi ei enää maistunut, se oli eka oire. Itkuisuus tuli myöhemmin. Aikaisempaa vahvemmat vaihtelut mielialassa kuukautiskierron mukaan. Syväluotaavuus kaikilla elämän osa-alueilla, eli arvojen ja merkitysten lähes maaninen pohtiminen.
On todella kiehtovaa, kuinka laajasti "elinkaaren kronologia" - tai miksi sitä haluaakin kutsua - voi asioita korostaa... Kun mieli kaiketi tietää, ettei se jaksa kantaa uutta elämää (olkoonkin vielä hedelmällinen), se orientoituu uudella tavalla. Sen täytyy olla prosessi.
Joillakin naisella vanhenemiseen kuulemma liittyy se, että kuukautisista tulee taas vaikeammat. Jos ne oli sitä nuorena, ja muuttui helpoiksi raskauden jälkeen, niin viidenkympin tienoilla voi asia muuttua, vaikka olisi säännöllinen kierto vielä. Miksiköhän näin on?
Vierailija kirjoitti:
Joillakin naisella vanhenemiseen kuulemma liittyy se, että kuukautisista tulee taas vaikeammat. Jos ne oli sitä nuorena, ja muuttui helpoiksi raskauden jälkeen, niin viidenkympin tienoilla voi asia muuttua, vaikka olisi säännöllinen kierto vielä. Miksiköhän näin on?
Vanhenemiseen liittyvän neurologisen reistailun (hormonitoiminnan rytmitaju) vielä ymmärtäisi, mutta miksi myös joillakin nuorilla vaikeaa?
Aikaisemmin säännölliset ja niukat kuukautiset muuttuivat todella epäsäännöllisiksi eli tulivat 2-3 viikon välein ja olivat todella runsaat.
Vai että mielialalääkkeellä? Tuohon auttaisi ihan vaan estrogeeni. On se ihme että naisten vaihdevuosiin määrätään mielialalääkkeet??
Vierailija kirjoitti:
Minulle myös tarjottiin masennuslääkkeitä. Halusin selvittää jos kysymys olisi kuitenkin vaihdevuosista. Työterveydessä otettiin joku verinäyte tms. ja sen mukaan minulla oli vielä hormonitoimintaa. Varmasti olikin, mutta taatusti oli myös esivaihdevuodet ja sen vuoksi mieliala apea sekä jaksaminen vähissä. Ja taas tarjottiin masennuslääkkeitä ainoaksi avuksi. Näin jälkeenpäin mietin, että olisi pitänyt mennä gynelle ja saada oikea lääkitys. Söin täysin turhaan vuoden masennuslääkettä. Ei lääkkeestä ollut oikeaa apua, se vain turruttaa ja aiheutti sivuvaikutuksia.
Miksi te otatte niitä masennuslääkkeitä? Kaikki yli 40v. on täysin normaaleja vaihdevuosien oireita.
Minulla ei ole ollut ikinä eläissäni mitään ongelmia kuukautisten kanssa. Ei PMS-oireita, ei kuukautiskipuja, niukahkot vuodot, vuotoväli jotain 28-30 päivää jne. Mieliala tasainen ja hyvä. Olen perusluonteeltani iloinen ja positiivinen.
No, nyt sitten reilu 45v:nä, vuotoväli on tihentynyt (22-25 päivää), vuotomäärä ihan tolkuton ja PMS-oireet ennen kuukautisia hirveät (siis henkisesti). Tosi kamala ahdistus ja masennus, kuin hyppäisin pimeään kaivoon muutamaksi päiväksi muutaman viikon välein. Heräilen aamuöisin eikä saa aina sitten enää unta ja nukuttua pidempään. Tästä tulee tietysti väsymystä ja taas alakuloa siitäkin.
Hain gyneltä apua ja määräsi masennuslääkkeita (SSRI) ja lääkettä vuotojen hillitsemiseen. Vuotomäärät pysyvätkin aisoissa lääkkeellä. Kokeilin masennuslääkkeitä muutaman kierron ajan, mutta en pitänyt niiden vaikutuksesta. Sitä on vaikeaa kuvailla, mutta jotenkin en ollut itseni. Olin koko ajan joko aloittamassa lääkitystä tai sitten taas ajamassa alas (käytin siis vain vähän ennen ja PMS-oireiden ajan, muutaman päivän kuussa) eikä sekään tehnyt päälle hyvää. Olen jättänyt nuo pois, sillä tuntui, että päänsisäinen maailma alkoi kärsiä entistä enemmän noista.
Olen hoikka ja hyvät elämäntavat omaava. Ei tupakkaa tai alkoholia, syön terveellistä ruokaa, sopivasti liikuntaa jne. Nyt pitää olla vielä tarkempi tasaisesta elämästä. Pitkien matkojen kävelyn olen huomannut auttavan mielialaan positiivisesti ja teenkin sitä melkein joka päivä.
Kaikki vinkit otetaan mielellään vastaan!
Tuota ihmettelin, ettei minun gyneni antanut estrogeenilaastaria, -voidetta tai vastaavaa... Kommentoi vain, että mielialalääkkeet ovat suositus ja niillä yleensä mennään.
Vierailija kirjoitti:
Vai että mielialalääkkeellä? Tuohon auttaisi ihan vaan estrogeeni. On se ihme että naisten vaihdevuosiin määrätään mielialalääkkeet??
Kaikki eivät voi käyttää estrogeenia.
N.m. rintasyöpäpotilas
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole ollut ikinä eläissäni mitään ongelmia kuukautisten kanssa. Ei PMS-oireita, ei kuukautiskipuja, niukahkot vuodot, vuotoväli jotain 28-30 päivää jne. Mieliala tasainen ja hyvä. Olen perusluonteeltani iloinen ja positiivinen.
No, nyt sitten reilu 45v:nä, vuotoväli on tihentynyt (22-25 päivää), vuotomäärä ihan tolkuton ja PMS-oireet ennen kuukautisia hirveät (siis henkisesti). Tosi kamala ahdistus ja masennus, kuin hyppäisin pimeään kaivoon muutamaksi päiväksi muutaman viikon välein. Heräilen aamuöisin eikä saa aina sitten enää unta ja nukuttua pidempään. Tästä tulee tietysti väsymystä ja taas alakuloa siitäkin.
Hain gyneltä apua ja määräsi masennuslääkkeita (SSRI) ja lääkettä vuotojen hillitsemiseen. Vuotomäärät pysyvätkin aisoissa lääkkeellä. Kokeilin masennuslääkkeitä muutaman kierron ajan, mutta en pitänyt niiden vaikutuksesta. Sitä on vaikeaa kuvailla, mutta jotenkin en ollut itseni. Olin koko ajan joko aloittamassa lääkitystä tai sitten taas ajamassa alas (käytin siis vain vähän ennen ja PMS-oireiden ajan, muutaman päivän kuussa) eikä sekään tehnyt päälle hyvää. Olen jättänyt nuo pois, sillä tuntui, että päänsisäinen maailma alkoi kärsiä entistä enemmän noista.
Olen hoikka ja hyvät elämäntavat omaava. Ei tupakkaa tai alkoholia, syön terveellistä ruokaa, sopivasti liikuntaa jne. Nyt pitää olla vielä tarkempi tasaisesta elämästä. Pitkien matkojen kävelyn olen huomannut auttavan mielialaan positiivisesti ja teenkin sitä melkein joka päivä.
Kaikki vinkit otetaan mielellään vastaan!
Tuota ihmettelin, ettei minun gyneni antanut estrogeenilaastaria, -voidetta tai vastaavaa... Kommentoi vain, että mielialalääkkeet ovat suositus ja niillä yleensä mennään.
Noi pms-oireet kuulostavat tosi tutuilta.. hyvä tietää, että niitä sitten muutenkin hoidetaan mielialalääkkeillä.
Tsemppiä sinne!
Ap
Häiriö voi kroonistua, käytännössä se voi tarkoittaa mitä tahansa biologisiin sykleihin ja säätelyyn liittyvää häiriintymistä.