Miten on, voisitko harkita hakevasi huoltajuutta tällaisessa tapauksessa?

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudenperheessäni on käynyt noin.

Lapsi muutti meille samana päivänä kun oli oli jäänyt orvoksi. Sosiaalipuoli oli vaan tyytyväinen, että oli joku lapselle tuttu ja sopiva paikka mihin mennä, eikä tarvinut mennä mihinkään vieraaseen perheeseen, eikä tarvinut erikseen miettiä, että mihin tämä lapsi. Karuin hetki oli ehkä se, kun käytiin hakemassa jänelle vaatteita ja muita tavaroita.

Hakivatko ja saivatko perheen vanhemmat huoltajuuden?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudenperheessäni on käynyt noin.

Lapsi muutti meille samana päivänä kun oli oli jäänyt orvoksi. Sosiaalipuoli oli vaan tyytyväinen, että oli joku lapselle tuttu ja sopiva paikka mihin mennä, eikä tarvinut mennä mihinkään vieraaseen perheeseen, eikä tarvinut erikseen miettiä, että mihin tämä lapsi. Karuin hetki oli ehkä se, kun käytiin hakemassa jänelle vaatteita ja muita tavaroita.

Hakivatko ja saivatko perheen vanhemmat huoltajuuden?

Kyllä, eikä siinä oikeastaan ollut edes mitään epäselvyyttä, vaan asia oli alusta alkaen melko itsestäänselvyys, että se lapsi jää meille.

Olin itsekin lapsi silloin, joten en ihan tarkkaan muista miten nopeasti sen varsinaisen huoltajuuden saaminen kesti, saman vuoden puolella kuitenkin, kun tämä tapahtui syksyllä.

Riippuu vähän lasten iästäkin. Jos omat teinit ovat jo aikuisuuden kynnyksellä, en kovin paljon nuorempaa ehkä enää ottaisi. Mutta periaatteessa voisin kyllä harkita.

Riippuu millaisissa väleissä olisi erottu ja olisinko yhtään tutustunut lapseen (nähnyt edes lyhyesti silloin tällöin ja jotain jutellut).

En haluaisi eksän ja uuden vaimonsa lasta meille