Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kolmikymppinen lapseni ei löydä paikkaansa
24.04.2023 |
Eikä kyllä oikeastaan etsikään sitä. Hiukan huolestuttaa. Ollaan annettu ehkä (aikaisemmin) liikaakin mahdollisuuksia, ja ns hengaus jäi päälle. Lukion jälkeen taideaineita ulkomailla yliopistossa kandiin saakka, sitten Suomeen. Täällä hörhöilyä yhteisössä, opiskuyritelmää, hanttihommia. Eihän se oikein lähtenyt, ja luulen, että kundi järkyttyi kun oma ikäluokka alkoikin valmistua ja asettua aloilleen. Pakkasi taas kimpunsa ja kampsunsa ja suunta ulkomaille. Opiskelee, tekee duuniakin, mutta suurimmaksi osaksi pelleilee ja leikkii rokkistaraa kummallisissa bändiviritelmissä. Huolestumisen lisäksi olen vähän ihmeissäni; kuinka yleistä on tällainen aalloilla kelluminen nykyisin vielä aikuisiässä? Ei huolta huomisesta, tai ensi vuosikymmenestäkään ilmeisesti?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Olihan sillä kai tutkinto, vaikka ei maisteri oliskaan. Ja töitäkin. Ja mielekkäitä harrastuksiakin tuntuu olevan. Mitäs tuota muuta tarvii?
Vakituisen työpaikan jossa etenemismahdollisuudet ja työedut, akateemisen tyttöystävän joka mahdollisesti vaimomateriaalia, omsitusasunnon - tämä on tärkeää (!) ja jo aika kiirekin noin vanhana. Ja kohta on lisääntymisen aika. Ei nuoret naiset kauaa yli kolmekymppistä setämiestä katsele. Biologinen kello tikittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle riittää, että lapseni ovat onnellisia.
No jos ei vanhemmilta rahaa kinua elamiseen vaan tulee toimeen omillaan niin en huolehtisi kauheasti. Tuo nyt vaan on sellaista elamaa mita han haluaa viettaa. Ja on aikuinen mies. Mies tulee ja mies menee ja mies vastaa itse menemisistaan. Ette te vanhemmat voisi mitenkaan vaikuttaa aikuiset miehen valintoihin eika se olisi asiallistakaan.
Jos elää omilla rahoillaan niin kuulostaa oikein mukavalta elämältä.
Taidat olla kateellinen? Olet vanha lärpäke jo, sinun elämäsi sekä historiaa että pilalla. Aivan selkeästi se on ollut ainakin anuksesta, koska lapsesi haluaa kaikkea muuta ja vielä mahdollisimman kaukana sinusta. Jätä nyt se lapsi jo rauhaan ja keskity vaikka hautapaikan valintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä toivon, että olisin ollut 30-vuotiaana yhtä fiksu kuin ap:n lapsi. Vaan ei, tunsin paineita elää jonkin yleisesti hyväksytyn mallin mukaan, asettua aloilleen ja lopettaa haihattelut jostain muusta. Lopetin haaveilun, kutistin itseni pienemmäksi, annoin ns. järjen mennä sisäisen tunteen edelle ja kadotin itseni pitkäksi aikaa. t. N54
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauttii elämästään. Ei kaikki halua farmarivolvoa, vakituista työtä ja lapsiperhehelvettiä
Taidat olla lapseton.
Olen eri, mutta minulla on kaksi aikuista lasta. Nyt jos saisi valita, en ikinä, koskaan perustaisi perhettä ja leikkisi kotista. Ihan hirveää - alusta loppuun. Pahempaa kuin kuolema.
Miksi sitten et kuollut, jos se kuolema on parempi vaihtoehto?
Eli puhut paskaa!
Eri
Alue: Aihe vapaa
Olihan sillä kai tutkinto, vaikka ei maisteri oliskaan. Ja töitäkin. Ja mielekkäitä harrastuksiakin tuntuu olevan. Mitäs tuota muuta tarvii?