Kolmikymppinen lapseni ei löydä paikkaansa

Opiskelee ja tekee töitä. Ei ole palannut maitojunalla lopullisesti tänne. Mikä on ongelma? Kerro musiikin taajuuksista, mikä on hyvä ja huono.

Vierailija kirjoitti:

Nauttii elämästään. Ei kaikki halua farmarivolvoa, vakituista työtä ja lapsiperhehelvettiä

Tämä ja ei kannata.

Terv. Lapsiperhehelvetissä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tässä oli siis se huolenaihe? Pärjää omillaan, on tehnyt kandin, tekee palkkatöitä ja opiskeleekin vielä jotain, missä kohtaa piti huolestua? Kuulostaa aivan "onnistuneelta" ihmiseltä, eihän hän kuulosta failanneen yhtään missään asiassa?

Poikkeaa _normaalista_! Se on monelle traumatisoivaa!

Mutta mikä tuossa on niin epänormaalia? Henkilöllä on tutkinto ja palkkatyö, eikö nuo ole ne ns. normaalit setit joilla saa yhteisön hyväksynnän?

Hyvä poika hän on.

Isovanhemmuus ei taida ihan heti toteutua? Sekö tässä harmittaa?

Anna hänen olla ja elää elämäänsä.

Kuule ap, keskity omaan elämääsi. Lapsesi on jo aikuinen ja tekee itse omat valintansa

Vierailija kirjoitti:

Nauttii elämästään. Ei kaikki halua farmarivolvoa, vakituista työtä ja lapsiperhehelvettiä

Taidat olla lapseton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nauttii elämästään. Ei kaikki halua farmarivolvoa, vakituista työtä ja lapsiperhehelvettiä

Taidat olla lapseton.

Olen eri, mutta minulla on kaksi aikuista lasta. Nyt jos saisi valita, en ikinä, koskaan perustaisi perhettä ja leikkisi kotista. Ihan hirveää - alusta loppuun. Pahempaa kuin kuolema.

Tuo aloitus on kuin mun elämästä ja luulinkin, että voisi olla äitini tekemä. Mutta olen nainen, en kundi.

Mikään ei kelvannut edes silloin kun asuin kotona: harrastin vääriä asioita (eli taidetta kun olisi pitänyt urheilla), mulla oli vääriä kavereita (naapurin vuokratalosta), kirjoitin väärät aineet. 

Jlauta mua suututtaa nämä ap:n kaltaiset vanhemmat, kun edes sekään ei kelpaa että lapsi elättää itsensä?! Mitä vttua?

Onpa ahdistava aloitus, josta oikein hohkaa ajatus, jonka mukaan äiti tietää mikä aikuiselle lapselle on parhainta.

Ja tämä on siis tietysti vakityö, kiva omistusasunto, nätti kouluttautunut vaimo, kaksi lasta, auto ja kultainennoutaja.

Olen itse melkein 40 v ja olen tehnyt paljon asioita vanhempiani vastaan. Kuten vietin aikanaan monta vuotta ulkomailla, opiskelin ja tein hanttihommia. Elämäni parhaat vuodet ja joskus mietin, että olisi pitänyt jäädä pysyvästi ulkomaille. Vaikka vanhempiani rakastankin, he ja heidän vaatimuksensa ahdistavat edelleen. Ulkomailla koin olevani tarpeeksi kaukana heistä ja heidän vaatimuksistaan.

Vierailija kirjoitti:

Onpa ahdistava aloitus, josta oikein hohkaa ajatus, jonka mukaan äiti tietää mikä aikuiselle lapselle on parhainta.

Ja tämä on siis tietysti vakityö, kiva omistusasunto, nätti kouluttautunut vaimo, kaksi lasta, auto ja kultainennoutaja.

Olen itse melkein 40 v ja olen tehnyt paljon asioita vanhempiani vastaan. Kuten vietin aikanaan monta vuotta ulkomailla, opiskelin ja tein hanttihommia. Elämäni parhaat vuodet ja joskus mietin, että olisi pitänyt jäädä pysyvästi ulkomaille. Vaikka vanhempiani rakastankin, he ja heidän vaatimuksensa ahdistavat edelleen. Ulkomailla koin olevani tarpeeksi kaukana heistä ja heidän vaatimuksistaan.

Ajattelin että tämä olisi isän kirjoittama! 🤔

Karma.

Tänkaltaiset ihmiset on se hallituksen päänvaiva, jotka ovat olemassa mutta eivät tunnu tekevän mitään sellaista mistä olisi yhteiskunnalle hyötyä

Vierailija kirjoitti:

Tänkaltaiset ihmiset on se hallituksen päänvaiva, jotka ovat olemassa mutta eivät tunnu tekevän mitään sellaista mistä olisi yhteiskunnalle hyötyä

Jep. Näitähän yhteiskunta *vihaa*. Päämäärättömiä tyhjäntoimittajia.

Tuo mitään kellumista ole. Se on yhden ihmisen elämää ja elämät on erilaisia.

Meihin suomalaisiin on ajettu niin syvälle se, että kun 30 v tulee mittariin, jokaisella on oltava puoliso, hyväpalkkainen virkahenkilön työ, omakotitalo, 2 lasta ja uusi Volvo pihassa.

Oma systerini on 36-vuotias ja luo Saksassa ravihevosten paskaa ja ajelee niitä kärryiltä. Ei häntä muu kiinnosta ja se on ihan ok. Suomeen hän ei enää aio tulla, koska saa täällä naamalleen ulinaa siitä, ettei poneja harjaamalla kukaan voi tienata ja millos sä miehen otat ja alat mukuloita tekemään. Jokainen elää itsensä näköistä elämää.

Jotkut ihmiset on kapinallishenkisiä ja se mikä heiltä yritetään ohjata pois mielestä, tulee se unelma, johon pyritään.

Vierailija kirjoitti:

Tuo mitään kellumista ole. Se on yhden ihmisen elämää ja elämät on erilaisia.

Meihin suomalaisiin on ajettu niin syvälle se, että kun 30 v tulee mittariin, jokaisella on oltava puoliso, hyväpalkkainen virkahenkilön työ, omakotitalo, 2 lasta ja uusi Volvo pihassa.

Oma systerini on 36-vuotias ja luo Saksassa ravihevosten paskaa ja ajelee niitä kärryiltä. Ei häntä muu kiinnosta ja se on ihan ok. Suomeen hän ei enää aio tulla, koska saa täällä naamalleen ulinaa siitä, ettei poneja harjaamalla kukaan voi tienata ja millos sä miehen otat ja alat mukuloita tekemään. Jokainen elää itsensä näköistä elämää.

Suomi on loppujen lopuksi ihan käsittämättömän äärikonservatiivinen maa, vaikka ollaan mukamas niin liberaalia ja avointa. Sulkeutunut paskamaa tämä on, ei kaukana Venäjästä.

Vierailija kirjoitti:

Tuo mitään kellumista ole. Se on yhden ihmisen elämää ja elämät on erilaisia.

Meihin suomalaisiin on ajettu niin syvälle se, että kun 30 v tulee mittariin, jokaisella on oltava puoliso, hyväpalkkainen virkahenkilön työ, omakotitalo, 2 lasta ja uusi Volvo pihassa.

Oma systerini on 36-vuotias ja luo Saksassa ravihevosten paskaa ja ajelee niitä kärryiltä. Ei häntä muu kiinnosta ja se on ihan ok. Suomeen hän ei enää aio tulla, koska saa täällä naamalleen ulinaa siitä, ettei poneja harjaamalla kukaan voi tienata ja millos sä miehen otat ja alat mukuloita tekemään. Jokainen elää itsensä näköistä elämää.

Saksassa ja Ruotsissa ravihevosia hoitamalla tienaa saman verran kuin lukion lehtorina Suomessa. Been there, done that.

Aika hyvinhän tuo on, mulla 30 mittarissa ja takana vain liuta keskeneräisiä opintoja. Mitään en ole saanut aikaan, enkä oikein missään käynyt. Mutta sentään kiva kumppani on löytynyt, siinä elämäni suurin (ja ainoa) saavutus tähän asti.