Oppisopimuksen rankkuus
Olen oppisopimuksella aika vastuullisessa ja ihmisläheisessä työssä. Opintoja on vielä jäljellä puolet ja olen rehellisesti sanottuna todella uupunut.
Opintoja joudun pääosin tekemään kotona vähällä vapaa-ajallani ja viikonloppuisin koska keskittyminen työssä ei mahdollista opiskelua.
Pidän kyllä työstäni ja olen saanut hyvää palautetta mutta tuntuu että mielenterveys on vaakalaudalla. Onko muita joilla on kokemuksia ehkä samanlaisesta tilanteesta ja miten olette selvinneet?
Tiedän että nyky-yhteiskunnassa missä työttömyys vaivaa monia pitäisi arvostaa sitä että on työpaikka ja samalla voi kouluttautua, mutta työn ja opiskelun yhdistäminen on todella kuormittavaa ja vapaa-aika menee joko opiskellessa tai maatessa sängyssä.
Kiitos vastanneille!
Kommentit (4)
Pelkkää laiskuutta havaittavissa... Jos et suoriudu oppisopimuksesta edes kunnialla niin voit saman tien unohtuu työt.
Koeta keventää kuormaa sieltä mistä vois, siis kaikki vähemmän tärkeä tunteilematta sivuun ja opettele ohjaamaan ajankäyttöäsi että jää aikaa rentoutua muullakin tavoin kuin vain kotosalla, esimerkiksi liikunta on hyvä vastapaino henkisesti uuvuttavalle työlle koska aivot tarvitsevat lepoa myös valveillaoloaikana ja siihen ei auta muu kuin hakea tilalle muuta ajateltavaa.
Keskustele asiasta oman työpaikkaohjaajasi ja oppilaitoksen edustajan (oppisopimuskoordinaattorin tai opettajan) kanssa.
Tarvitset nyt lepoa ja taukoa opiskelusta. Työtä voit toki tehdä edelleenkin, jos vaan jaksat, mutta älä suorita mitään opintoja esim. pariin kuukauteen.
Opiskelun ja työn yhteensovittaminen ei ole helppoa ja uskon, että tilanteellesi löytyy ymmärrystä. Tsemppiä.
Varmaan kertoo ohjaajalle virastoon ja kartuttaa vaihtoehdot. Vaikka välivuoden jälkeen loppuun.