Kirjailijana olen todella surullinen siitä että ihmiset myyvät kirjoja kirpputoreilla
Kirjastojen maksamien lainauskorvausten riittämättömyydestä puhutaan, mutta kukaan ei ole puhunut siitä että kirjailija saa myydystä kirjasta vain kerran, mutta sen jälkeen kun kirja on ostettu niin se ei tuota enempää rahaa tekijälleen vaikka kirjan ostaja päättäisi lukemisen jälkeen myydä kirjan uudelleen kirpputorilla.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut,että tonnin kirjoista ei saa vuoden kuluttua penniäkään,ei kun roskiin
Saman huomannut. Itselläni oli vanhoja perinnöksi saatuja kirjoja, osa jopa parisataa vuotta vanhoja. Mutta ei myy edes 20 sentillä vaikka kirjalla olisi ikää enemmän kuin Suomella. Ei auttanut kuin heittää ne pois ja laittaa kierrätykseen koska uudessa asunnossa ei ollut tilaa kirjoille.
Itseä itkettää koska omilla perintökirjoilla oli sama kohtalo. Sivut irti ja roskiin vaikka vanhin oli painettu 1700-luvulla. Olivat jotain kalevalan mittaan kirjoitettuja runoja, loitsuja ja paikallismyyttejä, mutta eivät kelvanneet edes SKS:llä. 😭
Röllöllöl! Ja ihmeen moni nappasi syötin.
No kuule mulla kuoli muutaman vuoden aikana MONTA iäkästä läheistä, joilla kaikilla oli kodeissaan kirjoja hyllyt täynnä. Itse asun yksiössä, ei mulla ollut mitään mahdollisuuksia tehdä yksiöstäni kirjasto.
Eikö ole hyvä vaan, että myin osan kirjoista? Suurin osa päätyi ihan molokin kitaan. Hyvin iäkkäitäkin hapertuneita kirjoja. Meillähän kävi asiantuntija aina paikalla arvioimassa kaikki niteet. Mulla otti sydämestä erityisesti ne erittäin iäkkäät teokset. Mutta kyllä ne asiantuntijat osasivat sanoa millä teoksilla oli ja on edelleen arvoa, ei se mene teoksen iän perusteella.
Kirjastossa on esillä vain rajallinen määrä teoksia.
Kirpputorilla ja kierrätyskärryissä taas tulee vastaan vaikka mitä uudemmasta vanhempaan ja tarttuu mukaan aika erilaista settiä kuin kirjastosta. Se jostain napattu teos johtaa välillä myös siihen, että varailen kirjailijan muutkin teokset kirjastosta luettavakseni ja kirjailija saa rahaa sitä kautta.
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti kirjailijoille pitää antaa oikeus lunastaa kerran myyty kirja itselleen sanotaanko vaikka 10 prosentilla ostohinnasta.
Ja velvollisuus.
Nykyään saan kirjani ilmaiseksi kierrätyshyllystä
Ei niistä tarvitse maksaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjat on niin out, ettei ne mene kaupaksi edes kirpputorilla. Niitä ei oteta edes kierrätyskeskuksiin, koska niitä on liikaa.
Tämä on niin totta, ei niitä huolita ilmaiseksikaan vaikka mieli tekisi kierrättää. Olen muuttamassa ja juuri hävittänyt kirjoja, repinyt sivut paperinkeräykseen ja kovat kannet sekajätteeseen. Pokkarit menee kansineen paperinkeräykseen.
Luen tosi paljon, käyn viikoittain kirjastossa. En suostu kuuntelemaan kirjoja, kyllä ne pitää lukea, saa palata vaikka edelliselle sivulle, että mitä siinä olikaan ja pitää nähdä teksti, ne pilkut ja pisteet.
Minäkin luen paljon ja olen siirtynyt täysin e-kirjoihin. Hieman yli kympillä kuukaudessa saa lukea niin paljon kuin ehtii, kaikki uutuudet ja useimmat vanhat jo unohtumaan päässeet. Nyt kaikki kiinnostavat alkaa olla jo luettu ja taidan laittaa e-kirjatilaukseni tauolle.
Olisihan paperikirja parempi, siinä voi esimerkiksi helposti palata alkuun ja tarkistaa joku kohta joka alkaa askarruttaa että miten se nyt olikaan. E-kirjan selaaminen taaksepäin on liian työlästä, mutta hinta-/laatusuhde kuitenkin paljon parempi. Eivätkä kirjat jää tomuttumaan kirjahyllyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pilkkusäännöt.
Kustannustoimittaja lisää puuttuvat pilkut. Eihän heillä käytännössä muutakaan hommaa ole.
Toki esim. Rosa Liksom on ymmärtääkseni tarjonnut kustantamolleen täysin julkaisukelvotonta tekstiä, jonka vasta kustannustoimittaja on isolla työllä saanut julkaisukuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tuli mieleen nolo muisto. Olin kerran Hietsun torilla ja siellä oli myytävänä sellaisen kirjailijan kirjoja, josta en tykkää. Moitin niitä kaverille suureen ääneen ja vasta sitten huomasin, että se olikin kirjailija itse, joka oli niitä myymässä.
No tuo on kyllä noloa.
Noloa kirjailijalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut,että tonnin kirjoista ei saa vuoden kuluttua penniäkään,ei kun roskiin
Saman huomannut. Itselläni oli vanhoja perinnöksi saatuja kirjoja, osa jopa parisataa vuotta vanhoja. Mutta ei myy edes 20 sentillä vaikka kirjalla olisi ikää enemmän kuin Suomella. Ei auttanut kuin heittää ne pois ja laittaa kierrätykseen koska uudessa asunnossa ei ollut tilaa kirjoille.
Itseä itkettää koska omilla perintökirjoilla oli sama kohtalo. Sivut irti ja roskiin vaikka vanhin oli painettu 1700-luvulla. Olivat jotain kalevalan mittaan kirjoitettuja runoja, loitsuja ja paikallismyyttejä, mutta eivät kelvanneet edes SKS:llä. 😭
Kai nyt edes yhdelle kirjalle tilaa olisi ollut.
Vierailija kirjoitti:
Tästä tuli mieleen nolo muisto. Olin kerran Hietsun torilla ja siellä oli myytävänä sellaisen kirjailijan kirjoja, josta en tykkää. Moitin niitä kaverille suureen ääneen ja vasta sitten huomasin, että se olikin kirjailija itse, joka oli niitä myymässä.
Kurjaa. Kirjailija myy kirpputorilla kirjojaan solvausten säestämänä. Voiko surkeampaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Kirjailija, niin niin.
Kirjailia
Kärsitkö peräsuolen laskeumasta kun noin harmittaa?
Älä sure, minä heitän kirjat sekajätteeseen enkä vie kirppikselle.
Vuokrataan kirjat? Kukaan ei saa omistaa mitään?
Minä vein kirjat kirjaston kierrätyshyllyyn. Saa joku ottaa ilmaiseksi kotiinsa ja vaikka tuoda lukemisen jälkeen takaisin. Itsekin olen tehnyt sieltä löytöjä minkä kerran luin ja vein takaisin sinne seuraavaa lukijaa odottamaan.
Toivottavasti kukaan ei oleta elättävän itseään kirjailijana. Harrastuksena ja lisätyönä toimii. Lukijoille ei pidä valittaa. Edes kirjastot eivät kirjoja ota jos lukijoita ei olisi.
Kirpputorilta tulee ostettua kirjoja, joita ei ehkä muuten lukisi. Näin olen tullut tutustuneeksi mielenkiintoisiin kirjailijoihin, joiden teoksia saatan jopa ostaa uutena.
Kirjoja julkaistaan paljon ja kaikille ei riitä markkinoita. Valuvat nopeasti alennusmyynteihin ja kirpputoreille, sellainen on luonnon laki. Oman aikansa bestsellereiden kirpputorikohtaloa en sure. Joku Jari Tervo on rahansa tehnyt, vaikkei hänen teoksensa näköjään kirpputoreilla kaupaksi käykään.
Pokkarin kannet ovat kartonkia, pahvikeräykseen revittävä. Työni puolesta voin sanoa, että tuo edellä mainittu paperin 2v ikäraja on ihan höpönpöpöä.