Lue keskustelun säännöt.
Miten te muut mielenterveysongelmista kärsivät jaksatte/saatte tehtyä kotitöitä?
21.04.2023 |
Muutin mielenterveysongelmien ja työkyvyttömyyseläkkeen myötä 52 neliön kaksiosta 35,5 neliön yksiöön. Ennen sairastumistani kotini oli perussiisti. Sairastumisen jälkeen en ole jaksanut huolehtia edes yksiöni siisteydestä. Lääkärini kysyi, hävettäisikö minua, jos joku tulisi yllättäen kylään. Todellakin hävettäisi. Luonani ei tosin käy muita kuin veljeni, joka tietää tilanteeni, joten hänen vierailuillaan häpeän vain vähäsen. Siivouksen ja kotitöiden suhteen saan tsempattua lähinnä vain pakon edessä (asuntoon tullaan tekemään huoltoa yms.). Nykytilanne ahdistaa minua. Mistä apua? Ruokaakaan en saa laitettua, vaan elän valmisruoilla. Sosiaalisessa kuntoutuksessa käyn 2-3 kertaa viikossa ja siellä pärjään hyvin.
Kommentit (29)
Syy on ehkä itselläni siinä, kun vieraita ei käy niin ei sitä sitten ole mitään motivaatiota itsensä takia sitä kämppää pitää kondiksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaan kotitöitä eri päiville ja teen vain pakolliset, harvemmin esim luuttuan lattioita. Tiskejä en hoida kuin pari kertaa viikossa, kun joudun käsin tiskaamaan. Teen ruokaa isoja satseja ja pakastan. Jos ei jaksa kokata, sulatan pakasteesta annoksen.
Aika hyvin. Oon pakkomielteinen siisteydestä. En siedä kovinkaan hyvin likaa.
Päivittäinen rutiini siivouksessa jota en muuta niinkään päivinä kun tekisi mieli ihan tosissaan juosta raiteille.
Joka päivä roskat pois, tavarat paikoilleen, pyykit pesuun.
Suihkussa käyn päivittäin.
Mulla keskivakava masennus, mielialahäiriö, traumatakaumia, fobioita ym ei todellakaan helppo arki mutta sotkuisessa kodissa olisi vielä ankeampaa.
Mikä pakko siellä on yksinäisen ihmisen sotkea? Mistä sitä sotkua syntyy jos et mitään tee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä ota liikaa paineita. aloita ihan pienistä. Jo roskien saaminen pussiin tai astioiden lavuaariin on lähtö. Ei myöskään ole häpeä pyytää läheisiä apuun. Tuuletus auttaa ilmanlaatuun. Syöminen on tärkeämpääkin kuin mitä syöt, joten valmisruuissa ei ole mitään pahaa
Tämä, itsellänikin asunto on välillä sellaisessa kunnossa että näyttäisi kuin täällä asuisi eläin eikä ihminen. Laitan kotityöt osiin, teen ne pienissä erissä ja vaikka menisi esim viikko tai kaksikin tämän yksiön (31,5 neliöö) siivoamiseen, niin on sekin parempi. Tuo ei kuormita liikaa ainakaan itselläni. Avunpyyntö on sallittua, etenkin jos saa sitä joltain johon luottaa. Se voi olla vaikeaa, mutta ihan varmasti se auttava henkilö tekisi sen oikein mielellään. :)
Vierailija kirjoitti:
Mikä pakko siellä on yksinäisen ihmisen sotkea? Mistä sitä sotkua syntyy jos et mitään tee?
Kyllä sitä pölyä kertyy, vaikka yksin onkin. Tiskipöydälle kertyy tiskejä ja työpöydälle posteja ja muita papereita. Pyykkiä tulee tietysti koko ajan. Kyllä sitä sotkua aina tulee, vaikkei miestä tai lapsia olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ota liikaa paineita. aloita ihan pienistä. Jo roskien saaminen pussiin tai astioiden lavuaariin on lähtö. Ei myöskään ole häpeä pyytää läheisiä apuun. Tuuletus auttaa ilmanlaatuun. Syöminen on tärkeämpääkin kuin mitä syöt, joten valmisruuissa ei ole mitään pahaa
Tämä, itsellänikin asunto on välillä sellaisessa kunnossa että näyttäisi kuin täällä asuisi eläin eikä ihminen. Laitan kotityöt osiin, teen ne pienissä erissä ja vaikka menisi esim viikko tai kaksikin tämän yksiön (31,5 neliöö) siivoamiseen, niin on sekin parempi. Tuo ei kuormita liikaa ainakaan itselläni. Avunpyyntö on sallittua, etenkin jos saa sitä joltain johon luottaa. Se voi olla vaikeaa, mutta ihan varmasti se auttava henkilö tekisi sen oikein mielellään. :)
Ei oikein ole ketään, jolta pyytää apua. Veli on oikeastaan ainoa, mutta asuu 200 kilometrin päässä, joten ei niin usein livenä nähdä. Toisin kuin minä veli käy myös normaalisti töissä ja hoitaa siinä sivussa ikääntyneen äitimme asioita, joten kauheasti ei kehtaa eikä viitsi omilla ongelmillaan vaivata.
Mulla oli jossain vaiheessa kämppä ihan hirveessä kunnossa. Mutta sitten kun oli kerran vähän parempi vaihe lääkittynä, siivosin kämpän kunnolla. Ja sen jälkeen olen ottanut sen tyylin, että en enää tee sotkua. Eli siivoan tavallaan joka päivä. En edes laita imuria kaappiin vaan se on mulla tossa olkkarin lattialla koko ajan, silloin sitä tulee käytettyä ainakin se kerran viikossa. Näin ei pääse kertymään enää sellaista aivan toivotonta urakkaa.
Silloin kun tein sen suursiivoukseni, heitin pois kaiken turhan. Eli jätin jäljelle vain jetsulleen sen mitä tarvitsen ja käytän jatkuvasti. Enkä ole enää huolinut mitään ylimääräistä, en vaikka saisin ilmaiseksi. Eli tavallaan sellainen minimalistinen elämäntapa kuuluu tähän oleellisesti myös, koska ei jaksa huolehtia monesta asiasta.
Sitte tuohon ruanlaittoon hommasin airfryerin. Se on oikeasti yksinäiselle ihmiselle pelastus, varsinkin jos sulla on kuitenkin tiskikone? Airfryeriin voi heittää mitä tahansa kypsymään, lihaa, vaikka kokonaisiakin pieniä perunoita ja kasviksia, vuohenjuusto(tms)kiekon. Sitten vaan PIMMM äänen kuultuasi losautat ne lautaselle ja se airfryerin paistorasia tiskikoneeseen. Ei tuu sotkua, eikä tartte jynssätä liedet, purnukat ja puoli keittiötä rasvaroiskeista ruoanlaiton seurauksena. Eli on myös kallille valmisruoille olemassa vaihtoehto. Nyt varsinkin kun tulee edullisia sesonkiruokia, uusia pottuja sun muita kesällä niin tuo on hyvä kone siihen. Suosittelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päivittäinen rutiini siivouksessa jota en muuta niinkään päivinä kun tekisi mieli ihan tosissaan juosta raiteille.
Joka päivä roskat pois, tavarat paikoilleen, pyykit pesuun.
Suihkussa käyn päivittäin.
Mulla keskivakava masennus, mielialahäiriö, traumatakaumia, fobioita ym ei todellakaan helppo arki mutta sotkuisessa kodissa olisi vielä ankeampaa.
Mistä sitä roskaa tulee niin järkyttävät määrät, että ne joka päivä täytyy viedä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla toimii konmarittaminen eli mun pienessä kaksiossa ei ole käytännössä mitään turhaa. Lakaisen lattian päivittäin mutta imuroin vain noin 4 kk välein koska tällä konstilla joten kuten kestän siihen asti. Imurointi vaatii multa eniten voimia.
Tiskaan vain kerran vkossa, tunnustan että käytän samoja mukeja/astioita ja joskus jopa kertakäyttölautasia usein....
Suihkussa jaksan parin pvän välein, hiuksia en pese enää kuin parin vkon välein... kauheasti vaan kuivashampoota ja nutturalle. Jostain syystä kesällä onnistun useammin ja jopa päivittäin suihkussa ja hiukset kerran vkossa.
Pyykkiä pesen vain kerran kk:ssa. Kerään kauhean läjän vaatteita.
Olen vaikeasti masentunut mutta näillä rutiineilla pärjään joten kuten. Asun yksin joten kukaan ei joudu haistelmeaan minua tai näkemään kämppääni.
Vierailija kirjoitti:
Mulla toimii konmarittaminen eli mun pienessä kaksiossa ei ole käytännössä mitään turhaa. Lakaisen lattian päivittäin mutta imuroin vain noin 4 kk välein koska tällä konstilla joten kuten kestän siihen asti. Imurointi vaatii multa eniten voimia.
Tiskaan vain kerran vkossa, tunnustan että käytän samoja mukeja/astioita ja joskus jopa kertakäyttölautasia usein....
Suihkussa jaksan parin pvän välein, hiuksia en pese enää kuin parin vkon välein... kauheasti vaan kuivashampoota ja nutturalle. Jostain syystä kesällä onnistun useammin ja jopa päivittäin suihkussa ja hiukset kerran vkossa.
Pyykkiä pesen vain kerran kk:ssa. Kerään kauhean läjän vaatteita.
Olen vaikeasti masentunut mutta näillä rutiineilla pärjään joten kuten. Asun yksin joten kukaan ei joudu haistelmeaan minua tai näkemään kämppääni.
Tuo suihkussa käyminen on ihme juttu. Miten se tuntuu niin ylivoimaisen vaikealta? Kuitenkin olen sellainen ihminen etten yhtään tykkää haista. Mutta miksi sinne suihkuun on niin vaikeaa mennä? Mä mieluummin pyyhin kainaloita kaikenmaailman kosteuspyyhkeillä yms. Eilen kun kävin pitkästä aikaa suihkussa, huomasin että multa irtosi hiuksia hirveästi. Ja se varmaan johtuu siitä, että kun päänahka on aina likainen niin raavin sitä koko ajan! Voi luoja auta meitä masentuneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään käyn suihkussa viiden päivän välein,välipäivät bidee.
Imuroin tosi harvoin,onneksi on schwifferi.sitä jaksan käyttää.
Sama kahvimuki on varmaan viikon käytössä.
Hyödynnän satunnaiset energiapuuskat, jolloin saan tehtyä aina jotain pientä, esim. siivoiltua keittiötasoja tai purettua muuttolaatikoita. Mutta pienissä erissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla toimii konmarittaminen eli mun pienessä kaksiossa ei ole käytännössä mitään turhaa. Lakaisen lattian päivittäin mutta imuroin vain noin 4 kk välein koska tällä konstilla joten kuten kestän siihen asti. Imurointi vaatii multa eniten voimia.
Tiskaan vain kerran vkossa, tunnustan että käytän samoja mukeja/astioita ja joskus jopa kertakäyttölautasia usein....
Suihkussa jaksan parin pvän välein, hiuksia en pese enää kuin parin vkon välein... kauheasti vaan kuivashampoota ja nutturalle. Jostain syystä kesällä onnistun useammin ja jopa päivittäin suihkussa ja hiukset kerran vkossa.
Pyykkiä pesen vain kerran kk:ssa. Kerään kauhean läjän vaatteita.
Olen vaikeasti masentunut mutta näillä rutiineilla pärjään joten kuten. Asun yksin joten kukaan ei joudu haistelmeaan minua tai näkemään kämppääni.
Tuo suihkussa käyminen on ihme juttu. Miten se tuntuu niin ylivoimaisen vaikealta? Kuitenkin olen sellainen ihminen etten yhtään tykkää haista. Mutta miksi sinne suihkuun on niin vaikeaa mennä? Mä mieluummin pyyhin kainaloita kaikenmaailman kosteuspyyhkeillä yms. Eilen kun kävin pitkästä aikaa suihkussa, huomasin että multa irtosi hiuksia hirveästi. Ja se varmaan johtuu siitä, että kun päänahka on aina likainen niin raavin sitä koko ajan! Voi luoja auta meitä masentuneita.
Tiedätkö milloin mieluiten menisit suihkuun?
Mä en voi kuvitella pietenn rasitusten kärkeen oikein muuta kuin suihkun päivällä. Ellen ole kipeänä kotona vrk-rytmi sekaisin.
Iltasuihku tai -sauna niin johan kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Aika hyvin. Oon pakkomielteinen siisteydestä. En siedä kovinkaan hyvin likaa.
Mulla sama. Mitä ahdistuneempi olen, sitä enemmän siivoan. Liittyy mulla osin pakko-oireisiin, pidän itseni kasassa tarkoilla rutiineilla.
Én jaksakaan tehdä, mieheni siivoaa. Aina sotkuista ja siivottavaa kun omistan neljä koiraa.
400e meni. Piti säästää jonkun aikaa. Samanlainen lähtötilanne. Olihan fiilis huomattavasti erilaisempi oven paljastaessa kodin. Romuläjä oli poissa. Hintakartoitus ei maksa mitään. Kysy alustavaa hinta-arviota lähistöllä olevilta siivous/raivausurakoitsijoilta.
Painotan tosiaan ettei käynti velvoita mihinkään. Mullekin sanottiin et soittele.
Älä ota liikaa paineita. aloita ihan pienistä. Jo roskien saaminen pussiin tai astioiden lavuaariin on lähtö. Ei myöskään ole häpeä pyytää läheisiä apuun. Tuuletus auttaa ilmanlaatuun. Syöminen on tärkeämpääkin kuin mitä syöt, joten valmisruuissa ei ole mitään pahaa