Eikö tunnu oudolta että maapallo ja maailmankaikkeus on ollut miljoonia vuosia ja yhtäkkiä synnyt tänne elämään lyhyeksi ajaksi?
Olet ollut sitä ennen tiedottomassa tilassa miljardeja vuosia ja nyt syntymän jälkeen elät alle 100 vuotta ja katoat ikuisiksi ajoiksi. Eikö tunnu yhtään oudolta kun asiaa alkaa tarkemmin miettimään?
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tosi paskamaista olla tässä ajassa hetkessä, tällä kuppasella planeetalla jossa ihmiset tappaa toisiaan.
Aina ihmiset on toisiaan tappanu. Simpanssiryhmätkin saattaa käydä sodan tapaisia taisteluita joissa tulee ruumiita. Näin olen lukenut.
Joo, mutta sitä toivoisi että ihmiset keksisi etääntyä tappamisen tarpeesta, jos on niin isot puheet ihmiskunnan mahtavuudesta..
38: Youtubessa paljonkin eläindokkareita, joissa simpanssit käyvät toistensa kimppuun. Urokset siis.
Simpanssit ovat tutkitusti jopa väkivaltaisempia kuin me ihmiset, usko tai älä.
Samaa olen välillä miettinyt. Mutta toisaalta myös sitä, että niin minä kuin huoneessani nyt lentävä hedelmäkärpänenkin olemme saaneet alkumme samaan aikaan eli silloin, kun elämä tällä planeetalla syntyi. Sillä banaanikärpäsellä on vain x-miljoonaa useampia "esivanhempia" kuin minulla. Mutta kummankin olemassaolo on seurausta siitä, että elämä syntyi maapallolla, alkoi eriytyä ja olosuhteet olivat sellaiset, että molempien lajien elämä onnistui jatkumaan ja kehittymään.
Siksi myös luontokato on niin traagista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnyn tänne, elän aikani ja kuolen. Ennen ja jälkeen sitä mua ei ole olemassa. No onhan se outoa, jos alkaa liikaa miettimään, kaikki on outoa. Miksi yleensä on mitään?
On sinulle tarjottu ikuista elämää myös. Minä ainakin haluan sen elämän kuoleman jälkeen, en halua helvettiin.
En halua ikuista elämää, kamala ajatuskin.
44: Itse asiassa luontokato on pääsääntö. Elossa säilymimen marginaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tosi paskamaista olla tässä ajassa hetkessä, tällä kuppasella planeetalla jossa ihmiset tappaa toisiaan.
Aina ihmiset on toisiaan tappanu. Simpanssiryhmätkin saattaa käydä sodan tapaisia taisteluita joissa tulee ruumiita. Näin olen lukenut.
Joo, mutta sitä toivoisi että ihmiset keksisi etääntyä tappamisen tarpeesta, jos on niin isot puheet ihmiskunnan mahtavuudesta..
No älä! Jotenkin sitä on toisen maailmansodan jälkeen luullut että jotain on opittu., kehittymättömämmät maat vielä vähän sotii. Mutta se olikin vain naiiviutta. Nyt uskon että ihmiskunta on tuomittu olemaan ikuisesti kuin simpanssit joille on annettu aseet, tuhovoima on hirveä mutta vietit ja halut vie itseään rationaaliseksi kuvittelevaa homo sapiensia.
kohta katoamme kaikki, kuin pieru saharaan.
Vierailija kirjoitti:
Niinhän sitä väitetään mutta epäilen että totuus on vallan jotain muuta. Ihminen jatkaa elämää kuolemankin jälkeen.
Minä pohdin tätä asiaa tänään aamulla hiihtolenkillä, kun katselin karvaisen toukan kulkua hangella. Miksi vain ihmisellä olisi olemassaolo kuoleman jälkeen? Mutta onko kaikella elollisella olemassaolo kuoleman jälkeen? Hyttysillä ja punkeillakin? Jotenkin epäilen. Ja ajattelen, ettei ihmiselläkään. Mutta en tietenkään voi olla varma.
Mistä universumi minuja repäisee? Miksi äärettömästä minujen joukosta juuri sinut?
Yhtään tieteellisesti pätevää todistetta kuolemanjälkeisestä olemassaolosta ei ole esitetty.
Vierailija kirjoitti:
Yhtään tieteellisesti pätevää todistetta kuolemanjälkeisestä olemassaolosta ei ole esitetty.
Todella monilla on kuitenkin ollut near death kokemuksia, joihin liittyy erkaneminen ruumiista. Tieteen on aika vaikea todistaa mitään, kun sen ymmärrys tietoisuudesta on niin vajavaista.
Jos kuileman jälkeen olisi jotain niin sitä olisi ollut myös ennen syntymää. Mutta ei ollut, ei muuta kuin tiedottomuutta. Ja sinne palaamme.
Ymmärrän että elämää voi syntyä, mutta miten syntyy tietoisuus?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän että elämää voi syntyä, mutta miten syntyy tietoisuus?
Ei synny, koska on ajattomasti aina olemassa. Ei myöskään kuole. Ainoastaan tietoisuuden kantaja muuttaa muotoaan.
Tuntuisikin oudolta jos olisin ainoa, mutta se on sama homma niin monella muullakin eläväisellä (ja jopa elottomallakin), että eipä tunnu oudolta ei.
Vierailija kirjoitti:
Jos kuileman jälkeen olisi jotain niin sitä olisi ollut myös ennen syntymää. Mutta ei ollut, ei muuta kuin tiedottomuutta. Ja sinne palaamme.
Miten voisit ylipäätään muistaa jos jotain olisi ollut ennen syntymääsi? Sama kun joisit filmin poikki ja olet lähes tiedottomassa tilassa. Et voi muistaa mitään mutta se ei tarkoita etteikö jotain olisi tapahtunut. Miten selität joidenkin pikkulasten tarkat muistot ns. "edellisistä elämistä"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän että elämää voi syntyä, mutta miten syntyy tietoisuus?
Ei synny, koska on ajattomasti aina olemassa. Ei myöskään kuole. Ainoastaan tietoisuuden kantaja muuttaa muotoaan.
Mistä tiedät tämän vai onko uskomus?
Samanlaisia elukoita me ollaan kuin muutkin tällä planeetalla. Meidän aivot on vaan kehittäneet kutakuinkin samanlaisen yhteiskunnan niinkuin muurahaiset. Muurahais yhteiskunnalla on vain se yksi kuningatar jonka vuoksi kaikki toimii, ja meille on keksitty Jumalia, kuninkaallisia ja hallituksia yms. joiden vuoksi me toimitaan tällä tavalla.
Ei tunnu oudolta.