Miten huolehditte hygieniasta kun olette kodin ulkopuolella
Kun pitää koskea ovenkahvoihin, hissien ja maksuautomaattien nappeihin ja sen jälkeen kaikki bakteerit ja virukset ovat omissa sormissa, kännykkään jos koskee ulkosalla niin kotona pitäisi desifioida kännykkä ettei virukset tule kotia, pitää olla hyvin varovainen ettei sormi osu naamaan ja saa tartuntaa, ulkona ollessa mihinkään syötävään et voi koskea niillä käsillä ja käsiä ei aina pääse pesemään. Kuinka tarkkoja olette näiden asioiden kanssa? Talvella on helpompaa kun voi pitää hanskoja käsissä mutta keväällä ja kesällä ei.
Kommentit (12)
En ole tarkka, enkä juuri koskaan sairas. Viimeisestä flunssasta on vuosia. Kaupasta tullessa pesen toki kädet.
Otan takin hihalla kiinni. Tai sitten esim. töissäni päiväkodissa avaan oven muualta kuin kahvasta.
Kun tulen kotiin, vaihdan vaatteet ja käyn suihkussa.
En sairasta oikeastaan koskaan. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on ollut yksi ripuli ( vrk) , yksi korona ja siinä se. Ja työpaikka tosiaan on bakteerienn pesäpaikka. Esim. noroviruksen aikaan minä olin yhden lapsen lisäksi ainut päiväkodissamme, kuka ei sairastunut.
Jos on erittäin hygieeninen, niin sekin voi olla terveydelle haitaksi. Varsinkin lasten.
Kannattaa ottaa vähän rennommin.
Olen mestari käyttämään kyynärpäitä, nilkkoja, ranteita ja lannetta kaikenlaisessa ovien availussa ja nappien käsittelyssä. Minulla on todella paha emetofobia, ja olen jatkuvasti tietoinen kaikesta, mihin tulen koskeneeksi. En milloinkaan koske kasvoihini kodin ulkopuolella tai ilman, että olen ensin pessyt kädet. Tiedän, ettei tämä ole hyväksi, mutten voi olla huomaamatta tuollaisia asioita. Huumorilla koetan omituisuuteeni suhtautua, koen sielunkumppanuutta TV:n Adrian Monkin kanssa.
Ennen runkkaamista on hyvä pestä kädet.
En syö käsin ellen saa pestä käsiä.
Kännykkää pidän minigrip-pussissa ulkona, kotona otan sen pois.
En pohdi noin turhia. Jos oikeasti olen liannut käteni enkä voi niitä pestä, laukussa on pieni käsidesi.
Tulee aivan automaattisesti, että en koske ruokaan saati naamaani, ellen ole juuri pessyt käsiäni aivan riippumatta siitä, missä olen.
Päiväkodista yläkoulun loppuun olin ryhmässä, jossa oli jatkuva kihomatoepidemia mikä opetti aika tehokkaasti tähän. Kynnet leikkaan yhä heti, kun näkyy vähänkin valkoista kasvanutta kynttä.
Kotiin tullessa pesen kädet ja aina wc-käynnin jälkeen, muuten en mieti moisia. En sairasta juuri koskaan eli hyvin on toiminut. Myös tallilla ollessa saatan esim. ensin harjata hevosen ja putsata sen kaviot ja sitten syön samoilla käsillä vaikkapa banaanin.
Koronan jälkeen olen vähän säännöllisemmin pessyt kädet, kun tulen kotiin. Ja pessyt ne saippualla ja tarvittaessa sen suositellun minuutin ajan.
Olen myös tarttunut erilaisiin kahvoihin nenäliinalla tai kassilla tai jollain, mikä ylettyy kahvaan. Joskus kun lähden viemään roskia, otan valmiiksi vessapaperin palan käteen, jolla avaan oven ja roskiksen.
Jos kädet ovat likaantuneet, en mielellään laita silmätippoja tai pyyhi silmiä tai korvia tai nenää.
Jos käytän yleisö vessoja, pesen kädet aina ennen vessaan menoa, ettei väärät haitalliset pöpöt pääse alakautta limakalvoille.
Ennen koronaa olin hyvin holtiton. Nämä uudet rutiinit vain jäivät päälle.
En mieti mitään tuollaista. Kotiin tullessa pesen kädet, mutta en yleensä enää sen jälkeen, vaikka olisin kaivanut nenää tai rapsutellut persvakoa. Ehkä tämän vuoksi olen sairaana todella harvoin.