Työ, joka ei tunnu työltä <3
Olen vihdoin, vuosien jälkeen löytänyt työn, joka ei edes tunnu työltä. Olen ollut välillä jopa vuoden työttömänä. Odotan töihin pääsyä ja viihdyn työpäivät. Tuntuu, että olen täysin omalla alallani. Työ on tällä hetkellä osa-aikaista, mutta syksyllä mahdollisuus lisätä työpäiviä.
Tuntuu, että hukkasin vuosia töissä, jossa ainoastaan väsyin ja uuvuin. Kumpa olisin ymmärtänyt lähteä jo aiemmin. Jotenkin sitä ei vain tullut lähdettyä, se tuntui kovin raskaalta "operaatiolta". Mutta ONNEKSI lopulta lähdin. Toki siihen tarvittiin uupumus. Nyt olen toipunut ja tuntuu, että sain jotain todella paljon "takaisin itsestäni".
Halusin vain tulla kertomaan tämän ja tsemppaan teitä muita, jotka ette viihdy töistä. Varmasti myös teille löytyy työpaikka, jonka työstä nauttii! Tai vähintään työpäivät ovat siedettäviä eikä vie vapaa-ajalta liikaa voimia.
Kommentit (16)
Tämmöinen työpaikka pitäisi olla monilla. Mutta useasti matalapalkka aloilla joudutaan tyytymään kuormittavaan työhön jossa osa uupuu.
Juuri näin, ehdottomasti pitäisi olla. Ehkä sellaista työpaikkaa pitäisi aktiivisemmin etsiä? Itse olin vuosia samassa työpaikassa (tuntui jotenkin "turvalliselta ja tutulta"), vaikka voin siellä hyvin huonosti. Yöunet meni, olin jatkuvasti väsynyt, kuormittunut, koko ajan olisi pitänyt tehdä enemmän ja paremmin ja käyttää omaa vapaa-aikaa.. sitä vähää, mitä enää oli jäljellä.
Kannatti etsiä ja nähdä asian suhteen vaivaa! :)
- ap
Minullakin tällainen työpaikka. Osa-aikainen tosin sekin, joten joudun tekemään sivussa matalapalkkapaskaduunia, jonne v i tuttaa mennä joka kerta.
Olin 90-luvulla töissä olut- ja viinitarvikeliikkeessä. Siinä jos missä työ ja harrastus kohtasivat. Tosin palkka oli umpisurkea, joten lähdin sitten koulutustani vastaaviin töihin, kun niitä vihdoin löytyi.
30 vuoden puurtamisen jälkeen alkaa olla rahaa niin paljon, että voisi taas etsiä jonkun harrastetyöpaikan.
Minäkin rakastan nykyistä työtäni. Vaihdoin yritysmaailman valtiolle. Oli ihan käsittämätöntä miten koko suhtautuminen työntekijään kääntyi päälaelleen. Yritykset kiskovat viimeisenkin verenpisaran työntekijästä ja vielä ylpeilevät sillä. Kaikki "me välitämme työntekijöistämme"- bullshit tähtää vain yhteen asiaan, rahan ansaitsemiseen omistajille.
Nyt teen työtä joka on merkittävää ja tunnen että toimin yhteisön hyväksi, en vain muutaman tyypin ensi vuoden uuden huvijahtimallin eteen. En vaan enää kykenisi motivoimaan itseäni sellaiseen.
Kertokaa ihmeessä mitkä ovat tällaisia työpaikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa ihmeessä mitkä ovat tällaisia työpaikkoja.
Tuskin sellaista edes on. Muuten jokainen hehkuttaja olisi kertonut sen heti.
Mä iloitsen joka työvuorosta, kun siellä on niin mahtava työporukka 😊!
Ja olen ihan vain kaupassa, mutta asiakkaat ja työkaverit tekee pilvisestäkin päivästä aurinkoisen, ja iloisen 👍🏻
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa ihmeessä mitkä ovat tällaisia työpaikkoja.
Tuskin sellaista edes on. Muuten jokainen hehkuttaja olisi kertonut sen heti.
On se omasta asenteestakin kiinni! Jos menee joka työvuoroonsa naama nutturalla, niin ei varmastikaan itse nauti, mutta voin arvata, ettei ne työkaveritkaan. Ei se ystävällisyys, hymy tai edes kehu maksa yhtään mitään 🤓
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa ihmeessä mitkä ovat tällaisia työpaikkoja.
Tuskin sellaista edes on. Muuten jokainen hehkuttaja olisi kertonut sen heti.
On se omasta asenteestakin kiinni! Jos menee joka työvuoroonsa naama nutturalla, niin ei varmastikaan itse nauti, mutta voin arvata, ettei ne työkaveritkaan. Ei se ystävällisyys, hymy tai edes kehu maksa yhtään mitään 🤓
Ystävällisyys, hymy tai kehu ei tee työstä sellaista, ettei se tuntuisi työltä 🙄.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Minäkin rakastan nykyistä työtäni. Vaihdoin yritysmaailman valtiolle. Oli ihan käsittämätöntä miten koko suhtautuminen työntekijään kääntyi päälaelleen. Yritykset kiskovat viimeisenkin verenpisaran työntekijästä ja vielä ylpeilevät sillä. Kaikki "me välitämme työntekijöistämme"- bullshit tähtää vain yhteen asiaan, rahan ansaitsemiseen omistajille.
Nyt teen työtä joka on merkittävää ja tunnen että toimin yhteisön hyväksi, en vain muutaman tyypin ensi vuoden uuden huvijahtimallin eteen. En vaan enää kykenisi motivoimaan itseäni sellaiseen.
Sanottakoon nyt vielä että rikastumaan ei tässä paikassa tietenkään pääse, mutta jos se ei ole tavoite, elämä on hyvää ja työ palkitsee. Päivän päätteeksi ei vituta.
En kovin tarkasti halua kertoa, mutta sosiaali- ja terveysalalla. Ei enää osastotyötä, ei enää koskaan kiitos! Nyt teen töitä asiakkaiden parissa, heidän omassa kodissaan ja heidän omia voimavaroja kuunnellen ja kunnioittaen. Olen myös onnistunut saamaan asiakkaiden kunnioituksen minua kohtaan.
- ap
Olen kuvataiteilija ja sitä haluaisin tehdä työkseni mutta palkalla ei elä joten muutin katsonta kantaa ja teen vain sellaista työtä missä on riittävä palkka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa ihmeessä mitkä ovat tällaisia työpaikkoja.
Tuskin sellaista edes on. Muuten jokainen hehkuttaja olisi kertonut sen heti.
On se omasta asenteestakin kiinni! Jos menee joka työvuoroonsa naama nutturalla, niin ei varmastikaan itse nauti, mutta voin arvata, ettei ne työkaveritkaan. Ei se ystävällisyys, hymy tai edes kehu maksa yhtään mitään 🤓
Ystävällisyys, hymy tai kehu ei tee työstä sellaista, ettei se tuntuisi työltä 🙄.
Eri
Tuskin myöskään huonontaa työfiilistä 🧐
If you work for a living, why do you kill yourself working?" - Tuco from the Good, the Bad, and the Ugly