Miksi 'naikkonen' tuntuu halventavammalta sanalta kuin 'miekkonen'?
Kommentit (27)
Kummastakin kyllÀ nousee kurkkuun pieni oksunen.
PÀinvastoin. Tuo "miekkonen" heikentÀÀ ja jopa mitÀtöi mies - oletettua. Pilipalidaiju.
Naiset nyt loukkaantuvat mistÀ vain. MiehillÀ on parempaakin tekemistÀ kuin murehtia jokaista sanaa tai sanojen vÀliÀ.
Naikkonen kuulostaa naiselliselta ja viehÀttÀvÀltÀ. Miekkonen kuulostaa jotenkin pappamaiselta, ehkÀ jopa ressukalta, joka tapauksessa hÀnestÀ on kaikki sukupuolisuus kuorittu pois. Naisen kohdalla -nen loppuliite jotenkin vÀhentÀÀ hÀnen arvokkuuttaan ja korostaa seksuaalisuutta, miehen kohdalla se taas vÀhentÀÀ seksuaalisuutta ja miehekkyyttÀ.
Naisia halveerataan, pilkataan, mitÀtöidÀÀn ja vÀhÀtellÀÀn enemmÀn ja vÀhemmin perustein kuin miehiÀ.
Vierailija kirjoitti:
Naisia halveerataan, pilkataan, mitÀtöidÀÀn ja vÀhÀtellÀÀn enemmÀn ja vÀhemmin perustein kuin miehiÀ.
Olen kyllÀ omassa elÀmÀssÀni huomannut, ettÀ miehiÀ loukkaa aika paljon se, jos kÀy ilmi ettÀ he nÀyttÀytyvÀt naiselle vain turvallisina, epÀseksuaalisina olentoina. Mutta toisaalta moni mies ei ole erityisen lahjakas kielellisesti, joten he eivÀt ehkÀ niin ymmÀrrÀ tai ajattele sanojen syvempiÀ merkityksiÀ. Miehelle vÀhÀttelyÀ on se, ettÀ nainen nÀkee hÀnet vain ihmisenÀ. Naiselle taas se, ettÀ mies nÀkee hÀnet vain seksinÀ.
Kieli, keskinÀisen kommunikointimme vÀline, on paljon heikompi keino sosiaalisen yhteisömme vÀliseen yhteydenpitoon, kuin useimmat ikinÀ saattavat ymmÀrtÀÀ.
EnsinnÀ kielessÀ on useita tuhansia sanoja. Olemme oppineet niiden merkityksiÀ hyvin heikosti eri tilanteissa, vaikka niillÀ todellisuudessa on eri konteksteissa tyystin eri merkitys. Sanakirjassakin saatetaan mainita vain yksi sÀvy, esimerkiksi huonontava, vaikka samalla sanalla saattaa toisessa yhteydessÀ olla aivan eri sÀvy.
Toisekseen eri ihmiset löytÀvÀt sanoille aivan eri sÀvyjÀ. Kuinka voimme arvata, miten toinen sanaan suhtautuu? Emme vain löydÀ YHTEISTà kieltÀ, vaikka kokemuksemme karttuu koko elÀmÀmme ajan.
EhkÀ karmein kielellinen osaamattomuuteni sattui, kun olin parikymppinen. HyvÀÀ tarkoittaen kÀytin viehÀttÀvÀstÀ, ehkÀ pari vuotta nuoremmasta sisaresta sanaa naikkonen. Sisar loukkaantui aivan kamaloittavasti. Syy oli siis kielellinen taitamattomuuteni, nuoren miehen heikko tuntemus sanojen konnotaatiosta.
Sen jÀlkeen en ole uskaltanut kÀyttÀÀ koko sanaa koskaan, en 60 vuoteen, etten vain taas polkaisisi pianoon.
Rippikoulussa kerroin snadilaistytöille vuosikymmeniÀ myöhemmin, ettÀ naida ja nainen palautuvat samaan suomalais-ugrilaiseen kantasanaan, *naje. Nainen on siis henkilö,1) joka naidaan eli otetaan puolisoksi, tai 2) jota vain naidaan eli jonka kanssa ollaan yhdynnÀssÀ. Snadilaiset eivÀt uskoneet, luulivat ettÀ lasken hevosenleikkiÀ. HeiltÀ oli jo kadonnut kaikki yhteys nÀiden sanojen vÀlillÀ.
Kieli on loputon suo. Kynis.mies