Miksi 'naikkonen' tuntuu halventavammalta sanalta kuin 'miekkonen'?
Kommentit (27)
Kummastakin kyllä nousee kurkkuun pieni oksunen.
Päinvastoin. Tuo "miekkonen" heikentää ja jopa mitätöi mies - oletettua. Pilipalidaiju.
Naiset nyt loukkaantuvat mistä vain. Miehillä on parempaakin tekemistä kuin murehtia jokaista sanaa tai sanojen väliä.
Naikkonen kuulostaa naiselliselta ja viehättävältä. Miekkonen kuulostaa jotenkin pappamaiselta, ehkä jopa ressukalta, joka tapauksessa hänestä on kaikki sukupuolisuus kuorittu pois. Naisen kohdalla -nen loppuliite jotenkin vähentää hänen arvokkuuttaan ja korostaa seksuaalisuutta, miehen kohdalla se taas vähentää seksuaalisuutta ja miehekkyyttä.
Naisia halveerataan, pilkataan, mitätöidään ja vähätellään enemmän ja vähemmin perustein kuin miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Naisia halveerataan, pilkataan, mitätöidään ja vähätellään enemmän ja vähemmin perustein kuin miehiä.
Olen kyllä omassa elämässäni huomannut, että miehiä loukkaa aika paljon se, jos käy ilmi että he näyttäytyvät naiselle vain turvallisina, epäseksuaalisina olentoina. Mutta toisaalta moni mies ei ole erityisen lahjakas kielellisesti, joten he eivät ehkä niin ymmärrä tai ajattele sanojen syvempiä merkityksiä. Miehelle vähättelyä on se, että nainen näkee hänet vain ihmisenä. Naiselle taas se, että mies näkee hänet vain seksinä.
Kieli, keskinäisen kommunikointimme väline, on paljon heikompi keino sosiaalisen yhteisömme väliseen yhteydenpitoon, kuin useimmat ikinä saattavat ymmärtää.
Ensinnä kielessä on useita tuhansia sanoja. Olemme oppineet niiden merkityksiä hyvin heikosti eri tilanteissa, vaikka niillä todellisuudessa on eri konteksteissa tyystin eri merkitys. Sanakirjassakin saatetaan mainita vain yksi sävy, esimerkiksi huonontava, vaikka samalla sanalla saattaa toisessa yhteydessä olla aivan eri sävy.
Toisekseen eri ihmiset löytävät sanoille aivan eri sävyjä. Kuinka voimme arvata, miten toinen sanaan suhtautuu? Emme vain löydä YHTEISTÄ kieltä, vaikka kokemuksemme karttuu koko elämämme ajan.
Ehkä karmein kielellinen osaamattomuuteni sattui, kun olin parikymppinen. Hyvää tarkoittaen käytin viehättävästä, ehkä pari vuotta nuoremmasta sisaresta sanaa naikkonen. Sisar loukkaantui aivan kamaloittavasti. Syy oli siis kielellinen taitamattomuuteni, nuoren miehen heikko tuntemus sanojen konnotaatiosta.
Sen jälkeen en ole uskaltanut käyttää koko sanaa koskaan, en 60 vuoteen, etten vain taas polkaisisi pianoon.
Rippikoulussa kerroin snadilaistytöille vuosikymmeniä myöhemmin, että naida ja nainen palautuvat samaan suomalais-ugrilaiseen kantasanaan, *naje. Nainen on siis henkilö,1) joka naidaan eli otetaan puolisoksi, tai 2) jota vain naidaan eli jonka kanssa ollaan yhdynnässä. Snadilaiset eivät uskoneet, luulivat että lasken hevosenleikkiä. Heiltä oli jo kadonnut kaikki yhteys näiden sanojen välillä.
Kieli on loputon suo. Kynis.mies