Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
ääh, mä en varmaan ikinä saa uutta työpaikkaa.
29.11.2006 |
oikeesti, miten sitä jaksaa mennä kerta toisensa jälkeen noihin työhaastatteluihin kun kerta toisensa jälkeen vastaus kuitenkin on, kiitos mutta valinta ei nyt tällä kerralla kohdistunut sinuun. mä oon nyt reilun vuoden aikana käyny yli kahdessakymmenessä työhaastattelussa, kahdesta oon saanu paikan. toisesta sitten lopulta kieltäydyin, kun se olis ollu mahdollisesti vielä paskempi kun se mikä mulla nyt on. jotenkin rupee pikkuhiljaa ahdistamaan kun _aina_ joku muu saa sen paikan. ja varmaan se näkyy jo naamastakin, mä oon luovuttanut jo ennenkun haastattelu on edes tehty.
juu, tiedän, mun pitäis olla iloinen siitä että mulla ylipäätään on työpaikka, monella ei oo sitäkään. mutta kun se on niin julmetun ahdistava paikka, että vituttaa jo perjantaina kun tietää että maanantaina pitää taas mennä töihin, vaikka olis vapaa viikonloppukin siinä välissä.
että tämmöinen valitusvirsi tällä kerralla. : /
Kommentit (12)
Minä olen nyt lähettänyt viimeisen vuoden aikana yhteensä 57 hakemusta ja yhteen haastatteluun olen päässyt - en saanut paikkaa.
Mulla on hyvä koulutus ja olen hakenut joko koulutustani vastaavaa työtä tai hieman alempaa.
Mies muka lohduttelee, että tietää monia jotka on lähettänyt satoja hakemuksia eikä yhteenkään ole edes vastattu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en ole saanut edes yhtä ainutta haastattelupyyntöä, että repikää siitä.
Työhakemuksia oon lähettäny ehkä pari sataa.
Olen koulutukseltani tradenomi. Nykyinen työpaikka on ollut kaiken aikaa vakituinen, mutta se ei vastaa koulutustani.
Kohta en jaksa enää edes hakea, vaan tyydyn siihen, että oon koko loppuelämäni myyjä paskalla 1600 euron palkalla. Että ei hyvin mee.
Onko CV:si jotenkin " väärä" ? Entä varsinaiset työhakemuksesi?
keväisin ennen kuin sai vapipaikan, aina sai syksyksi uuden sijaisuuden ja tosi hyvistä kouluista
Ensinnäkin teen kunnon hakemuksen sekä CV:n.
Otan kys. firmasta etukäteen kunnolla selvää.
Olen positiivinen ja aina varma, että haluan juuri kys. työn. Mietin tarkkaan haastatteluun ennenkuin menen haastatteluun, että miten myyn itseni parhaiten, lähes aina on tärpännyt.
Mulla nyt ei oo ku opistoasteen tutkinto ja en oo yo. Työkokemusta muutama vuosi. Monta vuotta olen ollut kotonakin.
Olen kuitenkin sivistänyt muuten itseäni. Minulla on tilannetajua, itsevarmuutta ja suhtaudun elämään todella positiivisest. Korostan näitä piirteitäni.
Kun kerron itsestäni, en vaan luettele asioita, vaan perustelen ja annan aina esimerkkejä haastattelussa.
Uskoisin, että nykypäivänä työnantajat hakevat tiettyä persoonaa aina.
Tietysti olen luonnonkaunis ja tyylikäs, mutta en usko sen kovinkaan paljon vaikuttavan, kuin vain itsevarmuuteeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, pääsisi edes sinne haastatteluun asti...
Sen verran vaikeaa se on nykyisin pelkän työpaikan saaminen. Saati että jäisi sitten enää energiaa sen itse työn tekemiseen mutta se taitaakin olla vähän toisarvoinen juttu veikkaan. Kukaan ei palkkaa enää rehelölistä, ahkeraa eikä innostunutta työntekijää. Kaikki haluavat sosiaalisia näkijöitä yms . soopaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen lukion jälkeen työllistynyt samantien. Ilman mitään alan koulutusta (en ole kaupan kassalla ;) enkä siivoojana). Yo kirjoitusten jälkeen sain heti vakipaikan, ja kun läysin mihen kauempaa ja muutimme hänen kanssaan yhteen sain heti toisella hakemuksella töitä siitä kaupungista, ja nyt äitiyslomalla minulle soitettiin toisesta työpaikasta(en ole edes sinne hakenut) olisiko kiinnostusta tulla ä-loman jälkeen heidän palvelukseensa vakituiseksi. Minulle on käynyt älyttömän helposti nuo työpaikkojen saannit, ja todella olen kirjoittanut elämäni aikana 3 hakemusta, joilla 2 on tärpännyt vakituisiksi. En olisi koskaan uskonut kuinka helposti työtä saan ilman koulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
käsittääkseni? Voisiko siellä käydä tsekkauttamassa, ettei siinä CV:ssä tai hakemuksessa ole pahasti jotain vialla. Ne voivat myös neuvoa, jos haetkin ihan utopistisiin työpaikkoihin tai jos palkkatoiveesi on liian korkea.
Pahimmat viat voi kaverikin karsia, mutta jotkut ei kehtaa luetuttaa hakemusta kaverillaan (yksi pahimmista virheistä):
- Hakemuksissa ei saa olla kirjoitusvirheitä!
- Marginaalit ei saa pomppia välillä eri mittaisiksi tai fontteja ei saa olla erilaisia, (tulee levoton ilme)
- Hakemus pitää olla mielellään vain yksi A4, muut jutut CV:hen
- CV:n pitää olla jäsennelty väliotsikoin ja/tai kappalesisennyksin
- CV:ssä työuran aukkopaikat pitää pystyä selittämään
Työhaastattelussa pahin moka on osoittaa katkeruutensa nykyiseen työhönsä. Sitä pitää osata jopa kehua. Pitää antaa koko ajan positiivinen kuva, että nauttii työnteosta.
Onko ne kaikki sitä samaa harmaata kirjakielimassaa, mitä 95% suomalaisista tekee? En yhtään ihmettele ettei työnantajat jaksa lukea niitä kun persoonallisuus puuttuu täysin. Koittakaapa ajatella, että siellä toisessa päässä on ihminen joka kaipaisi vaihtelua niihin lukemiinsa hakemuksiin, jotain sellaista mikä vaikka naurattaisi heitä. Kirjoittakaa omanalainen teksti esim. tarinan muodossa itsestänne pienellä huumorilla sävytettynä. Itse olen päässyt aina tuolla tavalla hakemaani työpaikkaan. Tasan viikko sitten osui silmiini ilmoitus paremmasta työpaikasta kuin nykyinen on ja laitoinpas hakemuksen menemään. Keskiviikkona sitten soittivat sieltä ja naureskelivat persoonalliselle hakemukselleni ja pyysivät tulemaan jo seuraavana iltana näytille ja haastattelun lopuksi sain paikan (esimiestehtävä). Eikä minulla ole edes koulutusta ja huollan lapseni yksin... Uskaltakaa olla omanlaisianne ja laatikaa persoonallinen hakemus! Kyllä se siitä sitten etenee =)
Alue: Aihe vapaa
Olen hakenut töitä 17 vuotta enempi tai vähempi ja kouralliseen työhaastatteluita päässyt, paikkaa en milloinkaan.
Perjantaina aloitan uuden haastavan työn, mutta senkin nepotismin ansiosta.