Lue keskustelun säännöt.
Ikääntyvien vanhempien "elämän iltavilli" ja myöhemmät seuraukset jälkipolville.
12.04.2023 |
Mulla on tuttavapiirissä monta ihmistä itseni lisäksi, joiden vanhemmat ovat eronneet yli 60-vuotiaina, esimerkiksi juuri eläkeiän kynnyksellä. On tullut menovaihetta ja koettu, että puoliso onkin estänyt elämästä ja toteuttamasta unelmia ja siinä on tullut ero.
Mitä siitä sitten seuraa aikuisten lasten näkökulmasta. Ensin täysin poissaolevat isovanhemmat, jotka surevat eroaan, haluavat tuoda lasten synttäreille vaihtuvia "tyttö- tai poikaystäviään", tarvitsevat takauksia ja lainaa kun asumisen asiat menevät uusiksi ja siitä aikanaan rakennetusta omakotitalosta ei saatukaan huippuhintaa, eivätkä jaksa olla mitenkään kiinnostuneita isovanhemmuudesta. Paitsi jouluna, jolloin tietysti tullaan aatoksi juuri hänen luo, eikä ainakaan exän.
Ja sitten alkaa tulla sairautta ja kremppaa. Ja huomataan, että yksin onkin hankalampi pärjätä. Ensin huoataan, että jostain syystä pappa ei saa millään mentyä optikolle yksin ja mummo saa sakot, kun auto on katsastamatta. Tästä alkaa alamäki, joka johtaa siihen, että jatkuva avuntarve on kahdessa eri osoitteessa yhden sijaan ja itsensä saisi monistaa, että aika riittäisi kaikkeen. Tai pelkästään niihin yksinäisyydestä johtuviin valituspuheluiden kuuntelemiseen, kun kukaan ei käy ja mikään ei huvita ja täällä yksin katsellaan kun pöly leijailee.
Sitä vaan, että mikä järki tässäkin. Eikö aikuiset ihmiset osaa ajatella tuossa kypsässä iässä yhtään huomista pidemmälle.
Kommentit (57)
Ei pidä olla aikuisena niin kiinni vanhemmissaan enää, että ei kestä heidän elämänmuutoksiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä olla aikuisena niin kiinni vanhemmissaan enää, että ei kestä heidän elämänmuutoksiaan.
Eikä myöskään vanhuksien pidä olla kiinni lapsissaan.
Eihän eläkeiän kynnyksellä olevat kuusikymppiset mitään vanhuksia nyt ole. Hyvin ehtii vaikka erota, löytää uusi kumppani, kiertää maailman ympäri, mitä nyt huvittaa.
Jos ero tuntuu oikealta ratkaisulta niin siitä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuule ap. On ihan ihan aikuisten lasten oma ongelma ja häpeä jos eivät tajua että heidän vanhemmillaan on täysi oikeus tehdä mitä heitä huvittaa sen jälkeen kun lapset ovat lentäneet pesästä.
isovanhemmilla ei ole velvollisuutta passata tai hoitaa lastenlapsia. Heillä on oma elämä jota heillä on täysi oikeus jatkaa sen 20 vuoden tauon jälkeen mikä meni omien lasten kasvatukseen.Mikä tässä on se mitä sä et tajua?
Voisihan se hankalasti avautuva asia olla se, että tuossa iässä sekoitetaan elämä niin, että siinä menee menettää sekä puolison tuoman turvan, että taloudellisen turvan ja odottaa, että lapset paikkaa sitten nämä kun ikä todella iskee. Ja että lapset mielellään venyvät ja auttavat vanhempiaan kahteen eri osoitteeseen (tuplatyö) sen jälkeen, kun vanhukset ovat omilla valinnoillaan osoittaneet, että isovanhemmuus ei kiinnosta yhtään.
Todella kamalaa jos lapset alkaisi määräillä vanhempiensa elämästä jonain iltavillinä, eivät ole huollettaviin lapsiin rinnastuvia koskaan, halventaa ihmisarvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oikein odotan tuota. Saan silloin viimeinkin omia tuloja eli eläkkeen. En takuulla aio silloin enää olla mieheni kanssa. Haluan pitää hauskaa.
Otit ap tärkeän asian esille. Eläkeläiset ja vanhukset alkoholisoituvat ja velkaantuvat yhä enemmän, kun taantivat teinien tasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä oikein odotan tuota. Saan silloin viimeinkin omia tuloja eli eläkkeen. En takuulla aio silloin enää olla mieheni kanssa. Haluan pitää hauskaa.
Se eläkkeesi riittää hädintuskin elämoseen sulla. Ei sillä joka päivä Alkoa tyhjennetä tai matkustella Kanarialle.
En ymmärrä tässä sitä, että miksi tuo isovanhemmuus on nostettu noin tikun nokkaan. On tietysti ihanaa, jos isovanhemmalla ja lapsenlapsella on hyvä suhde. Mutta en ymmärrä, miksi isovanhemmalla olisi pallo jalassa vaikka parisuhteen muodostamisen suhteen. Ei nykyään edellytetä edes lasten vanhemmilta kituuttelua huonossa suhteessa vaan lapset voidaan tyrkätä ties mihin asumiskuvioihin ja uusperhemalleihin. Kuitenkaan mummolla ei saisi olla miesystävää, koska lapsenlapset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todella kamalaa jos lapset alkaisi määräillä vanhempiensa elämästä jonain iltavillinä, eivät ole huollettaviin lapsiin rinnastuvia koskaan, halventaa ihmisarvoa.
Onhan se lapsellista vierittää vastuu aikuisille lapsille sitten, kun villit vuodet on ohi. Ja mitä se kertoo arvomaailmasta, että isovanhemmuus kiinnostaa vähemmän, kuin tyttöjen reissut tai papan taas uusi tyttöystävä. Ainakaan ei kannata vedota perhearvoihin, kun huomataan että kotihoito antaa lähinnä pillerit ja muu apu pitäisi saada perhepiiristä.
Näitä kun lukee niin voi taas iloita lapsettomuudesta. Koskaan lisääntymisen jälkeen ei näemmä koita se aika, että saisi tehdä päätöksiä elämässään omilla ehdoillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Otit ap tärkeän asian esille. Eläkeläiset ja vanhukset alkoholisoituvat ja velkaantuvat yhä enemmän, kun taantivat teinien tasolle.
Juuri näin. Tilastot osoittavat tämän ongelman ja samaan aikaan käännytään siihen suuntaan, että palveluyhteiskunnan aika on ohi ja perheen oletetaan pitävän huolta omistaan. Eli vastuu kasaantuu ikäihmisistä heidän lapsilleen. Ei toimi tämä yhtälö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on elämistä varten, eikä se muille kuulu.
Sitten pitää jättää jälkipolvet rauhaan.
"Jälkipolvi" voi sanoa tuon vanhemmilleen naamatusten jos ja kun on aikuinen.
Olet aika typerä kun oletat, että vanhempiesi elämän pitäisi yhä pyöriä sinun napasi ja sinun tunteidesi ympärillä.
Voit sinä hommata lastenhoitajan muualtakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otit ap tärkeän asian esille. Eläkeläiset ja vanhukset alkoholisoituvat ja velkaantuvat yhä enemmän, kun taantivat teinien tasolle.
Juuri näin. Tilastot osoittavat tämän ongelman ja samaan aikaan käännytään siihen suuntaan, että palveluyhteiskunnan aika on ohi ja perheen oletetaan pitävän huolta omistaan. Eli vastuu kasaantuu ikäihmisistä heidän lapsilleen. Ei toimi tämä yhtälö.
Velkaantuminen liittyy aikuisia lapsiaan auttaviin eläkeläisiin. Älä siis mourua raha-ja ruoka-apua vanhemmiltasi.
Juominen taas riistäytyy niillä, jotka on juoneet ennenkin. Normaalia alkoholismin kehityskaarta. Kaikkihan eivät juo.
Näinhän siinä kävi; nyt yli kasikymppisenä, rahat ja uusi suhde on mennyttä. Saattohoidossa yksin. Tekojen seuraukset ei välttämättä konkretisoidu vielä kuusikymppisenä, mutta parikymmentä vuotta myöhemmin ne huomaa. Lastenlapsia ei tunne ja vierailijoita ei yhtä satunnaista vierailijaa lukuunottamatta ei käy.
Se menovaihe voi iskeä eläkkeellä vaikka isovanhemmat pysyisi yhdessäkin. Sitten painuvat vaan yhdessä Fuengirolaan ja Floridaan eivätkä ole yhtään sen enempää käytettävissä lastenlasten hoitoapuna kuin eronneinakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oikein odotan tuota. Saan silloin viimeinkin omia tuloja eli eläkkeen. En takuulla aio silloin enää olla mieheni kanssa. Haluan pitää hauskaa.
Se eläkkeesi riittää hädintuskin elämoseen sulla. Ei sillä joka päivä Alkoa tyhjennetä tai matkustella Kanarialle.
Ainakin saan elää ilman miestä. Se on jo ihanaa.
Mun vanhemmat erosivat eläkeiän kynnyksellä, mutta ei siitä seurannut mitään ap:n kertoman kaltaista. Liitto oli huono, molemmat voivat paremmin eron jälkeen. Isäni raitistui, äitini parantui paristakin kroonisesta sairaudesta.
Erosta on noin 15 vuotta ja edelleen molemmat ovat virkeitä ja hyvävointisia. Ilman eroa tuskin olisivat molemmat hengissä. Varmasti myös suhteet lapsiin ja lapsenlapsiin olisivat huonommat, koska lapsuudenkodissa oli ahdistavaa käydä kylässä eikä paljon käytykään. Molempien omissa kodeissa on kiva käydä.
Avuntarvetta on satunnaisesti, mutta ei taakaksi saakka. Auttaminenkin on mukavampaa, kun siinä sivussa voi viettää aikaa yhdessä hyvissä tunnelmissa. Olisi ihan absurdia, että vanhempani olisivat pysyneet yhdessä pärjätäkseen sitten iän karttuessa paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otit ap tärkeän asian esille. Eläkeläiset ja vanhukset alkoholisoituvat ja velkaantuvat yhä enemmän, kun taantivat teinien tasolle.
Juuri näin. Tilastot osoittavat tämän ongelman ja samaan aikaan käännytään siihen suuntaan, että palveluyhteiskunnan aika on ohi ja perheen oletetaan pitävän huolta omistaan. Eli vastuu kasaantuu ikäihmisistä heidän lapsilleen. Ei toimi tämä yhtälö.
Ei toimi ei, mutta aikuisilla lapsilla on silloin omat lapset aikuisia ja alkaa oma aika, kuten edellisellä sukupolvella. Siihen ei sisälly vanhustenhoitoa.
Näinhän se menee. Sitten neuvolassa kysellään, missä sun tukiverkot on. Noh.. jossain rimpsalla, tinderissä, fuengirolassa tai en tiedä.. Kaipa ne soittelee taas kun rahat loppuu tai tarvitsevat jotain muuta.
Itse pidän huolen, että jos itse välillä koen jotain velvollisuutta, niin mun lasten ei ainakaan tarvitse esittää mitään "rakas lapsenlapsi"- näytelmiä sukujuhlissa tai missään muuallakaan. Jos ei ole kiinnostanut suhdetta luoda aikanaan, niin siitä ei siirry lasteni taakaksi mitään.