Miksi flirttailu loppuu ihastuksen tunnustamisen jälkeen?
Varmasti on erilaisia tilanteita. Yhtä ei kiinnosta ihastunut lainkaan, ja toisessa tapauksessa ihastunut kiinnostaa ehkä just sen verran, että flirttailu jatkuu niin pitkälle, että toinen on koukussa. Ja sitten kun ihastunut erehtyy paljastamaan tunteensa, niin se toinen säikähtääkin. Ja kas, flirttailu loppuu kuin seinään, koska ihastuksen kohde tai molemmat on kiusaantuneita.
Mutta miksi? Ja miksi sen flirttailun on pakko loppua siihen?
Ymmärrän sen, että torjuttu kiusaantuu, koska ei kelpaa. Mutta mistä johtuu ihastuksen kohteen nolostuminen siitä, että joku tykkää? Onko se ihmisen kyvyttömyyttä käsitellä omia tunteitaan, kun ihastunut ei ole itselle mieleinen tai jos on jo varattu eikä halua elämäänsä hankaluuksia?
Mutta entä jos ihastunut hyväksyy realiteetit, niin miksi torjunnan jälkeen ei voi enää jatkaa flirttailua? Pelkääkö ihastumisen kohde lähettävänsä jotain signaaleja ihastuneelle tai jotenkin satuttavansa ihastunutta? Onko se toisen toivoton ihastus saatava jotenkin väkivalloin sammumaan, ja jos, niin miksi, jos se ei ole ongelma sille ihastuneelle?
Mistä se yhtäkkinen kylmyys johtuu? Vai onko tapauksia, joissa ilmapiiri on pakeista huolimatta pysynyt normaalina eikä kukaan ole kiusaantunut?
Kertokaa mulle, kun en ymmärrä.
Kommentit (13)
No johan on analyysiä. Yleensä kiusaantuminen johtuu kai siitä kun kaksi puolituttua kohtaa, ja toinen luulee että välillä on kemiaa jota toisen mielestä ei ole. Siinä on niin monta nolostumisen aihetta: 1) ei tunnu kivalta pahoittaa toisen mieli torjumalla, 2) mahdollinen ällötyksen tunne eli juuri tuo jos ihastunut on epämiellyttävä, 3) nolostuminen ehkä omasta käytöksestä, eli mitä signaaleja muka annoit että toinen erehtyi luulemaan jotain, 4) joudut pohtimaan miten jatkat siitä eteenpäin, jos olette vielä sen jälkeen tekemisissä ja 5) nää kaikki on kuitenkin liian isoja tunteita ja asioita käsiteltäviksi puolituttujen kesken.
Ja pahimmillaan on jo ehditty vehdata kuukausia ilman vaatteita ja rikottu perheitä ja ehjiä parisuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Hmm, minusta on kuitenkin ikävää jos minut syystä tai toisesta torjunut ihminen jatkaisi flirttailuaan.. Koska lähtökohtaisesti mietin, miksi pitää flirttailla jos ei ole kiinnostunut? Eriasia jos pientä vitsailua tms joskus harvoin. Mutta selkeän ja usein toistuvan flirtin ymmärrän kiinnostumisena.
Sama jos joku on kokenut minulta saadun huomion flirttina ja tunnustaa tunteensa, varon käytöstäni ja olen asiallisempi jatkossa etten anna ns. "väärää" signaalia?
No entä jos sitä flirttailua jatkaakin se ihastunut? Jos sille se torjunta ei ollutkaan maailmanloppu. Kun eihän kysyntä ja tarjonta mitenkään aina kohtaa. En ymmärrä miksi se iloinen yhteydenpito tai kaveruus tai mitä ikinä onkaan pitää loppua siihen.
Vierailija kirjoitti:
Hmm, minusta on kuitenkin ikävää jos minut syystä tai toisesta torjunut ihminen jatkaisi flirttailuaan.. Koska lähtökohtaisesti mietin, miksi pitää flirttailla jos ei ole kiinnostunut? Eriasia jos pientä vitsailua tms joskus harvoin. Mutta selkeän ja usein toistuvan flirtin ymmärrän kiinnostumisena.
Sama jos joku on kokenut minulta saadun huomion flirttina ja tunnustaa tunteensa, varon käytöstäni ja olen asiallisempi jatkossa etten anna ns. "väärää" signaalia?
Miksi se torjuja flirttaili alunperin, jos ei ollut kiinnostunut? (Siis nyt ei puhuta mistään ystävällisestä hymystä vaan ihan todellisesta flirtistä.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, minusta on kuitenkin ikävää jos minut syystä tai toisesta torjunut ihminen jatkaisi flirttailuaan.. Koska lähtökohtaisesti mietin, miksi pitää flirttailla jos ei ole kiinnostunut? Eriasia jos pientä vitsailua tms joskus harvoin. Mutta selkeän ja usein toistuvan flirtin ymmärrän kiinnostumisena.
Sama jos joku on kokenut minulta saadun huomion flirttina ja tunnustaa tunteensa, varon käytöstäni ja olen asiallisempi jatkossa etten anna ns. "väärää" signaalia?
Miksi se torjuja flirttaili alunperin, jos ei ollut kiinnostunut? (Siis nyt ei puhuta mistään ystävällisestä hymystä vaan ihan todellisesta flirtistä.)
Koska mies ja nainen nyt vaan ei voi muuten olla keskenään ja jompikumpi hakee sillä flirtillä aina jotain henkistä boostia vastasukupuolelta.
Joihinkin tehoaa sinnikkyys, mutta ei kaikkiin. Riippuu aina tapauksesta. Onko vapaa, varattu tai onko huonossa suhteessa. Sanoisin yleissääntönä, että jos tulee pakit niin älä jää roikkumaan vaan jatka eteenpäin. Uusia ihastuksia tulee.
Onko joku muu, joka ei viitsi lukea tätä ketjua?
Onhan se älytöntä flirttailla, jos ei itse ole kiinnostunut. Ehkä joku sitten säikähtää sitä "tunteiden sanoittamista", jos ei itse ole haaveillut mistään vakavasta suhteesta tai ei ole edes ajatellut asiaa kovin pitkälle, ja luulee toisen haluavan suunnilleen avioliittoa. Tai jotain.
Tuollaisessa tilanteessa varmaankin on käynyt niin, että toinen on mielestään normaalin ystävällinen, minkä ihastunut osapuoli tulkitsee flirtiksi. Ihastunut kertoo tunteistaan, jolloin tilanne muuttuu kiusalliseksi ja vahinkoflirttailija ottaa etäisyyttä.
Jos ei ole itse kiinnostunut eikä halua antaa vääriä signaaleja toiselle. Mielestäni kohteliasta lopettaa flirtti jos ei ole aidosti kiinnostunut ja tietää toisen ihastuneen.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se älytöntä flirttailla, jos ei itse ole kiinnostunut. Ehkä joku sitten säikähtää sitä "tunteiden sanoittamista", jos ei itse ole haaveillut mistään vakavasta suhteesta tai ei ole edes ajatellut asiaa kovin pitkälle, ja luulee toisen haluavan suunnilleen avioliittoa. Tai jotain.
Täh, meillä oli töissä ihan normaalia heittää sukupuolikuilun yli kaksmieliläppiä vaikkei kukaan ollut kiinnostunut kenestäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se älytöntä flirttailla, jos ei itse ole kiinnostunut. Ehkä joku sitten säikähtää sitä "tunteiden sanoittamista", jos ei itse ole haaveillut mistään vakavasta suhteesta tai ei ole edes ajatellut asiaa kovin pitkälle, ja luulee toisen haluavan suunnilleen avioliittoa. Tai jotain.
Täh, meillä oli töissä ihan normaalia heittää sukupuolikuilun yli kaksmieliläppiä vaikkei kukaan ollut kiinnostunut kenestäkään.
Ja se liittyy tähän aiheeseen miten?
Ei sen tarvitse loppua, jos molempien itsetunto ja tunnetaidot kestää sen.
Hmm, minusta on kuitenkin ikävää jos minut syystä tai toisesta torjunut ihminen jatkaisi flirttailuaan.. Koska lähtökohtaisesti mietin, miksi pitää flirttailla jos ei ole kiinnostunut? Eriasia jos pientä vitsailua tms joskus harvoin. Mutta selkeän ja usein toistuvan flirtin ymmärrän kiinnostumisena.
Sama jos joku on kokenut minulta saadun huomion flirttina ja tunnustaa tunteensa, varon käytöstäni ja olen asiallisempi jatkossa etten anna ns. "väärää" signaalia?