Oletko lopettanut jonkin kielen opiskelun siksi, että se on osoittautunut liian työlääksi tai vaikeaksi?
Kommentit (23)
Ennemmin se estää aloittamasta uuden kielen opiskelua.
Minä olen, mutta en ole varma johtuiko se siitä, että opiskelemani kieli oli liian vaikeaa minulle vai loppuiko innostukseni muuten. Ehkä molemmat syyt.
Ruotsin. Olen yrittänyt vuosikausia peruskoulun jälkeenkin, mutta ei jää päähän. Opin jopa ranskan helposti, sekä saksan ja espanjan, englannista puhumattakaan. Mutta ruotsi. Varför i helvete jag kan inte lära sig 🥲 Tämäkin lause oli todennäköisesti täysin takapuolesta. Korkeakoulututkinnon valmistuminenkin viivästyi parilla vuodella tästä syystä.
Juu. Luin saksaa koko peruskoulun, mutta en ollut siinä kovin hyvä, joten lopetin sen lukioon mennessä. Kielioppi oli ihan liian vaikeaa minulle. Oli niistä saksan opinnoista sen verran hyötyä kuitenkin, että opin sen perusteella nopeasti hollantia, jota puhun nykyään sujuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin. Olen yrittänyt vuosikausia peruskoulun jälkeenkin, mutta ei jää päähän. Opin jopa ranskan helposti, sekä saksan ja espanjan, englannista puhumattakaan. Mutta ruotsi. Varför i helvete jag kan inte lära sig 🥲 Tämäkin lause oli todennäköisesti täysin takapuolesta. Korkeakoulututkinnon valmistuminenkin viivästyi parilla vuodella tästä syystä.
Ymmärrän. Ruotsi vei minulta myös kohtuuttoman paljon aikaa. Ja kertaakaan en ole ruotsia tarvinnut. Ruotsia äidinkielenä puhuvien kanssa sujuu englanti.
Venäjän opiskelut oli pakko syystä että katsotaan kieroon kaikkea mikä liittyy.
Ruotsin kyllä. Olen sellaisella alalla, että ruotsin sujuvasta SUULLISESTA taidosta olisi hyötyä työmarkkinoilla. En vaan millään opi Osaan lukea ja kirjoittaa ihan ok, mutta puhuminen on hiton vaikeaa. On englantikin mulle tuottanut paljon päänvaivaa, mutta sille altistuu nykymaailmassa niin paljon, että pakostikin perus turistienkku luonnistuu. En siis osaa suomen ja englannin ja erittäin niukan ruotsin lisäksi muitakaan kieliä.
Ranska jäi aika lyhyeksi osin tästä syystä. Espanja ja saksakin upposivat paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin. Olen yrittänyt vuosikausia peruskoulun jälkeenkin, mutta ei jää päähän. Opin jopa ranskan helposti, sekä saksan ja espanjan, englannista puhumattakaan. Mutta ruotsi. Varför i helvete jag kan inte lära sig 🥲 Tämäkin lause oli todennäköisesti täysin takapuolesta. Korkeakoulututkinnon valmistuminenkin viivästyi parilla vuodella tästä syystä.
Se menee: "Varför, i helvete, kan jag inte lära mig."
En ole, sellaista kieltä ei ole vielä osunut kohdalle. Puhun viittä eri kieltä, minusta kielten opiskelusta on ollut pelkkää hyötyä, varsinkin työmarkkinoilla.
Lopetin venäjän opiskelun, koska se tuntui liian vaikealta. Kävin tunnilla kaksi kertaa viikossa, mutta olisin tarvinnut jonkun intensiivisemmän opiskelutavan, esim viisi viikkoa jossain kielikoulussa Venäjällä.
Kirjoitin randkasta ällän mutta kolmen vuoden tauon jälkeen huomasin että olen unohtanut suuren osan taivutussäännöistä enkä millään jaksanut opetella uudelleen.
Kiina. Merkkien symboliikka ja sanojen intonaatioerot olivat vaikeita. Lisäksi huono opettaja sinetöi homman minun osaltani.
Olen lopettanut alkuunsa. Jos kieli on liian työläs eikä kunnollista motivaatiota ole. Näin kävi kreikalle. Mieluummin syvennän olemassa olevia vieraita kieliä.
Vierailija kirjoitti:
Ranska jäi aika lyhyeksi osin tästä syystä. Espanja ja saksakin upposivat paremmin.
Espanja on tosi hauska kieli. Sananmuodostus, verbimuodot ja tapa vahvistaa viesti sanomalla kahdesti (a mi me canta, te quiero a ti)
Minulle kielten oppiminen on ollut helppoa ja kun ennen matkustelin, niin opettelin aina ennen reissua jonkun verran maan kieltä, joskus sitten joutui tulkiksi monessa tilanteessa melko vähäisellä kielitaidolla.
Nykyisinhän esimerkiksi entisen itäblokin maassa ainakin nuoret puhuvat englantia, aikaisemmin enemmän saksaa heille vieraana kielenä.
Ranska on aika vaikea kieli, mutta sitä on kiva opiskella ihan huvin vuoksi. Lukemisen ymmärtäminen kasvaa, kun sanavarasto kasvaa, samoin ei kyllä käy kuullun ymmärtämiselle jostain syystä. Jotain pientä voi koettaa puhua itse ja hioa ääntämistä omasta mielestä oikean kuuloiseksi, toki aksentti säilyy. Kirjoittaminen on hauskaa mallin mukaan.
Puola on minulle aika mahdoton kieli ääntämisen suhteen, liikaa konsonantteja peräkkäin, savolaisen kieli ei taivu, kun täällä on tapana pudottaa kaikki ylimääräiset konsonantit pois, esim. Strömberg äännetään römperi.
Ranskaa olisi kiva osata mutta en uskalla edes aloittaa kun en oppinut ruotsiakaan. Ruotsi on jotenkin vaikea kieli, en ymmärrä miksi. Englantia osaan helpommin.
En ole