Lue keskustelun säännöt.
Parisuhteiden tasoteoreetikot
Onkokauneuskatsojansilmissä
08.04.2023 |
Hei tasoteoreetikko! Voisitko määrittää numerosta 1-10 ihmisten tasot (sekä naisen että miehen) perusteluineen. Täällä jauhetaan aina ihmisten tasoista ja niiden vaikutuksesta pariutumiseen, mutta kukaan ei kerro mitkä seikat nostavat ihmisen tietylle tasolle.
Kommentit (2112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pojat antaa toisilleen tasopisteitä, niin paljonko kaverit saa?
Jätkäporukan jäsenien tasot käy parhaiten ilmi siinä vaiheessa kun mennään yökerhoon. Yleensä porukassa on aina yksi tai kaksi jäbää, joihin naiset välittömästi iskevät silmänsä. Nämä miehet on ne porukan tasokkaimmat yksilöt.
Naisten on silti pakko saada pitää kiinni siitä ajatuksesta, että kauneus on tosi yksilöllistä ja subjektiivinen kokemus. Se vain täytyy olla olemassa jostain syystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä olen tämän ketjun perusteella ymmärtänyt tasoteoriasta sen suurin ongelma on se, että kyseinen teoria sulkee pois henkilön vapaan tahdon.
Miehen tason määrittää vain se kuinka helposti ja paljon hän saa irtoseksiä mahdollisimman monilta eri naisilta siinäkin tapauksessa, että mies haluaa seksiä vain yhdeltä tietyltä naiselta ja onnistuu siinä. Eli miehen pitäisi haluta paljon irtoseksiä, jotta hänellä olisi edellytykset korkeaan tasoon. Vastaavasti naisten taso määräytyy sen mukaan kuinka paljon heille on tarjolla sellaisia kumppaneita mitä he eivät halua ja toisaalta, jos he vapaasta tahdosta harrastavat seksiä useiden miehien kanssa, heidän tasonsa laskee.
Tasoteoria siis "rankaisee" miehiä haluamattomuudesta ja naisia halusta. Ei ihme, että pariutuminen on vaikeaa, jos sen perustaa näin absurdille ajatusmallille.
Naisen tason määrittää täsmälleen sama setti: kuinka helposti nainen saa sellaisen seksi/parisuhde-elämän, jonka hän itse haluaa. Ei siinä mitään sukupuolista eroa ole.
Eli jos nainen on halusta harrastanut irtoseksiä 80 miehen kanssa, hänen tasonsa on korkea?
Olen eri, mutta haluan esittää huomion tuosta:
Kuka tahansa hyvin keskinkertaisenkin näköinen nainen voi koska tahansa laittaa Tinderiin ilmoituksen että "etsin kevyttä seksiseuraa", ja harrastaa muutaman kuukauden aikana seksiä 80 miehen kanssa.
Jotta mies voisi muutaman kuukauden aikana harrastaa seksiä 80 eri naisen kanssa, niin sen miehen pitäisi olla jotain aivan täysin poikkeuksellista, esim olla aivan uskomattoman hyvännäköinen, tai omata kansainvälisen rokkitähden statuksen ja karisman.
Eli tuota mittaria ei oikein voi käyttää, koska miehillä ja naisilla ei tältä osin homma toimi ihan samalla tavalla.
Eli nyt tasot eivät määräydykään yhtäläisesti sukupuolesta riippumatta ja teoria "rankaisee" naista vapaasta tahdosta ja seksuaalisesta aktiivisuudesta. Mikä on sinänsä typerää, koska miehen korkea taso vaatii paljon seksuaalisesti aktiivisia naisia ympärilleen.
Tietenkin tasot määräytyvät eri tavalla.
Miehen tasoa nostaa pituus, naiselle se on neutraali ominaisuus (pitkistä/lyhyistä naisista tykkäävät ovat melko tarkalleen 50-50).
Miehen tasoa nostaa huomattavasti vaikutusvalta, naisen tasoa ne nostavat vain jos nainen on laulaja/näyttelijä/tms seksisymboli.
Tuo mistä mainitsit perustuu siihen, että miehen on vaikeaa saada seksiä antamatta naiselle mitään muuta. Miesten enemmistö saa naisen kun naisella on muitakin tarpeita kuten perhe, yhteinen asunto, häät ja status pariskuntana. Jos nainen haluaa miehen vaikkei tämä anna hänelle mitään muuta kuin munaa, on hänen seksuaalinen arvonsa erittäin korkea.
Nainen taas saa seksiä helposti, joten sen saaminen ei nosta naisen arvoa.
Tietenkin? Juuri pari sivua sitten minulle sanottiin, että taso määräytyy sukupuolesta riippumatta sen mukaan kuinka paljon saa seksiä haluamiltaan henkilöiltä. Tämän jälkeen alkoi tulemaan kaikenlaisia jatkoehtoja ja nyt tilanne on kääntynyt jo siihen, että tietenkin säännöt ovat erilaiset eri sukupuolille.
Tasoteoria on siis puhtaasti sitä mitä kukakin sen haluaa olevan. Se muuttuu asiayhteyden mukaan ja ainoa yhtäläisyys siinä on se, että kukin voi tulkita sitä juuri siten kuin haluaa ja kuinka se parhaiten vahvistaa omia näkemyksiään.
Eli tasoteoria toimii päinvastoin kuin tieteelliset teoriat. Se on kuin horoskooppi, jokaiselle jotain sen mukaan miten sitä milloinkin haluaa tulkita.
Taso määräytyy sen mukaan minkä tasoisen kumppanin saa sitoutettua ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen. Piste. Se on sama molemmille sukupuolille.
Seksin saaminen menee eri tavalla miehillä vs naisilla. Miehet ovat valmiita panemaan alaspäin, naisilla menee useammin niin päin että miehen tulee olla todella komea ja sytyttävä jotta pelkkä seksi kiinnostaisi.
Eli tasoteoriaa voi soveltaa vain niihin ihmisiin, jotka sopivat tiettyyn, melko konservatiisieen muottiin. Jos sattuu olemaan poly tai haluaisi avoimen suhteen, ei tasoteoriaa voi tällaisiin ihmisiin soveltaa. Ja mitä olen aiemmin huomannut, myös kaikki alakulttuuri-ihmiset mahtuvat tasoteorian lokeroihin melko huonosti. Kuten olen sanonut, tasoteoria ilmentää enemmän amerikkalaisia ihanteita ja normeja. Jo se, että käytetään sanaa "sitouttaa", kertoo siitä, että ajatukset on omaksuttu jostain jenkkilästä. Eihän suomalainen todellisuus ole tuollaista.
Selvyyden vuoksi: en itsekään ole mikään poly, mutta vierastan kuitenkin ajatusta siitä, että suomalainen pariutuminen olisi "sitouttamista ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen". Ihme, kun tässä ei mainittu myös, että "ja ehdottomasti kirkossa vihittyyn avioliittoon" - sekin sopisi amerikkalaiseen normiin. Amerikassa parisuhde on ihan eri lailla monille ihmisille eräänlainen sosioekonominen "järjestely", ja siksi tasoteoriassa toistuvat jatkuvasti tietynlaiset termit, kun ajatellaan, että mies hakee edustusvaimoa ja nainen taloudellista turvaa (mikä tietysti on tietyllä lailla ymmärrettävääkin huonon sosiaaliturvan ja epäreilun työkulttuurin maassa, jossa on vielä erittäin konservatiiviset ja vanhoilliset sukupuoliroolit, maksulliset koulut ja erittäin jyrkät luokkaerot).
Tällöin tason määrittää se minkä tasoisen kumppanin nämä ihmiset voisivat saada.
Vertaamalla pariutuneisiin tämä on yleensä aika helposti mitattavissa.
Kun ei puhuta monogaamisista parisuhteista, käytännössä nyrkkisääntö on seuraava:
- mitä kevyempi suhde, sitä tasokkaampaa seuraa nainen voi saada
- mitä kevyempi suhde, sitä vaikeampaa miehen on saada omantasoistaan seuraa
Tässä taas miehet puhuvat parisuhdetasoteoriasta, kun oikeasti heidän pitäisi puhua panoflaksitasoteoriasta. Silloin tavoiteltava asia ja markkina olisi määritelty oikein.
Eivätkö miehet tiedä, mikä on parisuhde?????
Vierailija kirjoitti:
Tasoteorioita on niin paljon.
Vanhat ruotsalaiset suvut.
Lääkärisuvut. Juristit.
Jääkiekkoilija /jalkapalloilija + missi.
Tiedepiirit.
Piilaakso.
Kulttuurisuvut
Taidepiirit
Tavismaisterit ja filosofitJa pahnanpohjimmaisena tavallinen tinderväki ulkonäkökriteereineen.
No meillä on suvussa ekonomeja, juristeja yms maistereita. Olen itsekin maisteri ja tinderissä. Olenko siis maisterissuvusta, tavismaisteri vai tinderiläinen? Ihminen voi kuulua moneen joukkioon, mutta vauvalla jyllää mustavalkoisuus.
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas miehet puhuvat parisuhdetasoteoriasta, kun oikeasti heidän pitäisi puhua panoflaksitasoteoriasta. Silloin tavoiteltava asia ja markkina olisi määritelty oikein.
Eivätkö miehet tiedä, mikä on parisuhde?????
No mikä se on? Suhde, johon nainen ottaa miehen säälistä siinä vaiheessa, kun kokemus kuumista miehistä on hankittu ja tilalle voidaan ottaa jotain turvallisempaa ja pysyvämpää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok, nyt minä tajuan. Naisena minä saan hetkessä 100 miestä ovelleni, kun kirjoitan nettiin ilmoituksen, että kevyttä seksiseuraa on saatavilla. Jos en kelpuuta heistä yhtäkään, tasoni on 10. Tämähän on ihan kiva tämä teoria, kun taso selviää noin helposti.
Ja vastaavasti, kun minä saavun paikalle numerona 101 ja kelpuutatkin minut, tasoni on huono, jos en halua muita naisia kuin sinut.
Sori, en kelpuuta sinuakaan.
En minäkään oikeasti sinne ovesi taakse tulisi, koska en tunne sinua ja toisaalta olen yhdessä juuri sen naisen kanssa kenet haluan. Yritän vain päästä kiinni tähän logiikkaan (tai oikeammin sen puutteeseen), jossa tasojen väitetään määräytyvän samoin sukupuolesta riippumatta, mutta silti miehille ja naisille on ihan eri säännöt siitä, kuinka heidän tasonsa määräytyvät.
Ja lisäksi ne ilmentävät enemmänkin amerikkalaista ajattelua ja amerikkalaisia ihanteita kuin suomalaisia. Tämä on myös tasoteorian yksi heikkous, nyt kun siitä aletaan puhua täällä Suomessa.
t. Eri
Amerikkalaiset naiset ihastuvat aivan samoihin asioihin, kuin suomalaisetkin naiset. Mitään eroa ei heidän miesmaussaan ole.
Ihan tutkimusten mukaan on ja tästä löytyy myös haastatteluja. Amerikkalainen nainen kartoittaa mahdollisen seurustelukumppanin varallisuuden heti, koska on pakko. Jos miehellä(kin) ei ole säästöjä, perheen perustaminen amerikassa on käytännössä mahdotonta. Pelkkä synnytys maksaa kymppitonnin. Tämän jälkeen lapsen äiti jää pois töistä, koska kukaan ei halua laittaa muutaman viikon ikäistä vauvaa hoitoon, eikä vanhempainvapaata ole. Lisäksi pitäisi myös säästää lapsen koulutukseen, hyvään taloon turvallisella alueella ja amerikkalainen nainen haluaa myös häät joihin uppoaa useampi kymppitonni.
Ei suomalaiset naiset joudu miettimään tuollaisia. Miehen rahat kiinnostaa täällä siinä määrin, että kunhan miehellä on työ, ettei itse joudu sitä elättämään. Tietenkin tosi kiva jos rahaa on enemmän, mutta aika harva suomalainen nainen metsästämällä metsästää mitään äverikköä.
Mutta kun ei ollut kyse parisuhteesta, vaan siitä, mistä nainen viehättyy. Ja amerikkalainen nainen viehättyy samoista asioista, kuin suomalainenkin nainen.
Itse asiassa ei aivan. Näissä on kulttuurieroista ja yhteiskunnista johtuvia eroja. Ja toisaalta koska tasoteoria on kehitetty jenkeissä, se ei edes varsinaisesti mittaa sitä, kuka on haluttava eli kenestä viehätytään, vaan siihen vaikuttaa juuri se laskelmointi, jota Amerikassa todella moni joutuu tekemään. Eihän kukaan oikeasti VIEHÄTY kenenkään rahoista - kyse on järkiperäisestä ajattelusta, joka tietynlaisissa yhteiskunnissa ohjaa pariutumista.
Kyllä viehättyy.
Ei rahasta itsestään, mutta kaikesta mitä rahalla voi saada. Kyllä treffeillä on parempi tunnelma upeasti laitetussa kattohuoneistossa kuin 70-luvun kirpparikamoilla sisustetussa yksiössä. Rahamieheen myös suhtaudutaan eri tavalla, ja naiset tunnetusti katsovat paljon sitä miten muut miehet mieheen suhtautuvat (status).
Ja vaikkeivat naiset sitä myönnä, kyllä treffeille mentäessä on enemmän perhosia vatsassa kun tietää miehen olevan rikas ja vaikutusvaltainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas miehet puhuvat parisuhdetasoteoriasta, kun oikeasti heidän pitäisi puhua panoflaksitasoteoriasta. Silloin tavoiteltava asia ja markkina olisi määritelty oikein.
Eivätkö miehet tiedä, mikä on parisuhde?????
No mikä se on? Suhde, johon nainen ottaa miehen säälistä siinä vaiheessa, kun kokemus kuumista miehistä on hankittu ja tilalle voidaan ottaa jotain turvallisempaa ja pysyvämpää?
Huokaus.
Ihan jooo. Jos haluat jotain rikkinäisiä naisia niin se on SINUN VALINTASI. Ja jos et pysty olemaan heille riittävän jännä ja sairas niin se on voi voi ja sinun on sitten vaan odotettava kiltisti jämiä. Toinen vaihtoehto tietysti olisi terapia ja kasvaminen sisäisesti ja normaalin ja hyvän parisuhteen hankkiminen toisen terveen ihmisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoteorioita on niin paljon.
Vanhat ruotsalaiset suvut.
Lääkärisuvut. Juristit.
Jääkiekkoilija /jalkapalloilija + missi.
Tiedepiirit.
Piilaakso.
Kulttuurisuvut
Taidepiirit
Tavismaisterit ja filosofitJa pahnanpohjimmaisena tavallinen tinderväki ulkonäkökriteereineen.
No meillä on suvussa ekonomeja, juristeja yms maistereita. Olen itsekin maisteri ja tinderissä. Olenko siis maisterissuvusta, tavismaisteri vai tinderiläinen? Ihminen voi kuulua moneen joukkioon, mutta vauvalla jyllää mustavalkoisuus.
Ellet ole vaikutusvaltaisessa asemassa tai miljoonaperijä, olet tavismaisteri ja ylipäätään tavis. Samassa luokassa kuin muutkin duunarit, vaikka toki itse haluat ajatella että kerran hankittu tutkinto naulaisi asemasi paremmassa luokassa.
On kerrottu,naisilla ulkonäkö ja miehillä rahat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok, nyt minä tajuan. Naisena minä saan hetkessä 100 miestä ovelleni, kun kirjoitan nettiin ilmoituksen, että kevyttä seksiseuraa on saatavilla. Jos en kelpuuta heistä yhtäkään, tasoni on 10. Tämähän on ihan kiva tämä teoria, kun taso selviää noin helposti.
Ja vastaavasti, kun minä saavun paikalle numerona 101 ja kelpuutatkin minut, tasoni on huono, jos en halua muita naisia kuin sinut.
Sori, en kelpuuta sinuakaan.
En minäkään oikeasti sinne ovesi taakse tulisi, koska en tunne sinua ja toisaalta olen yhdessä juuri sen naisen kanssa kenet haluan. Yritän vain päästä kiinni tähän logiikkaan (tai oikeammin sen puutteeseen), jossa tasojen väitetään määräytyvän samoin sukupuolesta riippumatta, mutta silti miehille ja naisille on ihan eri säännöt siitä, kuinka heidän tasonsa määräytyvät.
Ja lisäksi ne ilmentävät enemmänkin amerikkalaista ajattelua ja amerikkalaisia ihanteita kuin suomalaisia. Tämä on myös tasoteorian yksi heikkous, nyt kun siitä aletaan puhua täällä Suomessa.
t. Eri
Amerikkalaiset naiset ihastuvat aivan samoihin asioihin, kuin suomalaisetkin naiset. Mitään eroa ei heidän miesmaussaan ole.
Ihan tutkimusten mukaan on ja tästä löytyy myös haastatteluja. Amerikkalainen nainen kartoittaa mahdollisen seurustelukumppanin varallisuuden heti, koska on pakko. Jos miehellä(kin) ei ole säästöjä, perheen perustaminen amerikassa on käytännössä mahdotonta. Pelkkä synnytys maksaa kymppitonnin. Tämän jälkeen lapsen äiti jää pois töistä, koska kukaan ei halua laittaa muutaman viikon ikäistä vauvaa hoitoon, eikä vanhempainvapaata ole. Lisäksi pitäisi myös säästää lapsen koulutukseen, hyvään taloon turvallisella alueella ja amerikkalainen nainen haluaa myös häät joihin uppoaa useampi kymppitonni.
Ei suomalaiset naiset joudu miettimään tuollaisia. Miehen rahat kiinnostaa täällä siinä määrin, että kunhan miehellä on työ, ettei itse joudu sitä elättämään. Tietenkin tosi kiva jos rahaa on enemmän, mutta aika harva suomalainen nainen metsästämällä metsästää mitään äverikköä.
Mutta kun ei ollut kyse parisuhteesta, vaan siitä, mistä nainen viehättyy. Ja amerikkalainen nainen viehättyy samoista asioista, kuin suomalainenkin nainen.
Itse asiassa ei aivan. Näissä on kulttuurieroista ja yhteiskunnista johtuvia eroja. Ja toisaalta koska tasoteoria on kehitetty jenkeissä, se ei edes varsinaisesti mittaa sitä, kuka on haluttava eli kenestä viehätytään, vaan siihen vaikuttaa juuri se laskelmointi, jota Amerikassa todella moni joutuu tekemään. Eihän kukaan oikeasti VIEHÄTY kenenkään rahoista - kyse on järkiperäisestä ajattelusta, joka tietynlaisissa yhteiskunnissa ohjaa pariutumista.
Kyllä viehättyy.
Ei rahasta itsestään, mutta kaikesta mitä rahalla voi saada. Kyllä treffeillä on parempi tunnelma upeasti laitetussa kattohuoneistossa kuin 70-luvun kirpparikamoilla sisustetussa yksiössä. Rahamieheen myös suhtaudutaan eri tavalla, ja naiset tunnetusti katsovat paljon sitä miten muut miehet mieheen suhtautuvat (status).
Ja vaikkeivat naiset sitä myönnä, kyllä treffeille mentäessä on enemmän perhosia vatsassa kun tietää miehen olevan rikas ja vaikutusvaltainen.
Allekirjoitan. Kun työpaikka vaihtui mediaseksikkäämpään firmaan ja sain pomon kautta kämpän hienolla alueella, naisten suhtautuminen muuttui täysin. Bileissä saa heti huomiota kun kaverit kyselevät siitä näköalasta ja työstä. Monien naisten päät kääntyvät saman tien, kun ennen olin täysin näkymätön.
Ja minähän ole yhä perus vuokralla asuva keskipalkkainen valkokaulustyöläinen, ammatti ja kaupunginosa vain kuulostavat hienoilta. Jos olisin pomo ja firman omistaja, suosio olisi täysin eri kastissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok, nyt minä tajuan. Naisena minä saan hetkessä 100 miestä ovelleni, kun kirjoitan nettiin ilmoituksen, että kevyttä seksiseuraa on saatavilla. Jos en kelpuuta heistä yhtäkään, tasoni on 10. Tämähän on ihan kiva tämä teoria, kun taso selviää noin helposti.
Ja vastaavasti, kun minä saavun paikalle numerona 101 ja kelpuutatkin minut, tasoni on huono, jos en halua muita naisia kuin sinut.
Sori, en kelpuuta sinuakaan.
En minäkään oikeasti sinne ovesi taakse tulisi, koska en tunne sinua ja toisaalta olen yhdessä juuri sen naisen kanssa kenet haluan. Yritän vain päästä kiinni tähän logiikkaan (tai oikeammin sen puutteeseen), jossa tasojen väitetään määräytyvän samoin sukupuolesta riippumatta, mutta silti miehille ja naisille on ihan eri säännöt siitä, kuinka heidän tasonsa määräytyvät.
Ja lisäksi ne ilmentävät enemmänkin amerikkalaista ajattelua ja amerikkalaisia ihanteita kuin suomalaisia. Tämä on myös tasoteorian yksi heikkous, nyt kun siitä aletaan puhua täällä Suomessa.
t. Eri
Amerikkalaiset naiset ihastuvat aivan samoihin asioihin, kuin suomalaisetkin naiset. Mitään eroa ei heidän miesmaussaan ole.
Ihan tutkimusten mukaan on ja tästä löytyy myös haastatteluja. Amerikkalainen nainen kartoittaa mahdollisen seurustelukumppanin varallisuuden heti, koska on pakko. Jos miehellä(kin) ei ole säästöjä, perheen perustaminen amerikassa on käytännössä mahdotonta. Pelkkä synnytys maksaa kymppitonnin. Tämän jälkeen lapsen äiti jää pois töistä, koska kukaan ei halua laittaa muutaman viikon ikäistä vauvaa hoitoon, eikä vanhempainvapaata ole. Lisäksi pitäisi myös säästää lapsen koulutukseen, hyvään taloon turvallisella alueella ja amerikkalainen nainen haluaa myös häät joihin uppoaa useampi kymppitonni.
Ei suomalaiset naiset joudu miettimään tuollaisia. Miehen rahat kiinnostaa täällä siinä määrin, että kunhan miehellä on työ, ettei itse joudu sitä elättämään. Tietenkin tosi kiva jos rahaa on enemmän, mutta aika harva suomalainen nainen metsästämällä metsästää mitään äverikköä.
Mutta kun ei ollut kyse parisuhteesta, vaan siitä, mistä nainen viehättyy. Ja amerikkalainen nainen viehättyy samoista asioista, kuin suomalainenkin nainen.
Itse asiassa ei aivan. Näissä on kulttuurieroista ja yhteiskunnista johtuvia eroja. Ja toisaalta koska tasoteoria on kehitetty jenkeissä, se ei edes varsinaisesti mittaa sitä, kuka on haluttava eli kenestä viehätytään, vaan siihen vaikuttaa juuri se laskelmointi, jota Amerikassa todella moni joutuu tekemään. Eihän kukaan oikeasti VIEHÄTY kenenkään rahoista - kyse on järkiperäisestä ajattelusta, joka tietynlaisissa yhteiskunnissa ohjaa pariutumista.
Kyllä viehättyy.
Ei rahasta itsestään, mutta kaikesta mitä rahalla voi saada. Kyllä treffeillä on parempi tunnelma upeasti laitetussa kattohuoneistossa kuin 70-luvun kirpparikamoilla sisustetussa yksiössä. Rahamieheen myös suhtaudutaan eri tavalla, ja naiset tunnetusti katsovat paljon sitä miten muut miehet mieheen suhtautuvat (status).
Ja vaikkeivat naiset sitä myönnä, kyllä treffeille mentäessä on enemmän perhosia vatsassa kun tietää miehen olevan rikas ja vaikutusvaltainen.
Treffit on yksi pieni ohikiitävä hetki parisuhteessa. Vähän kuin häät ovat yksi ohikiitävä hetki avioliitossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas miehet puhuvat parisuhdetasoteoriasta, kun oikeasti heidän pitäisi puhua panoflaksitasoteoriasta. Silloin tavoiteltava asia ja markkina olisi määritelty oikein.
Eivätkö miehet tiedä, mikä on parisuhde?????
No mikä se on? Suhde, johon nainen ottaa miehen säälistä siinä vaiheessa, kun kokemus kuumista miehistä on hankittu ja tilalle voidaan ottaa jotain turvallisempaa ja pysyvämpää?
Jos naisihanteesi on promiskuiteetti nainen niin sinullahan on siinä mielessä onnea, että heihin pääsee käsiksi rahalla, vaikka markkinoilla heitä on määrällisesti vähemmän, mutta toisaalta luonteensa vuoksi ovat aktiivisempia.
Tasapainoista ja normaalia naista ei saa rahalla, edes puoleksi tunniksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok, nyt minä tajuan. Naisena minä saan hetkessä 100 miestä ovelleni, kun kirjoitan nettiin ilmoituksen, että kevyttä seksiseuraa on saatavilla. Jos en kelpuuta heistä yhtäkään, tasoni on 10. Tämähän on ihan kiva tämä teoria, kun taso selviää noin helposti.
Ja vastaavasti, kun minä saavun paikalle numerona 101 ja kelpuutatkin minut, tasoni on huono, jos en halua muita naisia kuin sinut.
Sori, en kelpuuta sinuakaan.
En minäkään oikeasti sinne ovesi taakse tulisi, koska en tunne sinua ja toisaalta olen yhdessä juuri sen naisen kanssa kenet haluan. Yritän vain päästä kiinni tähän logiikkaan (tai oikeammin sen puutteeseen), jossa tasojen väitetään määräytyvän samoin sukupuolesta riippumatta, mutta silti miehille ja naisille on ihan eri säännöt siitä, kuinka heidän tasonsa määräytyvät.
Ja lisäksi ne ilmentävät enemmänkin amerikkalaista ajattelua ja amerikkalaisia ihanteita kuin suomalaisia. Tämä on myös tasoteorian yksi heikkous, nyt kun siitä aletaan puhua täällä Suomessa.
t. Eri
Amerikkalaiset naiset ihastuvat aivan samoihin asioihin, kuin suomalaisetkin naiset. Mitään eroa ei heidän miesmaussaan ole.
Ihan tutkimusten mukaan on ja tästä löytyy myös haastatteluja. Amerikkalainen nainen kartoittaa mahdollisen seurustelukumppanin varallisuuden heti, koska on pakko. Jos miehellä(kin) ei ole säästöjä, perheen perustaminen amerikassa on käytännössä mahdotonta. Pelkkä synnytys maksaa kymppitonnin. Tämän jälkeen lapsen äiti jää pois töistä, koska kukaan ei halua laittaa muutaman viikon ikäistä vauvaa hoitoon, eikä vanhempainvapaata ole. Lisäksi pitäisi myös säästää lapsen koulutukseen, hyvään taloon turvallisella alueella ja amerikkalainen nainen haluaa myös häät joihin uppoaa useampi kymppitonni.
Ei suomalaiset naiset joudu miettimään tuollaisia. Miehen rahat kiinnostaa täällä siinä määrin, että kunhan miehellä on työ, ettei itse joudu sitä elättämään. Tietenkin tosi kiva jos rahaa on enemmän, mutta aika harva suomalainen nainen metsästämällä metsästää mitään äverikköä.
Mutta kun ei ollut kyse parisuhteesta, vaan siitä, mistä nainen viehättyy. Ja amerikkalainen nainen viehättyy samoista asioista, kuin suomalainenkin nainen.
Itse asiassa ei aivan. Näissä on kulttuurieroista ja yhteiskunnista johtuvia eroja. Ja toisaalta koska tasoteoria on kehitetty jenkeissä, se ei edes varsinaisesti mittaa sitä, kuka on haluttava eli kenestä viehätytään, vaan siihen vaikuttaa juuri se laskelmointi, jota Amerikassa todella moni joutuu tekemään. Eihän kukaan oikeasti VIEHÄTY kenenkään rahoista - kyse on järkiperäisestä ajattelusta, joka tietynlaisissa yhteiskunnissa ohjaa pariutumista.
Kyllä viehättyy.
Ei rahasta itsestään, mutta kaikesta mitä rahalla voi saada. Kyllä treffeillä on parempi tunnelma upeasti laitetussa kattohuoneistossa kuin 70-luvun kirpparikamoilla sisustetussa yksiössä. Rahamieheen myös suhtaudutaan eri tavalla, ja naiset tunnetusti katsovat paljon sitä miten muut miehet mieheen suhtautuvat (status).
Ja vaikkeivat naiset sitä myönnä, kyllä treffeille mentäessä on enemmän perhosia vatsassa kun tietää miehen olevan rikas ja vaikutusvaltainen.
Treffit on yksi pieni ohikiitävä hetki parisuhteessa. Vähän kuin häät ovat yksi ohikiitävä hetki avioliitossa.
Niinhän ne ovat. Mutta ensimmäiset treffit ratkaisevat tuleeko jatkoa. Suurin osa naisista ei jää odottelemaan syttyisikö kipinä myöhemmin.
Yksi naisten suurimmista harhaluuloista on että joko kemiaa on tai ei ole. Ihan sama mitkä puitteet tai millainen fiilis ennen treffejä.
Tässä ettei voisi olla enempää väärässä. Ei ole sattumaa että parisuhteita syttyy helpommin kevät-, ja kesäfiiliksissä kuin talvella ja kesällä. Matkoilla ihastuu helpommin, tai jossain kivassa tilanteessa ja ympäristössä.
Ja tutkimusten mukaan oma fiilis ennen tapaamista vaikuttaa enemmän kuin mikään muu tekijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyviä kommentteja aikaisemmin.
Se millainen fiilis naisella on ennen treffejä vaikuttaa todella paljon (ja tähän vaikuttaa ennakko-odotus miehen vaikutusvaltaisuudesta). Ja puitteet kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä olenko varsinaisesti tasoteoreetikko, enkä osaa mitään numeroranking järjestelmää tehdä.
Ainoa asia mitä olen näistä tasoista arjessa huomannut, on se että kun katson Prismassa käyviä pariskuntia, niin hämmästyttävästi lähes kaikki pariskunnat ovat "samalla tasolla" ulkonäkönsä puolesta: rumalla ihmisellä on yleensä kumppanina toinen ruma, tavikset on keskenään ja kauniilla ihmisellä on yleensä kaunis kumppani.
Näinhän se asia on. Näissä keskusteluissa moni nainen kertoo mielipiteenään sen, kuinka haluaisi asioitten olevan. Tyyliin "minulle ei miehen ulkonäöllä ole mitään väliä, vain luonne ratkaisee", tai "miehen sosiaalisella asemalla ei ole merkitystä".
Kuitenkin, kun asioita katsoo siltä kannalta, mikä on ollut toteutuma eli siis kuinka asiat ovat oikeasti menneet, vaikkapa juuri siellä Prismassa, niin päätyy samaan tulokseen: Taso löytää toisensa. Tämä siis karkeana yleistyksenä.
Vaikka nainen kuinka väittää, ettei miehen sosiaaliluokalla ole mitään merkitystä, niin käytännössä roskakuski- Reino pariutuu apuhoitaja- Anun kanssa. Hallintojohtaja- Helena pariutuu Insinööri- Ilkan kanssa.
Akateemiset naiset valittavat sitä, kuinka pääkaupunkiseudulla on vaikea löytää tasoistaan miestä. (Tasoistaan? Eihän tasoja edes ole, kuulemma...) Niinhän se varmastikin on. Akateemisesti koulutetuista suurin osa on naisia. Jos lähtökohta on se, että miehenkin on oltava akateeminen, osa naisista jää ilman. Tässä ketjussa useampikin akateeminen nainen on kertonut kuinka kaikki kumppanit ovat olleet akateemisia. Sitä ei ole syytä epäillä, mutta se on mielenkiintoista sitä väittämää vasten katsottuna, että sosiaaliluokalla ei ole mitään merkitystä... Ne nyt vain ihan sattumalta sattuivat olemaan akateemisesti koulutettuja...
Ihan sattumalta tilastot todistavat, että kyllä, keskimäärin ihmiset pariutuvat aika lailla oman koulutustasonsa mukaan.
KUITENKIN niin, että naiset pariutuvat hieman useammin itseään alemmin koulutetun kanssa :)
Naiset pariutuvat hieman useammin hieman alemmin koulutetun kanssa. Eli Myyntipäällikkö- Maisa & teknikko- Timo = mahdollinen. Kauppatieteitten maisteri- Katja & hitsaaja- Heikki = Ei mahdollinen.
No minäpä nuorena ja kokemattomana kuvittelin, että koulutuksella ei ole väliä. Kun pääsin yliopistoon, niin silloinen kumppani yritti heitellä parhaansa mukaan kapuloita rattaisiin etten valmistuisi. Oli mulla myös ihan duunarimieskin sen jälkeen. Valitettavasti vapaa-ajan viettotavat eivät kohdanneet ja hänellä sekä hänen duunarikavereillaan oli ihme luuloja maistereista. Kävi aika raskaaksi. Nyt kun olen deittaillut, niin kyllä monella miehellä iskee joku vatun alemmuuskompleksi aika nopeaan. Melkoinen turn off. Miehet itse siis kyselevät mun koulutuksesta ja työstä. En viitsi valehdellakaan, vaikka vastaukset eivät näköjään miellytä.
Puitteiden merkityksestä voi päätellä jotain naisten kertomuksista.
Kun naiset kuvaavat romanttisia unelmia, he kuvaavat lähinnä paikkaa ja tilannetta. Tyyliin kesäilta hienon ravintolan kattoterassilla, tai upea laguuni jollain ulkomaanmatkalla.
Miehet kuvaavat yksinomaan sitä naista.
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas miehet puhuvat parisuhdetasoteoriasta, kun oikeasti heidän pitäisi puhua panoflaksitasoteoriasta. Silloin tavoiteltava asia ja markkina olisi määritelty oikein.
Eivätkö miehet tiedä, mikä on parisuhde?????
Jotta mä haluaisin harrastaa irtoseksiä miehen kanssa, niin hänen pitää olla hyvännäköinen, ja hauskaa seuraa.
Jotta mä haluaisin miehestä elämänpituisen kumppanin itselleni, pitäisi sen miehen olla hyvännäköinen, hauskaa seuraa, sekä monia muitakin asioita.
Eli on tiettyjä sellaisia ominaisuuksia mitä odotan ja edellytän ihan samalla tavalla sekä yhden illan suhteelta, että loppuelämän suhteelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä olen tämän ketjun perusteella ymmärtänyt tasoteoriasta sen suurin ongelma on se, että kyseinen teoria sulkee pois henkilön vapaan tahdon.
Miehen tason määrittää vain se kuinka helposti ja paljon hän saa irtoseksiä mahdollisimman monilta eri naisilta siinäkin tapauksessa, että mies haluaa seksiä vain yhdeltä tietyltä naiselta ja onnistuu siinä. Eli miehen pitäisi haluta paljon irtoseksiä, jotta hänellä olisi edellytykset korkeaan tasoon. Vastaavasti naisten taso määräytyy sen mukaan kuinka paljon heille on tarjolla sellaisia kumppaneita mitä he eivät halua ja toisaalta, jos he vapaasta tahdosta harrastavat seksiä useiden miehien kanssa, heidän tasonsa laskee.
Tasoteoria siis "rankaisee" miehiä haluamattomuudesta ja naisia halusta. Ei ihme, että pariutuminen on vaikeaa, jos sen perustaa näin absurdille ajatusmallille.
Naisen tason määrittää täsmälleen sama setti: kuinka helposti nainen saa sellaisen seksi/parisuhde-elämän, jonka hän itse haluaa. Ei siinä mitään sukupuolista eroa ole.
Eli jos nainen on halusta harrastanut irtoseksiä 80 miehen kanssa, hänen tasonsa on korkea?
Olen eri, mutta haluan esittää huomion tuosta:
Kuka tahansa hyvin keskinkertaisenkin näköinen nainen voi koska tahansa laittaa Tinderiin ilmoituksen että "etsin kevyttä seksiseuraa", ja harrastaa muutaman kuukauden aikana seksiä 80 miehen kanssa.
Jotta mies voisi muutaman kuukauden aikana harrastaa seksiä 80 eri naisen kanssa, niin sen miehen pitäisi olla jotain aivan täysin poikkeuksellista, esim olla aivan uskomattoman hyvännäköinen, tai omata kansainvälisen rokkitähden statuksen ja karisman.
Eli tuota mittaria ei oikein voi käyttää, koska miehillä ja naisilla ei tältä osin homma toimi ihan samalla tavalla.
Eli nyt tasot eivät määräydykään yhtäläisesti sukupuolesta riippumatta ja teoria "rankaisee" naista vapaasta tahdosta ja seksuaalisesta aktiivisuudesta. Mikä on sinänsä typerää, koska miehen korkea taso vaatii paljon seksuaalisesti aktiivisia naisia ympärilleen.
Tietenkin tasot määräytyvät eri tavalla.
Miehen tasoa nostaa pituus, naiselle se on neutraali ominaisuus (pitkistä/lyhyistä naisista tykkäävät ovat melko tarkalleen 50-50).
Miehen tasoa nostaa huomattavasti vaikutusvalta, naisen tasoa ne nostavat vain jos nainen on laulaja/näyttelijä/tms seksisymboli.
Tuo mistä mainitsit perustuu siihen, että miehen on vaikeaa saada seksiä antamatta naiselle mitään muuta. Miesten enemmistö saa naisen kun naisella on muitakin tarpeita kuten perhe, yhteinen asunto, häät ja status pariskuntana. Jos nainen haluaa miehen vaikkei tämä anna hänelle mitään muuta kuin munaa, on hänen seksuaalinen arvonsa erittäin korkea.
Nainen taas saa seksiä helposti, joten sen saaminen ei nosta naisen arvoa.
Tietenkin? Juuri pari sivua sitten minulle sanottiin, että taso määräytyy sukupuolesta riippumatta sen mukaan kuinka paljon saa seksiä haluamiltaan henkilöiltä. Tämän jälkeen alkoi tulemaan kaikenlaisia jatkoehtoja ja nyt tilanne on kääntynyt jo siihen, että tietenkin säännöt ovat erilaiset eri sukupuolille.
Tasoteoria on siis puhtaasti sitä mitä kukakin sen haluaa olevan. Se muuttuu asiayhteyden mukaan ja ainoa yhtäläisyys siinä on se, että kukin voi tulkita sitä juuri siten kuin haluaa ja kuinka se parhaiten vahvistaa omia näkemyksiään.
Eli tasoteoria toimii päinvastoin kuin tieteelliset teoriat. Se on kuin horoskooppi, jokaiselle jotain sen mukaan miten sitä milloinkin haluaa tulkita.
Taso määräytyy sen mukaan minkä tasoisen kumppanin saa sitoutettua ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen. Piste. Se on sama molemmille sukupuolille.
Seksin saaminen menee eri tavalla miehillä vs naisilla. Miehet ovat valmiita panemaan alaspäin, naisilla menee useammin niin päin että miehen tulee olla todella komea ja sytyttävä jotta pelkkä seksi kiinnostaisi.
Eli tasoteoriaa voi soveltaa vain niihin ihmisiin, jotka sopivat tiettyyn, melko konservatiisieen muottiin. Jos sattuu olemaan poly tai haluaisi avoimen suhteen, ei tasoteoriaa voi tällaisiin ihmisiin soveltaa. Ja mitä olen aiemmin huomannut, myös kaikki alakulttuuri-ihmiset mahtuvat tasoteorian lokeroihin melko huonosti. Kuten olen sanonut, tasoteoria ilmentää enemmän amerikkalaisia ihanteita ja normeja. Jo se, että käytetään sanaa "sitouttaa", kertoo siitä, että ajatukset on omaksuttu jostain jenkkilästä. Eihän suomalainen todellisuus ole tuollaista.
Selvyyden vuoksi: en itsekään ole mikään poly, mutta vierastan kuitenkin ajatusta siitä, että suomalainen pariutuminen olisi "sitouttamista ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen". Ihme, kun tässä ei mainittu myös, että "ja ehdottomasti kirkossa vihittyyn avioliittoon" - sekin sopisi amerikkalaiseen normiin. Amerikassa parisuhde on ihan eri lailla monille ihmisille eräänlainen sosioekonominen "järjestely", ja siksi tasoteoriassa toistuvat jatkuvasti tietynlaiset termit, kun ajatellaan, että mies hakee edustusvaimoa ja nainen taloudellista turvaa (mikä tietysti on tietyllä lailla ymmärrettävääkin huonon sosiaaliturvan ja epäreilun työkulttuurin maassa, jossa on vielä erittäin konservatiiviset ja vanhoilliset sukupuoliroolit, maksulliset koulut ja erittäin jyrkät luokkaerot).
Tällöin tason määrittää se minkä tasoisen kumppanin nämä ihmiset voisivat saada.
Vertaamalla pariutuneisiin tämä on yleensä aika helposti mitattavissa.
Kun ei puhuta monogaamisista parisuhteista, käytännössä nyrkkisääntö on seuraava:
- mitä kevyempi suhde, sitä tasokkaampaa seuraa nainen voi saada
- mitä kevyempi suhde, sitä vaikeampaa miehen on saada omantasoistaan seuraa
No, juu. Jos etsisin yhden yön juttua tinderistä näin naisena, tottakai valitsisin sen, jonka tuossa suhteessa arvioisin voivan tarjota minulle tyydyttävimmän kokemuksen. Sehän on selvää. Mutta ei sitä pelkkä ulkonäkö määrää, jos mies on esim. käytökseltään kuin pökkelö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok, nyt minä tajuan. Naisena minä saan hetkessä 100 miestä ovelleni, kun kirjoitan nettiin ilmoituksen, että kevyttä seksiseuraa on saatavilla. Jos en kelpuuta heistä yhtäkään, tasoni on 10. Tämähän on ihan kiva tämä teoria, kun taso selviää noin helposti.
Ja vastaavasti, kun minä saavun paikalle numerona 101 ja kelpuutatkin minut, tasoni on huono, jos en halua muita naisia kuin sinut.
Sori, en kelpuuta sinuakaan.
En minäkään oikeasti sinne ovesi taakse tulisi, koska en tunne sinua ja toisaalta olen yhdessä juuri sen naisen kanssa kenet haluan. Yritän vain päästä kiinni tähän logiikkaan (tai oikeammin sen puutteeseen), jossa tasojen väitetään määräytyvän samoin sukupuolesta riippumatta, mutta silti miehille ja naisille on ihan eri säännöt siitä, kuinka heidän tasonsa määräytyvät.
Ja lisäksi ne ilmentävät enemmänkin amerikkalaista ajattelua ja amerikkalaisia ihanteita kuin suomalaisia. Tämä on myös tasoteorian yksi heikkous, nyt kun siitä aletaan puhua täällä Suomessa.
t. Eri
Amerikkalaiset naiset ihastuvat aivan samoihin asioihin, kuin suomalaisetkin naiset. Mitään eroa ei heidän miesmaussaan ole.
Ihan tutkimusten mukaan on ja tästä löytyy myös haastatteluja. Amerikkalainen nainen kartoittaa mahdollisen seurustelukumppanin varallisuuden heti, koska on pakko. Jos miehellä(kin) ei ole säästöjä, perheen perustaminen amerikassa on käytännössä mahdotonta. Pelkkä synnytys maksaa kymppitonnin. Tämän jälkeen lapsen äiti jää pois töistä, koska kukaan ei halua laittaa muutaman viikon ikäistä vauvaa hoitoon, eikä vanhempainvapaata ole. Lisäksi pitäisi myös säästää lapsen koulutukseen, hyvään taloon turvallisella alueella ja amerikkalainen nainen haluaa myös häät joihin uppoaa useampi kymppitonni.
Ei suomalaiset naiset joudu miettimään tuollaisia. Miehen rahat kiinnostaa täällä siinä määrin, että kunhan miehellä on työ, ettei itse joudu sitä elättämään. Tietenkin tosi kiva jos rahaa on enemmän, mutta aika harva suomalainen nainen metsästämällä metsästää mitään äverikköä.
Mutta kun ei ollut kyse parisuhteesta, vaan siitä, mistä nainen viehättyy. Ja amerikkalainen nainen viehättyy samoista asioista, kuin suomalainenkin nainen.
Itse asiassa ei aivan. Näissä on kulttuurieroista ja yhteiskunnista johtuvia eroja. Ja toisaalta koska tasoteoria on kehitetty jenkeissä, se ei edes varsinaisesti mittaa sitä, kuka on haluttava eli kenestä viehätytään, vaan siihen vaikuttaa juuri se laskelmointi, jota Amerikassa todella moni joutuu tekemään. Eihän kukaan oikeasti VIEHÄTY kenenkään rahoista - kyse on järkiperäisestä ajattelusta, joka tietynlaisissa yhteiskunnissa ohjaa pariutumista.
Kyllä viehättyy.
Ei rahasta itsestään, mutta kaikesta mitä rahalla voi saada. Kyllä treffeillä on parempi tunnelma upeasti laitetussa kattohuoneistossa kuin 70-luvun kirpparikamoilla sisustetussa yksiössä. Rahamieheen myös suhtaudutaan eri tavalla, ja naiset tunnetusti katsovat paljon sitä miten muut miehet mieheen suhtautuvat (status).
Ja vaikkeivat naiset sitä myönnä, kyllä treffeille mentäessä on enemmän perhosia vatsassa kun tietää miehen olevan rikas ja vaikutusvaltainen.
Treffit on yksi pieni ohikiitävä hetki parisuhteessa. Vähän kuin häät ovat yksi ohikiitävä hetki avioliitossa.
Niinhän ne ovat. Mutta ensimmäiset treffit ratkaisevat tuleeko jatkoa. Suurin osa naisista ei jää odottelemaan syttyisikö kipinä myöhemmin.
Yksi naisten suurimmista harhaluuloista on että joko kemiaa on tai ei ole. Ihan sama mitkä puitteet tai millainen fiilis ennen treffejä.
Tässä ettei voisi olla enempää väärässä. Ei ole sattumaa että parisuhteita syttyy helpommin kevät-, ja kesäfiiliksissä kuin talvella ja kesällä. Matkoilla ihastuu helpommin, tai jossain kivassa tilanteessa ja ympäristössä.
Ja tutkimusten mukaan oma fiilis ennen tapaamista vaikuttaa enemmän kuin mikään muu tekijä.
Aika moni myös tajuaa, että se kemia on vain kemiaa ja itse asiassa vaikkapa narsistin kanssa on yleensä kemiaa eli monelle fiksulle naiselle se "kemia" voi olla myös vahva varoitusmerkki. Jos ihminen pariutuu 1-3 kertaa elämässään, silloin ei sillä ole niinkään väliä, miten ne ensitreffit toimivat. Sarjadeittailijalle sillä on enemmän merkitystä, koska tarvitsee usein uutta saalista.
Ylipainoinen, yli 35-vuotias, kalju, silmälasipäinen, huonohampaiden ja huonostipukeutuva mies saa ihan yhtä paljon huomiota naisilta Amerikassa, kuin Suomessakin: ei yhtään. Sen sijaan huipputikissä oleva, alle 27-vuotias, tuuhea/tummahiuksinen, hyvin pukeutuva, suorahampainen ja silmälasiton mies saa ihan yhtä paljon huomiota naisilta Yhdysvalloissa ja Suomessa.