Miehen ihastus toiseen naiseen
Nyt on käynyt niin, että uskon mieheni ihastuneen uuteen työkaveriinsa. Ei toki näin ole sanonut, mutta puheissa on alkanut se "Liisa sanoi, Liisa teki, meillä on Liisan kanssa yhteinen keissi..."
Mieheni on sosiaalityöntekijä, joten naispuolisiin työkavereihin olen kyllä tottunut. Mutta tämä tuntuu erilaiselta. Aivan kuin miehellä olisi meneillään samanlainen alkuhuuma kuin meillä aikoinaan. Erityisen pahalta tämä tuntuu siksi, että mulla on ollut ulkonäköpaineita miehen haluttomuuden vuoksi. Rakastan meidän pientä poikaa yli kaiken, mutta myös raskaus on jättänyt jälkensä kroppaan ja miehen mieli tuntuu vaeltelevan toisaalla.
Tällä aloituksella haen kai rauhoittavia sanoja, vertaistukea... ehkäpä täällä on myös pienten lasten isiä, jotka ovat ihastuneet, mutta nauttineet tunteesta aikansa viemättä sitä pidemmälle.
Kommentit (93)
Onko miehesi autisti kun antaa sinun tuommoisen huomata?
Vai onko sinulle vihainen jostain?
Skarppaa ja tee itsellesi jotain. Kai pystyt puhumaan työosaamisesta tai urheilemaan?
Lähde viikonlopuksi mökille. Huikkaa mennessä kutsupa Liisa kylään.
Tällä palstalla on monesti sanottu, että ihastuminen on normaalia, eikä se ole mitenkään väärin. Tuskin löydät sitä kaipaamaasi tukea täältä.
Vierailija kirjoitti:
Skarppaa ja tee itsellesi jotain. Kai pystyt puhumaan työosaamisesta tai urheilemaan?
Ihanaa kun täällä muistutetaan sinkkuuden ihanuudesta. Mies suorastaan nauttii hänestä kilpailevista naisista...
Noita sattuu kaikille. Silloin nimenomaan kun avoimesti puhuu kotona, on viatonta. Jos alkaa tulla epäilyttäviä menoja tms. niin silloin huolestuisin. Viehättäviä ihmisiä on maailma pullollaan, joten mahdollisuus ihastua suhteessa on suuri. Harva kuitenkin lähtee sitä viemään eteenpäin.
Kauhea tilanne. Mies itse tekee valinnan miten antaa ihastuksen vaikuttaa. Itse ihastumiselle ei voi mitään, useille tulee sellaisia eteen. Ei auta kuin toivoa että miehesi on sen verran järkevä että osaa antaa vaakakupissa enemmän painoarvoa perheelleen kuin antaa ihastuksen viedä. Odotellessa keskity omaan hyvinvointiin ja poikaasi.
...Ja jos hän ei puhuisi uudesta työkaveristaan mutta saisit hänestä jotain kautta tietää, niin epäilisit samaa.
Vierailija kirjoitti:
Noita sattuu kaikille. Silloin nimenomaan kun avoimesti puhuu kotona, on viatonta. Jos alkaa tulla epäilyttäviä menoja tms. niin silloin huolestuisin. Viehättäviä ihmisiä on maailma pullollaan, joten mahdollisuus ihastua suhteessa on suuri. Harva kuitenkin lähtee sitä viemään eteenpäin.
Hyvin monet just vievät sitä eteenpäin, ja se myös näkyy avioero tilastoissa. Ihastuminen on tulella leikkimistä, ja sitä kannattaa välttää.
Ehkä provo ehkä ei. Ap sanoo, ettei mies enää synnytyksen jälkeen halua häntä. Minusta se on silloin selkeä homma, että haluaa uuden naisen.
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla on monesti sanottu, että ihastuminen on normaalia, eikä se ole mitenkään väärin. Tuskin löydät sitä kaipaamaasi tukea täältä.
Ja näin onkin. Ihminen ei ole yksiavioinen laji, jolle suhteessa ollessa tulee laput silmille ja mahdottomaksi viehättyä muista ihmisistä.
Jos parisuhteessa on tyyttyväinen, tunteet kolmatta kohtaan eivät "paisu" hallitsemattomiksi ja niitä ei halua ruokkia. Näin minä ajattelisin.
Poika on 3v. Mieheni on isänä täys kymppi. En tiedä, miksi tämä nyt niin pahalta tuntuu. Ehkä siksi, kun tämä on eka kerta. Mies oli aikoinaan ihan hulluna minuun. Ei ole enää.
Uusi työkaveri on vähän nuorempi, lapseton sinkku. Mies vielä päivitteli mulle, että kun yleensä työkaverit on perheellisiä, keski-ikäisiä naisia. Siis sinällään viattomasti päivitteli, mutta tätä aavisteluani vasten särähti korvaan. Miten tähän tottuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla on monesti sanottu, että ihastuminen on normaalia, eikä se ole mitenkään väärin. Tuskin löydät sitä kaipaamaasi tukea täältä.
Ja näin onkin. Ihminen ei ole yksiavioinen laji, jolle suhteessa ollessa tulee laput silmille ja mahdottomaksi viehättyä muista ihmisistä.
Jos parisuhteessa on tyyttyväinen, tunteet kolmatta kohtaan eivät "paisu" hallitsemattomiksi ja niitä ei halua ruokkia. Näin minä ajattelisin.
Tilaisuus tekee varkaan, myös tunteet eivät paisu jos sille ei anna tilaisuutta
Miehellä voi olla lisääntymisen tarve, jota ei ehkä itse tiedosta. En tiedä onko sinulla hormonitoiminta normalisoitunut synnytyksen jälkeen sen suhteen, että kykenet uudelleen lisääntymään. Mikäli ei, niin nyt kun sinä, et kykene lisääntymään, niin mies etsii ympäristöstään potentiaalisia lisääntymiskumppaneita. Mikäli hormonitoimintasi on normalisoitunut, niin miehesi voi nähdä asian siten, että ei ole hyvä kanssasi lisääntyä enää, koska et ole hänen mielestään kyvykäs tuottamaan yhteiskuntaan uusia tuottavia ihmisiä.
Lisääntymiskumppanien etsiminen loppuu siinä vaiheessa, kun mies ei koe tarvetta enää lisääntyä. Sama tapahtuu myös itsellesi eli mies ei enää kiinnosta sinua, kun et koe tarvetta enää lisääntyä. Huomioon on kuitenkin otettava, että hormonitoiminnalla on vaikutusta ajatteluun siten, että kokeeko tarvetta lisääntyä.
Vierailija kirjoitti:
Poika on 3v. Mieheni on isänä täys kymppi. En tiedä, miksi tämä nyt niin pahalta tuntuu. Ehkä siksi, kun tämä on eka kerta. Mies oli aikoinaan ihan hulluna minuun. Ei ole enää.
Uusi työkaveri on vähän nuorempi, lapseton sinkku. Mies vielä päivitteli mulle, että kun yleensä työkaverit on perheellisiä, keski-ikäisiä naisia. Siis sinällään viattomasti päivitteli, mutta tätä aavisteluani vasten särähti korvaan. Miten tähän tottuu?
Mieshän käyttää henkistä väkivaltaa hieroessaan puolison naamalle nykyistä ihastustaan. Sinuna lähtisin mökille. Kato joudutko viikonlopun jälkeen lähtemään pysyvästi.
Vierailija kirjoitti:
Et omista miestäsi piste.
Aina kun joku kirjoittaa viestinsä loppuun piste, tulee mieleen kymmenvuotiaan argumentit. Oli viesti sitten hyvä eli ei (tässä tapauksessa ei).
Täytyy olla tyhmä jos mies pilaa lapsensa elämän
ja kylmä