Lue keskustelun säännöt.
Kärsin perinnöllisestä hiustenlähdöstä ja olen alkanut pohtia itsemurhaa.
06.04.2023 |
En ole edes kolmeakymmentä ja tilanne on paha. On ne hiljakseen ohentunut varmaan viiden vuoden aikana, mutta jakaus näyttänyt normaalilta. Kesän jälkeen alkoi yhtäkkiä hiustenlähtö ja tähän mennessä lähtenyt 50-60% hiuksista. Ei näitä voi pitää mitenkään. Samalla myös laatu muuttui yhtäkkiä takkuiseksi ja kuivaksi. En halua todellakaan leikata lyhyttä tukkaa. En halua peruukkia. En halua olla kaljuna. Olen aloittanut lääkkeet, mutta en tiedä auttaako ne ja jos auttavat, joudun elämään jatkuvassa epävarmuudessa lakkaako ne auttamasta ja mitä tapahtuu. Tyvestä ovat kiiltävät, mutta latvoista ihan sellaiset kuivat hamput.
En voi mennä uimaan, ei huvita enää poistua kotoa minnekään kuin pakollisiin menoihin. En enää usko, että mun mies rakastaa mua. Olen alkanut vihaamaan vanhempiani, miksi ne antoi tällaiset p*skat geenit ja äitikin joka melkein kalju jaksaa vaan jauhaa, ettei suvussa ole sellaista ongelmaa ja hänen hiukset ovat tippuneet lääkkeiden takia.
Ei tätä vaan voi lakata ajattelemasta. Tykkään laittautua ja peilistä katsoessa ongelma muistuttaa. Tätäkö mun elämä on siihen asti kun kuolen. Ja nyt on turha tulla sanomaan, että sulla voisi olla joku vakava sairaus. Se tuntuisi paremmalta, ettei tarvisi joka päivä olla surullinen ja tästä ahdistunut.
Kommentit (67)
Minulla on luonnostaan syvät miestenmalliset kaljulahdekkeet otsassa ja korkea otsa, ja hiusrajani on entisestään paennut monta vuotta. Olen saanut apua kaljuuntumisahdistushäpeääni psykoterapiasta ja vertaistuesta, jota Ap:kin voi etsiä: sain Allergia-, iho- ja astmaliitosta vertaistukea ja tietoa: https://www.allergia.fi/uutiset/allergia-iho-ja-astmaliitto-muutti-uusi… . Yritän pitää fyysisesti itseni mahdollisimman hyvässä kunnossa syömällä terveellisesti ja liikkumalla. Jos saan riittävästi rahaa kokoon, menen hiustensiirtoon. Ap: älä jätä itseäsi yksin! Woimia!
T. N55
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Girll älä nyt sentään. Nykyäänhän on muotia naisena leikat kaljuksi, go for it!
Jos englanti sujuu ja kaipaat vertaistukea, niin suosittelen tätä Reddit-ryhmää:
Vierailija kirjoitti:
Sama diagnoosi vähän päälle parikymppisenä,, samoja kokemuksia. Hiusasia rajoitti paikkoja joihin normaalihiuksiset voivat mennä hetkeäkään ajattelematta, huvipuisto, uimahalli Ja laittautuminen onnistui aina muuten paitsi hiukset pilasivat kokonaisuuden. Vahva erilaisuuden ja outouden tunne. Oma ratkaisuni on ollut peruukit. Niillä sain takaisin normaaliuden tunteen.
Onpa kurja, mutta ihana että muitakin löytyy. Tämän kanssa tuntuu todella yksinäiseltä. Yritän tsempata ja liikun paljon ja töissä keskityn työn tekoon. Silti välillä havahdun, että viisikymppisillä työkavereillakin on paremmat hiukset ja varmaan enemmän. Tämä tuntuisi jotenkin helpommalta hyväksyä, jos sitä olisi vanhempi. Käytkö silti uimassa, tai saunailloissa tai tämmöisissä? Tottuuko siihen perinkin ajan kanssa? En osaa sanoa, miksi se ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta. Vaikka usein koitan ajatella, että sitten kun tilanne on niin paha, ei muuta kun se päähän. En vain sitten kuitenkaan pysty / osaa tuudittautua siihen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teet itse asian noin vaikeaksi. Miksi sinulle ei käy mikään vaihtoehto? Ole itsevarmasti kalju tai pidä peruukkia päivisin. Peruukki on yllättävän yleinen naisilla. Oletko nähnyt ns hauskoja videoita, joissa naiselta lentää peruukki päästä kaatumisen tms vuoksi, niitä on useita. Eli peruukit ovat yleisiä, siinä todiste.
Sinä itse päätät, kuinka vaikean ja ison numeron teet mokomasta asiasta. Kaikella rakkaudella.Ei kyllä olisi erityisen hauskaa pelätä, koska peruukki lentää päästä ja muut ihmiset voivat naureskella asialle.
Olen ap samassa veneessä ja ottaa kyllä koville. Mulla vielä kasvoissa sairauden aiheuttamaa epämuodostumaakin, jonka tähän asti saanut kutakuinkin peitettyä hiuksille, mutta ei enää. Eipä tee mieli naamaansa näyttää missään.
Olen pahoillani. Oletko saanut diagnoosin tästä ja onko sinulla mitään hoitoa tähän? Olen syönyt kuukausia Spironolactonea ja aloitin nyt vielä Rogainen. Rogaine varsinkin todella kallista ja ahdistaa kyllä hirveästi, jos näistä ei apua saa. Kohdallani tämä on vielä diffuusia, eli ei vain päälläJoka päivä tuntuu painajaiselta ja kaikki mikä ennen tuntui hyvältä ja antoi iloa, on estynyt tämän takia. Olisikin vain sellainen no sitten peruukki päähän tai kokisi kaljun tyylin omakseen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Itsari hiusten takia, todi.
Luulen että itsarin jälkeen hiustenlähtö vielä kiihtyy, vaikken varmaksi voi sanoa kun en ole lääkäri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyväksyt tai itket ja hyväksyt.
Mä en olekaan muuta kun itkenyt 9 kuukauden aikana siivotessa harjasta hiustukkuja ja tuijottaessa peilistä paljastavaa päänahkaan. Mut kiitos tästä. Ap
Rogaine tosiaankin on kallista ja sitä joutuu käyttämään loppuelämän, jotta kaljuuntuminen ei etene. Ap: oletko harkinnut hiustensiirtoa? Vaikka hiustensiirto on kallista, niin Rogainenkin käyttö on kallista!
T. N55
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä olisi erityisen hauskaa pelätä, koska peruukki lentää päästä ja muut ihmiset voivat naureskella asialle.
Olen ap samassa veneessä ja ottaa kyllä koville. Mulla vielä kasvoissa sairauden aiheuttamaa epämuodostumaakin, jonka tähän asti saanut kutakuinkin peitettyä hiuksille, mutta ei enää. Eipä tee mieli naamaansa näyttää missään.
Olen pahoillani. Oletko saanut diagnoosin tästä ja onko sinulla mitään hoitoa tähän? Olen syönyt kuukausia Spironolactonea ja aloitin nyt vielä Rogainen. Rogaine varsinkin todella kallista ja ahdistaa kyllä hirveästi, jos näistä ei apua saa. Kohdallani tämä on vielä diffuusia, eli ei vain päälläJoka päivä tuntuu painajaiselta ja kaikki mikä ennen tuntui hyvältä ja antoi iloa, on estynyt tämän takia. Olisikin vain sellainen no sitten peruukki päähän tai kokisi kaljun tyylin omakseen. Ap
On diagnoosi, harvinainen sairaus joka mulla on ollut taaperosta saakka. Aiheuttanut sekä tuota epämuodostumaa että kaljuuntumista. Hoitoa ei ole. Hiuspohjan kudos muuttuu sellaiseksi, ettei siinä pysty hiukset kasvamaan. Kyllä meinaa itku päästä joka kerta, kun katse osuu peilissä noihin kaljuihin kohtiin.
Jos antaa ajan kulua ja katsoo mitä muita ajatuskuvioita tulisi, tietoutta tai eri puolelta katselee asiaa - kuin vain yhdeltä. Helpommin sanottu kuin tehty. Olisi kai pääasia ettei palele, vaan on jotain varalla suojaksi. Jos on diagnoosina vaikka alopecia tai hormoniperäinen juttu, silloin ei kai e-pillerit syynä. Joillakin keltarauhashormonit lisäävät hiustenlähtöä, stressi ja vitamiinipuutokset. Muilla on muita ongelmia kropassa, jos ei tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rogaine tosiaankin on kallista ja sitä joutuu käyttämään loppuelämän, jotta kaljuuntuminen ei etene. Ap: oletko harkinnut hiustensiirtoa? Vaikka hiustensiirto on kallista, niin Rogainenkin käyttö on kallista!
T. N55
Naistyyppisessä kaljuuntumisessa hiukset usein ohenevat kaikkialta. Silloin ei ole mitään tuuheaa kohtaa, josta siirtää hiuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama diagnoosi vähän päälle parikymppisenä,, samoja kokemuksia. Hiusasia rajoitti paikkoja joihin normaalihiuksiset voivat mennä hetkeäkään ajattelematta, huvipuisto, uimahalli Ja laittautuminen onnistui aina muuten paitsi hiukset pilasivat kokonaisuuden. Vahva erilaisuuden ja outouden tunne. Oma ratkaisuni on ollut peruukit. Niillä sain takaisin normaaliuden tunteen.
Onpa kurja, mutta ihana että muitakin löytyy. Tämän kanssa tuntuu todella yksinäiseltä. Yritän tsempata ja liikun paljon ja töissä keskityn työn tekoon. Silti välillä havahdun, että viisikymppisillä työkavereillakin on paremmat hiukset ja varmaan enemmän. Tämä tuntuisi jotenkin helpommalta hyväksyä, jos sitä olisi vanhempi. Käytkö silti uimassa, tai saunailloissa tai tämmöisissä? Tottuuko siihen perinkin ajan kanssa? En osaa sanoa, miksi se ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta. Vaikka usein koitan ajatella, että sitten kun tilanne on niin paha, ei muuta kun se päähän. En vain sitten kuitenkaan pysty / osaa tuudittautua siihen. Ap
Peruukkiin tottuminen on varmasti yksilöllistä ja riippuu lähtökohdista. Itse totuin ensimmäiseen saman tien, koska halusin sen niin kauheasti ja olin aivan onnessani siitä että sain vihdoinkin unelmieni hiusmallin, jollaisen leikkaamiseen omat hiukseni eivät olisi riittäneet edes silloin kun ne olivat vielä ns. normaalit. Totta kai peruukkikin tietyllä tavalla hankaloittaa, esim juuri saunailloissa käymistä tai vaikka yökyläilyä, etenkin jos muut eivät tiedä peruukista. Itselläni tuollaisia tilanteita ei kuitenkaan elämään kuulu. Sehän aina peruukkia harkitessa huolettaa, että huomaavatko muut että käytät peruukkia. Vuosien kokemuksella voin sanoa, että aina osa huomaa ja osa ei koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä vika peruukkeissa on kun ovat kaiken lisäksi muotia? Sori jos on jo vastattu. Jos eivät ole epämukavia olisi makeeta pitää peruukkia. Ei meillä hiuksillisillakaan niin hyvät hiukset aina ole. Pitäisin itse peruukkia mutta epäilen että omat hiukset sitten menee. Mutta jos menis muutenkin niin aah, saisin kerrankin sellaiset hiukset kuin haluaisin.
Siis jossain Youtubessa porukat pitää joka päivä erilaista peruukkia ja vieläpä ilmiselvää sellaista.
Kyllä ihmisillä on nykyään murheet, onko asiat liian hyvin ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama diagnoosi vähän päälle parikymppisenä,, samoja kokemuksia. Hiusasia rajoitti paikkoja joihin normaalihiuksiset voivat mennä hetkeäkään ajattelematta, huvipuisto, uimahalli Ja laittautuminen onnistui aina muuten paitsi hiukset pilasivat kokonaisuuden. Vahva erilaisuuden ja outouden tunne. Oma ratkaisuni on ollut peruukit. Niillä sain takaisin normaaliuden tunteen.
Onpa kurja, mutta ihana että muitakin löytyy. Tämän kanssa tuntuu todella yksinäiseltä. Yritän tsempata ja liikun paljon ja töissä keskityn työn tekoon. Silti välillä havahdun, että viisikymppisillä työkavereillakin on paremmat hiukset ja varmaan enemmän. Tämä tuntuisi jotenkin helpommalta hyväksyä, jos sitä olisi vanhempi. Käytkö silti uimassa, tai saunailloissa tai tämmöisissä? Tottuuko siihen perinkin ajan kanssa? En osaa sanoa, miksi se ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta. Vaikka usein koitan ajatella, että sitten kun tilanne on niin paha, ei muuta kun se päähän. En vain sitten kuitenkaan pysty / osaa tuudittautua siihen. Ap
Peruukkiin tottuminen on varmasti yksilöllistä ja riippuu lähtökohdista. Itse totuin ensimmäiseen saman tien, koska halusin sen niin kauheasti ja olin aivan onnessani siitä että sain vihdoinkin unelmieni hiusmallin, jollaisen leikkaamiseen omat hiukseni eivät olisi riittäneet edes silloin kun ne olivat vielä ns. normaalit. Totta kai peruukkikin tietyllä tavalla hankaloittaa, esim juuri saunailloissa käymistä tai vaikka yökyläilyä, etenkin jos muut eivät tiedä peruukista. Itselläni tuollaisia tilanteita ei kuitenkaan elämään kuulu. Sehän aina peruukkia harkitessa huolettaa, että huomaavatko muut että käytät peruukkia. Vuosien kokemuksella voin sanoa, että aina osa huomaa ja osa ei koskaan.
Hei todella mukava, kun jaksat vastailla. Onko sulla hiustenlähtö ollut millaista? Ja kokeilitko hoitaa ensin vai siirryitkö suoraan peruukkeihin, kun itsestä tuntui siltä? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rogaine tosiaankin on kallista ja sitä joutuu käyttämään loppuelämän, jotta kaljuuntuminen ei etene. Ap: oletko harkinnut hiustensiirtoa? Vaikka hiustensiirto on kallista, niin Rogainenkin käyttö on kallista!
T. N55
Naistyyppisessä kaljuuntumisessa hiukset usein ohenevat kaikkialta. Silloin ei ole mitään tuuheaa kohtaa, josta siirtää hiuksia.
On olemassa erilaisia tekniikoita siirtää hiuksia, ja käsittääkseni myös takaraivon harvemmin kasvavalta alueelta voi siirtää hiuksia otsan ja päälaen harvaan kasvaville alueille niin, että ainakin otsalla ja päälaella on riittävästi hiuksia. Käynnillä hiustensiirtoja tekevällä klinikalla voi selvittää näitä asioita: tosinaan arviointi on maksutonta ja toisinaan arviointi maksaa. Minulla ei ole harvennut hiukset, vaan tosiaankin hiusrajani pakenee otsalta, kuten miehillä.
N55
Minulla on alopecia. Käytän peruukkeja. Peruukit ovat nykyään niin luonnollisia, kevyitä, hyvälaatuisia, että niiden kanssa ei ole mitään ongelmaa. Eivät hiosta, eivätkä ole kuumia. Pysyvät päässä hyvin, kukaan ei edes huomaa, jos sinulla on hyvä peruukki. Tekniikka kehittynyt huimasti siitä, kun peruukit olivat paksuja ja rumia. Työpaikallani kukaan ei ole tiennyt minulla olevan peruukki, ennenkuin itse kerroin asiasta. Asiassa on myös hyvä puoli; voit vaihdella väriä, mallia, ilman kampaamossa käyntiä. Ei tarvitse värjätä, hiukset ovat aina kauniit, kunhan hoidat peruuukkia ohjeiden mukaan.
Jos on perinnöllistä, niin siihen ei auta muu kuin minoksidiili ja ehkä antiandrogeeniset lääkkeet. Eikä aina nekään.