Lue keskustelun säännöt.
Onko hälyyttävää, jos suhteen alussa en tunne perhosia vatsassa mieheen?
05.04.2023 |
Olen lähes kolmekymmentä, tapaillut elämäni aikana monia eri miehiä. Nuorempana pahat pojat sytytti, mutta voin huonosti heidän kanssa ja en halua menettää enää sen takia mielenterveyttä, että voin kokea tulta ja tappuraa ja olevani elossa ja sen jälkeen maani myynyt.
Pari vuotta olin yksin ilman mitään kontakteja, ja haluan nykyään ehdottomasti kiltin miehen. Tärkein kriteeri olisi hyvä ystävyys, arvostus ja luottamus ja että toisen kanssa voi olla oma itsensä.
Olen nyt tapaillut muutaman kuukauden miestä, joka ehdottomasti on tuollainen. Todella kiltti, nokkela, ihana, ihastuttava ja nimenomaan hyvä ystävä ja hyvät kumppani.
Ongelmana on se, etten periaatteessa koe mitään kummempaa kipinää häneen. En katso häntä vaaleanpunaisten lasien läpi, enkä koe mitään suurempia perhosia vatsassa. Koin kyllä ekat pari viikkoa häneen suuren suuria perhosia, mutta se loppui ihan parissa viikossa. Toki harrastetaan petipuuhia ja näin, ettei suhde ihan platoninen ole.
Tarvitseeko välttämättä mitään jäätäviä kipinöitä kokea toiseen? Kokeeko kaikki ihmiset sellaista kipinää kumppaniaan kohtaan? Vai voiko suhde olla täysin hyvä ja moitteeton, että parisuhteessa ei koe mitään suuria, himokkaita ja kipinällisiä tunteita?
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi olisi mun unelma tilanne. Sellainen älytön rakastuminen laantuu joka tapauksessa parissa vuodessa ja sitten siinä kohtaa huomaa minkä kanssa on alettu elämään yhteistä elämää. Toki se voi päätyä hyvin ja yhteiselo jatkuu, mutta usein käy myös toisin. Kun näkee selkeästi mihin ryhtyy alusta alkaen on mun mielestä paremmat mahdollisuudet saada kestävä, onnellinen liitto.
Tässä esimerkki siitä miksi naisen historia kiinnostaa meitä miehiä.
En tiedä tunsinko perhosia vatsassa, kun tutustuin tulevaan mieheeni. Alusta alkaen oli hirveän luonteva ja helppoa olla yhdessä, viikon päästä kuin vanha aviopari, siis tuntui kuin olisimme tunteneet kauan. Mutta kyllä meillä oli hyvin intohimoinen suhde alusta alkaen, halu toiseen.
On sanonta, että jos tuntuu perhosia vatsassa, on mies väärä. Oikean kanssa pitäisi tuntea rauhaa ja hyvää oloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
@6 sitä tunnen, rauhaa ja hyvää oloa. Se on mahtavaa.
Pahojen poikien kanssa koin perhosia niin paljon, etten ollut oma itsenikään. En kokenut rauhaa ja hyvää oloa, päinvastoin. Niissä suhteissa ei ole mitään ikävöitävää.
Ei kokemusta useista "pahoista pojista", mutta jos tarvetta tulee kokea noita tunteita, niin odota että semmoinen mies sattuu kohdalle. Suurin osa noista "pahoista pojista" kun sattuu sinun ikäluokassa todennäköisesti olla istumassa vankilassa. Ainakin miten itse määrittelen "pahan pojan".
Jos on hyvä elää nykyisen puolison kanssa, niin elä.
Tyypillinen oire villeistä vuosista.
Sielun kuolema.