Kerroin terapeutille, etten halua hakea kolmatta vuotta Kelalta psykoterapiaa, terapeutti oikein säpsähti ja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kait sitä ottaa päähän kun menettää hyvän rahasammon.

Pitäsköhän alkaa terapeutiks... kelaa, ei tarvii kuin istuskella ja kuunnella kaikenlaisten toopejen voivottelua ja muistelua... hyvät rahat pelkästään tollasta "työtä" ahkerasti perse penkissä istuskellen!

Veikkaan että kylläkin aika raskas työ. Ja kyllä ainakin mun terapeutti on nähnyt paljon vaivaa.

Terapia on erinomainen esimerkki siitä kokoomuksen vahtaamasta yksityistetystä ulkoistetusta palvelusta, johon valtio ja hyvinvointialueet antaa rahaa niin paljon kuin vain kehtaa pyytää ja mitä se potilas saa?

No ilmiselvän rahastajan joka muistuttaa jotain vooodopappia. Ei paljoa asia kiinnosta, tai koko asia on pelkkää taikuttaa. Mutta se veronmaksajien rahojen valuminen moolokin kitaan on se tosifakta tässä kuviossa.

Itselläni on päinvastainen kokemus asiasta. Minua ei mikään terapeutti koskaan huolinut. Olisin varmaan ollut pikkusen vaikea potilas. Osaavat varmaan aistia ihmiset, jotka näkee heidän maskinsa läpi "kemiat ei kohtaa". Helpot höynäytettävät otetaan sisään ja aloitetaan puhe kahdeksan vuoden terapiasessioista. Tsitsing.

Vielä pahempi asia on heillä, jotka maksaa huiputuksesta vielä omin rahoin.

Vierailija kirjoitti:

Kannattais varmaan jatkaa, jos noin sanoo. Itse olen käynyt kauemminkin.

Omalla rahalla vai muiden kustannuksella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kait sitä ottaa päähän kun menettää hyvän rahasammon.

Pitäsköhän alkaa terapeutiks... kelaa, ei tarvii kuin istuskella ja kuunnella kaikenlaisten toopejen voivottelua ja muistelua... hyvät rahat pelkästään tollasta "työtä" ahkerasti perse penkissä istuskellen!

Veikkaan että kylläkin aika raskas työ. Ja kyllä ainakin mun terapeutti on nähnyt paljon vaivaa.

Tossa mitään raskasta ole, ei tarvii edes kaataa juomia samalla kuten baarissa tismalleen samaa paskaa kuunnellessa.

Jos terapeutti osaa perustella miksi olisi hyvä jatkaa, niin sitä voi arvioida, että onko se perustelu uskottava.

Jos terapeutti vain inttää, että pitää jatkaa, on vaarallista jättää kesken, mutta ei selvitä miksi näin on, niin jotain mätäähän siinä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se jännä , että terapiaa ja hoitoa tarvitsevat, jopa itsemurhaa hautovat ahdistuneet potilaat joutuu jonottamaan sinne pääsyä , mutta he ketkä osaavat ihan itse käsitellä tunteensa ja tilanteensa maanitellaan ottamaan käyntejä vastaan pikku ongelmiin .

Tai ehkä ne ongelmat ei olekaan niin pieniä? Niitä ei vain itse välttämättä näe, varsinkin jos niitä on koettanut vältellä koko elämänsä.

Siitä kyllä samaa mieltä, että terapiaan pitäisi päästä helpommin.

Joskus on niin että ihminen on itse jo käsitellyt asian , terapeutti yrittää tehdä siitä uudestaan ongelman mikä pitäisi käsitellä ja hoitoa kiireesti kaipaava roikkuu siellä jonossa odottamassa paikkaa . Kaikki ihmiset eivät pado ongelmia sisäänsä vaan käsittelevät ne heti . Toiselle iso asia voi toisen mielestä olla pieni tai yhdentekevä . Tätä kaikki asiantuntijat eivät ymmärrä . Sama koskee pariskuntia . Moni mies on parisuhteessa tyytyväinen kun on perustarpeet tyydytettynä . Nainen taas kokee että suhteessa on ongelma ja mennään yhdessä terapiaan vaikka ongelma olisi pelkällä naisella . Terapia on tärkeää heille ketkä sitä tarvitsevat, mutta rahan ja ajan haaskausta heille ketkä eivät tarvitse .

No siis pariterapiassa molemmat tarvitsevat sitä terapiaa, mutta turha sinne on lähteä sillä asenteella, että ei sitä tarvitse, silloin se on haaskausta molemmille. 

Vierailija kirjoitti:

Terapia on erinomainen esimerkki siitä kokoomuksen vahtaamasta yksityistetystä ulkoistetusta palvelusta, johon valtio ja hyvinvointialueet antaa rahaa niin paljon kuin vain kehtaa pyytää ja mitä se potilas saa?

No ilmiselvän rahastajan joka muistuttaa jotain vooodopappia. Ei paljoa asia kiinnosta, tai koko asia on pelkkää taikuttaa. Mutta se veronmaksajien rahojen valuminen moolokin kitaan on se tosifakta tässä kuviossa.

Itselläni on päinvastainen kokemus asiasta. Minua ei mikään terapeutti koskaan huolinut. Olisin varmaan ollut pikkusen vaikea potilas. Osaavat varmaan aistia ihmiset, jotka näkee heidän maskinsa läpi "kemiat ei kohtaa". Helpot höynäytettävät otetaan sisään ja aloitetaan puhe kahdeksan vuoden terapiasessioista. Tsitsing.

Vielä pahempi asia on heillä, jotka maksaa huiputuksesta vielä omin rahoin.

Jos maksat omin rahoin, voit valita kenet tahansa haluat, ei tarvitse olla kela-terapeutti, voit vaihtaa koska tahansa, ostaa niin paljon tai vähän kertoja kuin vain haluat. 

Kävin myös hoitsulle höpöttelemässä enkä oikein ymmärrä mitä apua siitä on että joku kuuntelee ja sitten myötäilee kaikkea. Eikö terapiassa pitäisi saada jotain neuvoja ja työkaluja käsitellä asioita.