Avioero, pois muutto yhteisestä kodista. Mä en pysty tähän!
Ihan kamalaa. En pysty pakkaamaan näitä tavaroita ja jättämään tätä kotia. Muuttamaan kamalaan vuokraluukkuun. Mä en halua sinne. Mä haluan pysyä täällä mun kotona.
Oon 40v eikä mulla ole mitään. Oon ihan täys luuseri.
Mies saa jäädä tänne vanhaan kotiin.
En pysty tähän pakkaamiseen ja pakko olis pakata ja pakko on lähteä.
Älkää ikinä menkö naimisiin älkää ikinä perustako perhettä. Selviätte paljon vähemmällä tuskalla. Koska tämä tuska on kauheaa. Ihan kauheaa.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten aikuiselle naiselle voi yhä tänä päivänä tulla yllätyksenä avioliiton todellinen luonne? Pitkin nettiä kolme-nelikymppiset naiset jaksaa parkua etteivät pääse passaamaan miestä. Mummot ja äidit on varmasti aikanaan kertoneet vaimona olosta. Sä itse päätit ottaa miehen riskeistä huolimatta.
Ps. Vuokraluukussa asumiseen ei kuole.Nykyään on melkein yhtä yleistä, että miehet passaavat naisia, kuin toisinpäin.
Itse en tunne ketään alle 70-vuotiasta miestä, joka olisi parisuhteessa se passattava osapuoli. Sen sijaan tunnen (tunsin, ero tuli) päinvastaisia tapauksia pari kappaletta, joista toinen oli aivan h*lvetin törkeää hyväksikäyttöä ja suoranaista painajaista miehelle, kunnes lopulta tajusi lähteä.
Usein mies haluaa olla se passattava osapuoli. Siksihän uusi katsotaan hyvissä ajoin vanhan ollessa vielä talossa.
Jos tuollaisesta on kokemusta, olet varmaan joko eläkeikäinen tai selkeästi alempaan sosiaaliluokkaan kuuluva.
Omassa tuttavapiirissäni ei ole ensimmäistäkään miestä, joka ei ottaisi vastuuta kotitöistä tai lasten kasvatuksesta.
Millionairematch miehet edustaa vähemmistöä. Enemmistö miehistä hakee deittiprofiilien perusteella kotirouvaa.
Olet väärässä.
Olishan se tietty ihan kiva jos kaikki avioliitot kestäis hamaan hautaan... niin vain ei käy. Noin puolet liitoista päättyy eroon.
MUTTA: Se ei välttämättä ole virhe, epäonnistuminen yms. Se vain on. Osa elämää. Et välttämättä mokannut tai tuo toinen. Joskus käy niin, että kunnes kuolema meidät erottaa ei toimikaan. SILLOIN on aika toimia, tehdä toisin.
Tsemppiä ap
(yks joka meni naimisiin 55v - kuolema jo lähempänä kuin 23v morsioita🙃)
Hyvin olen pärjännyt näin 39-vuotiaana vuokra-asunnossa. Pärjäät sinäkin, kun lopetat vinkumisen ja kasvat aikuiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten aikuiselle naiselle voi yhä tänä päivänä tulla yllätyksenä avioliiton todellinen luonne? Pitkin nettiä kolme-nelikymppiset naiset jaksaa parkua etteivät pääse passaamaan miestä. Mummot ja äidit on varmasti aikanaan kertoneet vaimona olosta. Sä itse päätit ottaa miehen riskeistä huolimatta.
Ps. Vuokraluukussa asumiseen ei kuole.Nykyään on melkein yhtä yleistä, että miehet passaavat naisia, kuin toisinpäin.
Itse en tunne ketään alle 70-vuotiasta miestä, joka olisi parisuhteessa se passattava osapuoli. Sen sijaan tunnen (tunsin, ero tuli) päinvastaisia tapauksia pari kappaletta, joista toinen oli aivan h*lvetin törkeää hyväksikäyttöä ja suoranaista painajaista miehelle, kunnes lopulta tajusi lähteä.
Oot saattanut nähdä kaverin. Joo kyl hän vie vaimoaan kylpylään. Kotona sitten vaimo hyvittää tarjoamalla kasvohoitoja ja hierontoja.
En nähnyt mitään tuollaista. Näin vaimon sukulaisnaisen, joka passuutti itseään miehellään koko ajan. Ei haitariaan nostanut sohvasta, ruokakin piti tuoda suoraan eteen. Ainut asia, mitä koskaan, ikinä, perheen tai kodin hyväksi teki, oli lastenvaatteiden shoppailu nettikirppiksiltä. Ai niin, toki laittoi miehensä valmiiksi kokkaaman ruoan mikroon, kun oli "ahkera kotiäiti" (lapset subjektiivisen päivähoito-oikeuden turvin päiväkodissa, mamma kotona istumassa sohvaa pÄrseensä sisään).
Mitäs otti laiskan vaimon
No, onneksi ymmärsi lähteä :D ja vei lapset mukanaan. Nyt arvon etä-äidillä on toinen mies kierrossa, mutta kun tämä nykyinen ei tuotakaan yhtä kattavia omaishoitopalveluja, on elämä ja parisuhde kuulemma "yhtä h*lvettiä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten aikuiselle naiselle voi yhä tänä päivänä tulla yllätyksenä avioliiton todellinen luonne? Pitkin nettiä kolme-nelikymppiset naiset jaksaa parkua etteivät pääse passaamaan miestä. Mummot ja äidit on varmasti aikanaan kertoneet vaimona olosta. Sä itse päätit ottaa miehen riskeistä huolimatta.
Ps. Vuokraluukussa asumiseen ei kuole.Nykyään on melkein yhtä yleistä, että miehet passaavat naisia, kuin toisinpäin.
Itse en tunne ketään alle 70-vuotiasta miestä, joka olisi parisuhteessa se passattava osapuoli. Sen sijaan tunnen (tunsin, ero tuli) päinvastaisia tapauksia pari kappaletta, joista toinen oli aivan h*lvetin törkeää hyväksikäyttöä ja suoranaista painajaista miehelle, kunnes lopulta tajusi lähteä.
Usein mies haluaa olla se passattava osapuoli. Siksihän uusi katsotaan hyvissä ajoin vanhan ollessa vielä talossa.
Jos tuollaisesta on kokemusta, olet varmaan joko eläkeikäinen tai selkeästi alempaan sosiaaliluokkaan kuuluva.
Omassa tuttavapiirissäni ei ole ensimmäistäkään miestä, joka ei ottaisi vastuuta kotitöistä tai lasten kasvatuksesta.
Millionairematch miehet edustaa vähemmistöä. Enemmistö miehistä hakee deittiprofiilien perusteella kotirouvaa.
Olet väärässä.
Voitko lakata valehtelemasta? Se että teikäläisen kaveripiiri koostuu liberaali miehistä ei poista sitä faktaa että moni mies tykkää perinteistä.
Kyllä se siitä. Muutto uuteen kämppään vaan sitten teet bumble ja tinder profiilit. Huomaat että on kasapäin jopa nuoria kakskymppisiä kolleja joilla puumafetissi ja palavat halusta palvella sinua seksuaalisesti! Life is good! Lettusi kelpaa miehille oikein hyvin vielä 10 vuotta, ehkä jopa kauemmin jos et täysin rupsahtanut ole. Ja vaikka olisitkin, niin aina voi treenata kostokropan!
Vierailija kirjoitti:
Hyvin olen pärjännyt näin 39-vuotiaana vuokra-asunnossa. Pärjäät sinäkin, kun lopetat vinkumisen ja kasvat aikuiseksi.
Ei tässä varmaan ollut kyse asunnon vuokraamisesta vaan vanhan rakkaan kodin jättämisestä. Ihminen voi kiintyä eri asioihin, kuten omaan kotiinsa, vaikka olisi psyykeltään aikuismainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin olen pärjännyt näin 39-vuotiaana vuokra-asunnossa. Pärjäät sinäkin, kun lopetat vinkumisen ja kasvat aikuiseksi.
Ei tässä varmaan ollut kyse asunnon vuokraamisesta vaan vanhan rakkaan kodin jättämisestä. Ihminen voi kiintyä eri asioihin, kuten omaan kotiinsa, vaikka olisi psyykeltään aikuismainen.
Aikuisuuteen kuuluu kyky päästää irti menneistä ja mennä eteenpäin. Koti on vain tavaraa ja tavara on aina korvattavissa uudella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten aikuiselle naiselle voi yhä tänä päivänä tulla yllätyksenä avioliiton todellinen luonne? Pitkin nettiä kolme-nelikymppiset naiset jaksaa parkua etteivät pääse passaamaan miestä. Mummot ja äidit on varmasti aikanaan kertoneet vaimona olosta. Sä itse päätit ottaa miehen riskeistä huolimatta.
Ps. Vuokraluukussa asumiseen ei kuole.Nykyään on melkein yhtä yleistä, että miehet passaavat naisia, kuin toisinpäin.
Itse en tunne ketään alle 70-vuotiasta miestä, joka olisi parisuhteessa se passattava osapuoli. Sen sijaan tunnen (tunsin, ero tuli) päinvastaisia tapauksia pari kappaletta, joista toinen oli aivan h*lvetin törkeää hyväksikäyttöä ja suoranaista painajaista miehelle, kunnes lopulta tajusi lähteä.
Usein mies haluaa olla se passattava osapuoli. Siksihän uusi katsotaan hyvissä ajoin vanhan ollessa vielä talossa.
Jos tuollaisesta on kokemusta, olet varmaan joko eläkeikäinen tai selkeästi alempaan sosiaaliluokkaan kuuluva.
Omassa tuttavapiirissäni ei ole ensimmäistäkään miestä, joka ei ottaisi vastuuta kotitöistä tai lasten kasvatuksesta.
Millionairematch miehet edustaa vähemmistöä. Enemmistö miehistä hakee deittiprofiilien perusteella kotirouvaa.
Olet väärässä.
Voitko lakata valehtelemasta? Se että teikäläisen kaveripiiri koostuu liberaali miehistä ei poista sitä faktaa että moni mies tykkää perinteistä.
Olisiko jotakin faktaa laittaa asiasta? Jos ei, on sinun mielipiteesi yhtä yleispätevä kuin omani :)
Olen ollut aviossa 23v. Vaikka tulisi ero, ottaisin mielummin perheen ja nämä saadut vuodet kun ne 23v yksin. Ei sekään ap yhtään välttämättä ole helppoa. Susta itsestäsi riippuu nyt millainen tulevaisuus sulla on. Nelikymppinen ei ole ikäloppu eikä luuseri ja sekään vuokrakämppä ei sua tapa ellet anna. Yksi sisko erosi ja löysi uuden paremman miehen, jätti vuokrakämpänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten aikuiselle naiselle voi yhä tänä päivänä tulla yllätyksenä avioliiton todellinen luonne? Pitkin nettiä kolme-nelikymppiset naiset jaksaa parkua etteivät pääse passaamaan miestä. Mummot ja äidit on varmasti aikanaan kertoneet vaimona olosta. Sä itse päätit ottaa miehen riskeistä huolimatta.
Ps. Vuokraluukussa asumiseen ei kuole.Nykyään on melkein yhtä yleistä, että miehet passaavat naisia, kuin toisinpäin.
Itse en tunne ketään alle 70-vuotiasta miestä, joka olisi parisuhteessa se passattava osapuoli. Sen sijaan tunnen (tunsin, ero tuli) päinvastaisia tapauksia pari kappaletta, joista toinen oli aivan h*lvetin törkeää hyväksikäyttöä ja suoranaista painajaista miehelle, kunnes lopulta tajusi lähteä.
Usein mies haluaa olla se passattava osapuoli. Siksihän uusi katsotaan hyvissä ajoin vanhan ollessa vielä talossa.
Jos tuollaisesta on kokemusta, olet varmaan joko eläkeikäinen tai selkeästi alempaan sosiaaliluokkaan kuuluva.
Omassa tuttavapiirissäni ei ole ensimmäistäkään miestä, joka ei ottaisi vastuuta kotitöistä tai lasten kasvatuksesta.
Meillä minä olen hoitanut kotityöt yksin 100%, ja tiedän monta muutakin 50-60 v ikäistä ukkoa jotka eivät kotitöihin koske.
Nykynaiset eivät osaa enää kotia hoitaa - miehen pitää tehdä sekin kaiken muun lisäksi. Mummot ja äidit eivät opettaneet heille edes perusasioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin olen pärjännyt näin 39-vuotiaana vuokra-asunnossa. Pärjäät sinäkin, kun lopetat vinkumisen ja kasvat aikuiseksi.
Ei tässä varmaan ollut kyse asunnon vuokraamisesta vaan vanhan rakkaan kodin jättämisestä. Ihminen voi kiintyä eri asioihin, kuten omaan kotiinsa, vaikka olisi psyykeltään aikuismainen.
Aikuisuuteen kuuluu kyky päästää irti menneistä ja mennä eteenpäin. Koti on vain tavaraa ja tavara on aina korvattavissa uudella.
Avioeroa ja kodista lähtemistä on ihan luonnollista surra, aika aikaa kutakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää ikinä menkö naimisiin älkää ikinä perustako perhettä. Selviätte paljon vähemmällä tuskalla. Koska tämä tuska on kauheaa. Ihan kauheaa.
Ikävä neuvo, mutta ilmeisesti et oikeasti neuvo vaan koet suurta tuskaa ja päästät suusta mitä sattuu. Kun menitte naimisiin, teillä varmasti oli hyvä syy mennä ja perustaa perhe. Mutta nyt tie on tullut päähänsä ja matka jatkuu erillään. Ihminen kasvaa jatkuvasti ja oppii toisesta/elämästä/avioliitosta ja se on yleensä hyvä asia. Se, että menit naimisiin tämän miehen kanssa, ei ollut silloin virhe kun vannoitte valanne.
Olen pahoillani, että tienne erkanivat. Mutta olet vielä nuori 40-vuotiaana. Parempi erota nyt kuin 60-70-vuotiaana (vaikka toki silloinkin saa erota, mutta elämästä tulee eron jälkeen huomattavasti vaikeampaa kun työelämä on käytännössä ohi ja talousasiat voivat olla todella heikoissa kantimissa, jne).
Yksi askel kerrallaan. Saat tuntea tuskaa ja epätoivoa, se on täysin normaalia. Mutta muista kuitenkin, että tämä on parhaaksesi ja sinä selviät kyllä. Sinun ei tarvitse ikuisesti asua siellä vuokraluukussa. Tämä on välivaihe, joka menee ohi. Välivaihe, jossa tunnet tuskaa ja joka jossain vaiheessa muuttuu muistoksi. Ei se poistu, siitä jää arpi. Saat itse päättää, millaista arpea kannat.
Eihän naimisiin menoon ole mitään järkevää syytä, kun puolet avioliitoista päättyy, jopa hyvin nopeasti. Perheen perustaessa sitoutuu taas siihen kumppaaniin aika lopullisesti, vaikka ero tulisikin.
Minä olen ollut mieheni kanssa 10v ja meillä ihana perhe. Vaikea kuvitella, että eroa koskaan tulisi, mutta jos puolisoni kuolisi yllättäen ennen minua, olisi tuska ja järkytys jotain käsittämättömän hirveää. Silti en katuisi päivääkään tätä kaikkea mitä olen saanut kokea ja ihanat lapset ovat arvokkainta mitä tässä elämässä minulla koskaan tulee olemaan. Eli uskaltakaa vain ihmiset, erojen riskeistäkin huolimatta, pahinta olisi elämätön elämä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten aikuiselle naiselle voi yhä tänä päivänä tulla yllätyksenä avioliiton todellinen luonne? Pitkin nettiä kolme-nelikymppiset naiset jaksaa parkua etteivät pääse passaamaan miestä. Mummot ja äidit on varmasti aikanaan kertoneet vaimona olosta. Sä itse päätit ottaa miehen riskeistä huolimatta.
Ps. Vuokraluukussa asumiseen ei kuole.Nykyään on melkein yhtä yleistä, että miehet passaavat naisia, kuin toisinpäin.
Itse en tunne ketään alle 70-vuotiasta miestä, joka olisi parisuhteessa se passattava osapuoli. Sen sijaan tunnen (tunsin, ero tuli) päinvastaisia tapauksia pari kappaletta, joista toinen oli aivan h*lvetin törkeää hyväksikäyttöä ja suoranaista painajaista miehelle, kunnes lopulta tajusi lähteä.
Usein mies haluaa olla se passattava osapuoli. Siksihän uusi katsotaan hyvissä ajoin vanhan ollessa vielä talossa.
Jos tuollaisesta on kokemusta, olet varmaan joko eläkeikäinen tai selkeästi alempaan sosiaaliluokkaan kuuluva.
Omassa tuttavapiirissäni ei ole ensimmäistäkään miestä, joka ei ottaisi vastuuta kotitöistä tai lasten kasvatuksesta.
Sama, itsekään en tunne tuollaisia miehiä ja kuulun vähän matalampaan sosiaaliluokkaan.
Vierailija kirjoitti:
Päätös on oikea. Silti tämä on ihan kamalaa.
Niinhän se on - pienimuotoinen kuolema. Mutta siitä selviää. Itsellä meni 2 vuotta, että pääsin miehestä totaalisen yli. Ensimmäinen 2 kk meni työpaikan vessassa suuren osan päivää itkiessä. Ero oli minun päätös.
En haluaisi kokea sitä enää uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten aikuiselle naiselle voi yhä tänä päivänä tulla yllätyksenä avioliiton todellinen luonne? Pitkin nettiä kolme-nelikymppiset naiset jaksaa parkua etteivät pääse passaamaan miestä. Mummot ja äidit on varmasti aikanaan kertoneet vaimona olosta. Sä itse päätit ottaa miehen riskeistä huolimatta.
Ps. Vuokraluukussa asumiseen ei kuole.Nykyään on melkein yhtä yleistä, että miehet passaavat naisia, kuin toisinpäin.
Itse en tunne ketään alle 70-vuotiasta miestä, joka olisi parisuhteessa se passattava osapuoli. Sen sijaan tunnen (tunsin, ero tuli) päinvastaisia tapauksia pari kappaletta, joista toinen oli aivan h*lvetin törkeää hyväksikäyttöä ja suoranaista painajaista miehelle, kunnes lopulta tajusi lähteä.
Usein mies haluaa olla se passattava osapuoli. Siksihän uusi katsotaan hyvissä ajoin vanhan ollessa vielä talossa.
Jos tuollaisesta on kokemusta, olet varmaan joko eläkeikäinen tai selkeästi alempaan sosiaaliluokkaan kuuluva.
Omassa tuttavapiirissäni ei ole ensimmäistäkään miestä, joka ei ottaisi vastuuta kotitöistä tai lasten kasvatuksesta.
Meillä minä olen hoitanut kotityöt yksin 100%, ja tiedän monta muutakin 50-60 v ikäistä ukkoa jotka eivät kotitöihin koske.
Katoavaa kansanperinnettä.
Mitäs otti laiskan vaimon