Lue keskustelun säännöt.
Appivanhemmat osti vanhan talon maalta kaukaa
05.04.2023 |
Nyt sitten appi sairastunut eikä ajokortiton anoppi pärjää siellä yksinään. Joka paikkaan pitkä matka, terveyskeskuksessa ei lääkäriä ja nyt pitäisi sännätä sinne.
Muutosta kinattiin kuukausi koska yritimme selittää että jos näin käy, anoppi on siellä nakelissa. Ei edes voi lähteä sieltä muualle, koska taloa pitää lämmittää, ettei putket jäädy.
Sinne on täältä monen tunnin matka.
Harasimme vastaan niin että otsasuonet oli haljeta mutta eihäb nämä järkeä kuunnelleet.
Suututtaa niin että pää räjähtää!
Kommentit (454)
Vierailija kirjoitti:
Taksi vie. Terveyskeskukseen tms. lääkäriin pääsee kun tilaa kelataksin. Kunnalta voi anoa asiointikyyteihin taksikorttia, jota sai ainakin meidän kunnassa käyttää muistaakseni 20 matkaa kuussa linja-automaksun hinnalla. Eli 10 edestakaista matkaa.
Ai taksi vie? Syrjäkylillä, mistä matkaa lähimpään terveyskeskukseen on 20km ja sairaalaan 80km? Entisessä kotikylässäni kilpailutettiin nämä Kela-taksit. Aiemmin kelatakseina toimi paikallinen taksiyritys, kilpailutuksen jälkeen taksiyritykseksi vaihtui "lähi"kaupungin taksi, kelataksi siis tosiaan tulee nykyisin 80km:n päästä. Jos haluaa paikallisen taksin lähempää, se maksetaan aivan itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lämmitys ja vesi kirjoitti:
Meillä mummu pappa rakensi metsään talon kävivät kauppa autolla pitkä matka lopulta oli siirryttävä palvelutalon vuokra asuntoon lähemmäs terveyden hoitajaa ja alkoi siivoaminen vaikeutua kun näkö alkoi mennä ja oli helpompi peseytyä lämmin suihku kuin saunassa pihalla.
Pitäisi miettiä riittävän ajoissa ja hommata esteetön liikkuminen kunnossa ollessa ja kerrostalossa varmistaa, että pyörätuolilla pääsee hissiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoset anoppiprovot tänään.
Valitettavaa arkea monen kohdalla. Lapset asuvat satojen kilometrien päässä ja vanhemmat eivät pärjää edes kaupungissa olevan omakotitalon kanssa. Eivät halua muuttaa kerrostaloon ja eivät halua ostaa apua.
Elämä painaa nöyräksi kyllä sellaiset ihmiset, jotka eivät älyä itse auttaa itseään.
Naapurissa (asumme kaupungissa) asuu vanha pariskunta, josta molemmat ovat käytännössä melkein liikuntakyvyttömiä, eivät siis pääse talostaan ulos ilman avustajaa.
Silti ei käy mielessäkään omakotitalon myynti.
Heillä on 2 lasta, toinen asuu paikkakunnalla ja toinen kauempana. Molemmat käyvät viikottain pakon edessä auttamassa näitä vanhuksia. Mikään siivouspalvelu ei käy, ei edes ateriapalvelu. Lasten täytyy väsätä ruoat ja laittaa ne valmiiksi jääkaappiin, josta paremmin liikkuva mummo lämmittää ne mikrossa. Jopa nurmikonleikkuut ja kukkamaat pitää käydä hoitamassa. Mitään ulkopuolista apua ei voi ottaa vastaan.
Veikkaanpa, että tilanne muuttuisi hyvin nopeasti, jos nämä lapset eivät toimisi jatkuvina mahdollistajina näiden vanhusten arjessa.
Palvelutalossa tai edes tavallisessa kerrostaloasunnossa olisi näille ikäihmisille paljon helpompaa elellä, mutta kun EI KÄY, omakotitalossa on pakko saada asua, ja lapset tietenkin auttavat pyyteettömästi...
Mulla työkaverina tällainen auttaja. Haluaa lainata milloin lumilinkoa, jatkojohtoja, moottorisahaa, pensasleikkuria ja ties mitä, jotta voi auttaa vanhempiensa omakotitalon hoitamisessa. Tarvitsen ko. välineitä itsekin, mistä työkaveri loukkaantuu ja jopa hätääntyy, että miten talo nyt hoidetaan. Vanhempansa eivät sieltä suostu lähtemään. Välit nyt katkolla tähän työkaveriin, koska en ole vastuussa hänen ja vanhempiensa touhuista, enkä toistamiseen lainaile työkalujani maksutta. Työkaveri oli soittanut jopa 112 kun vanhempansa eivät päässeet talosta enää ulos, eikä hän ehtinyt luoda lunta, enkä minä suostunut lähtemään lingon kanssa illalla kun oli omien lasten harrastuskuskauksia ym. Eli oma lapset todellakin mahdollistaa.
Tavattoman itsekästä ja ajattelematonta. Ei ihmisten tarvitse viisikymppisinä vanhuksiksi ruveta, mutta jotkin realiteetit olisi hyvä hallita.
Eikä jäädä asumaan hissittömän talon viidenteen kerrokseen tai isoon omakotitaloon tai ainakaan nyt muuttaa jonnekin hornan tuuttiin tahallaan.
Eikä saa ripustautua ja takertua lapsilleen riippakiveksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä apua ne nyt tarvitsevat?
Kauppa-apua? > Ostokset saa tilattua netistä kotiovelle.
Asiointiapua? > Taksit palvelevat.
Kodinhoitoapua? > Palvelu- ja siivousyritykset, työttömien yhdistykset, jne.
AP, teidän EI tarvitse rynnätä auttamaan.
Jos on ollut varaa hankkia asunto korvesta (tai jos on jopa kuvitellut säästävänsä muuttamalla korpeen!) on kyllä varaa myös pikkuisen maksaa sellaisista palveluista, joita tarvitsee. Ei sukulaisten tehtävä ole toimia palveluautomaattina, etenkään, jos tekee itse tuollaisen virheen.
Se talo on korvessa. Siellä ei ole samoja palveluja kuin kaupungissa.
Ap
Kyllä syrjäseuduillakin taksit toimivat, ja kotiapuakin löytyy esimerkiksi työttömien yhdistysten kautta.
Oma sukulaiseni asuu syrjässä, kaupungin keskustaan on 36 km. 30 km on maantietä, loput 6 km sivutietä. Sinne ei tosiaan saa yhtään mitään palveluita, kotisairaanhoitokaan ei ensin meinannut lähteä siellä käymään. Onneksi hänellä asuu lapsia keskustassa, he hoitavat asiat, mutta raskaaksi se heille käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä maalla tunnetaan sellainen asia kuin naapuriapu eli kun naapurissa mies kuoli, niin kuskaamme ajokortitonta leskeään kaupassa kerran viikossa ja toisen kerran käy ns. kutsutaksilla. Toki vastavuoroisesti saamme itse tarvittaessa apua itsekin esim. säilöntäaikaan tai jos kiireaikaan tarvitaan lastenvahtia
Taas näitä höpöjuttuja.
Millaista vastavuoroisuutta saatte vanhuksilta, jotka eivät itse kykene enää juuri mihinkään? Annatko lapsesi lähes tuntemattomalle mummelille, joka ei pysty pilttisi perässä juoksemaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoset anoppiprovot tänään.
Valitettavaa arkea monen kohdalla. Lapset asuvat satojen kilometrien päässä ja vanhemmat eivät pärjää edes kaupungissa olevan omakotitalon kanssa. Eivät halua muuttaa kerrostaloon ja eivät halua ostaa apua.
Elämä painaa nöyräksi kyllä sellaiset ihmiset, jotka eivät älyä itse auttaa itseään.
Naapurissa (asumme kaupungissa) asuu vanha pariskunta, josta molemmat ovat käytännössä melkein liikuntakyvyttömiä, eivät siis pääse talostaan ulos ilman avustajaa.
Silti ei käy mielessäkään omakotitalon myynti.
Heillä on 2 lasta, toinen asuu paikkakunnalla ja toinen kauempana. Molemmat käyvät viikottain pakon edessä auttamassa näitä vanhuksia. Mikään siivouspalvelu ei käy, ei edes ateriapalvelu. Lasten täytyy väsätä ruoat ja laittaa ne valmiiksi jääkaappiin, josta paremmin liikkuva mummo lämmittää ne mikrossa. Jopa nurmikonleikkuut ja kukkamaat pitää käydä hoitamassa. Mitään ulkopuolista apua ei voi ottaa vastaan.
Veikkaanpa, että tilanne muuttuisi hyvin nopeasti, jos nämä lapset eivät toimisi jatkuvina mahdollistajina näiden vanhusten arjessa.
Palvelutalossa tai edes tavallisessa kerrostaloasunnossa olisi näille ikäihmisille paljon helpompaa elellä, mutta kun EI KÄY, omakotitalossa on pakko saada asua, ja lapset tietenkin auttavat pyyteettömästi...
Mulla työkaverina tällainen auttaja. Haluaa lainata milloin lumilinkoa, jatkojohtoja, moottorisahaa, pensasleikkuria ja ties mitä, jotta voi auttaa vanhempiensa omakotitalon hoitamisessa. Tarvitsen ko. välineitä itsekin, mistä työkaveri loukkaantuu ja jopa hätääntyy, että miten talo nyt hoidetaan. Vanhempansa eivät sieltä suostu lähtemään. Välit nyt katkolla tähän työkaveriin, koska en ole vastuussa hänen ja vanhempiensa touhuista, enkä toistamiseen lainaile työkalujani maksutta. Työkaveri oli soittanut jopa 112 kun vanhempansa eivät päässeet talosta enää ulos, eikä hän ehtinyt luoda lunta, enkä minä suostunut lähtemään lingon kanssa illalla kun oli omien lasten harrastuskuskauksia ym. Eli oma lapset todellakin mahdollistaa.
Juu ei ilmaisiks kannata loputtomiin lainailla. Ne välineet kuluu käytössä ja ties mitä sisäisiä vikoja tulee mitä ei heti huomaa. Sitten joutuu itse ostamaan ja maksamaan uudet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei talon ostamiseen tarvita kaupanvahvistajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä maalla tunnetaan sellainen asia kuin naapuriapu eli kun naapurissa mies kuoli, niin kuskaamme ajokortitonta leskeään kaupassa kerran viikossa ja toisen kerran käy ns. kutsutaksilla. Toki vastavuoroisesti saamme itse tarvittaessa apua itsekin esim. säilöntäaikaan tai jos kiireaikaan tarvitaan lastenvahtia. Jos epäsuomalaiseen tapaan avaa suunsa ja ryhtyy puhumaan, niin elämä helpottuu.
Nämä ei tunne sieltä edes ketään, eikä meillä ole hajuakaan naapureista. En tieäd kehtaako sitä sitten pääsiäisenä alkaa kartoittaa, onko naapureita edes.
Anoppi on tosi epäsosiaalinen ja avuton luonteeltaan...
ap
Miten onnistuu ostamaan maalta talon niin, ettei tutustu prosessin aikana yhteenkään ihmiseen?
Öh? Ostaa perikunnalta, josta kukaan ei asu lähelläkään, välittäjä ei ollut paikallinen.
ap
Öh? Ei käy kertaakaan edes pihassa, ei tutustu tontin rajoihin, ei selvitä naapureita ja tieoikeuksia, rasitteita, yhteisiä alueita jne.? Ei kysele naapureilta, onko yhteistä jätehuoltoa tai miten tiekunta toimii, voiko ostaa samantien oman pihan auraamisen? Sitä vain näkee netissä kuvan ja tekee kaupat?
Appivanhemmat ostaa pohautti talon. Kyllä.
Ei siinä montaa sekuntia mennyt.
Ap
Unohtivat sitten kaupanvahvistajan kokonaan, jos homma hoitui sekunneissa?
Vierailija kirjoitti:
Ei talon ostamiseen tarvita kaupanvahvistajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä maalla tunnetaan sellainen asia kuin naapuriapu eli kun naapurissa mies kuoli, niin kuskaamme ajokortitonta leskeään kaupassa kerran viikossa ja toisen kerran käy ns. kutsutaksilla. Toki vastavuoroisesti saamme itse tarvittaessa apua itsekin esim. säilöntäaikaan tai jos kiireaikaan tarvitaan lastenvahtia. Jos epäsuomalaiseen tapaan avaa suunsa ja ryhtyy puhumaan, niin elämä helpottuu.
Nämä ei tunne sieltä edes ketään, eikä meillä ole hajuakaan naapureista. En tieäd kehtaako sitä sitten pääsiäisenä alkaa kartoittaa, onko naapureita edes.
Anoppi on tosi epäsosiaalinen ja avuton luonteeltaan...
ap
Miten onnistuu ostamaan maalta talon niin, ettei tutustu prosessin aikana yhteenkään ihmiseen?
Öh? Ostaa perikunnalta, josta kukaan ei asu lähelläkään, välittäjä ei ollut paikallinen.
ap
Öh? Ei käy kertaakaan edes pihassa, ei tutustu tontin rajoihin, ei selvitä naapureita ja tieoikeuksia, rasitteita, yhteisiä alueita jne.? Ei kysele naapureilta, onko yhteistä jätehuoltoa tai miten tiekunta toimii, voiko ostaa samantien oman pihan auraamisen? Sitä vain näkee netissä kuvan ja tekee kaupat?
Appivanhemmat ostaa pohautti talon. Kyllä.
Ei siinä montaa sekuntia mennyt.
Ap
Unohtivat sitten kaupanvahvistajan kokonaan, jos homma hoitui sekunneissa?
Tarvitaanhan. Näkee, että sä et koskaan ole taloa ostanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei talon ostamiseen tarvita kaupanvahvistajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä maalla tunnetaan sellainen asia kuin naapuriapu eli kun naapurissa mies kuoli, niin kuskaamme ajokortitonta leskeään kaupassa kerran viikossa ja toisen kerran käy ns. kutsutaksilla. Toki vastavuoroisesti saamme itse tarvittaessa apua itsekin esim. säilöntäaikaan tai jos kiireaikaan tarvitaan lastenvahtia. Jos epäsuomalaiseen tapaan avaa suunsa ja ryhtyy puhumaan, niin elämä helpottuu.
Nämä ei tunne sieltä edes ketään, eikä meillä ole hajuakaan naapureista. En tieäd kehtaako sitä sitten pääsiäisenä alkaa kartoittaa, onko naapureita edes.
Anoppi on tosi epäsosiaalinen ja avuton luonteeltaan...
ap
Miten onnistuu ostamaan maalta talon niin, ettei tutustu prosessin aikana yhteenkään ihmiseen?
Öh? Ostaa perikunnalta, josta kukaan ei asu lähelläkään, välittäjä ei ollut paikallinen.
ap
Öh? Ei käy kertaakaan edes pihassa, ei tutustu tontin rajoihin, ei selvitä naapureita ja tieoikeuksia, rasitteita, yhteisiä alueita jne.? Ei kysele naapureilta, onko yhteistä jätehuoltoa tai miten tiekunta toimii, voiko ostaa samantien oman pihan auraamisen? Sitä vain näkee netissä kuvan ja tekee kaupat?
Appivanhemmat ostaa pohautti talon. Kyllä.
Ei siinä montaa sekuntia mennyt.
Ap
Unohtivat sitten kaupanvahvistajan kokonaan, jos homma hoitui sekunneissa?
Tarvitaanhan. Näkee, että sä et koskaan ole taloa ostanut.
Ja se sitten asuu just naapurissa ja rupeaa apulaiseksi?
Mun vanhemmat tekivät saman jäätyään eläkkeelle.
Muuttivat nuoruutensa kotiseuduille pohjoiseen, todelliseen korpeen.
Ketään sukulaisia ei siellä enää ole, vanhimmasta päästä ovat jo kuolleet ja nuoremmat lähteneet töiden perässä. Kuten vanhemmat itsekin aikoinaan.
Saahan sitä toki eläkepäiviään viettää missä haluaa, mutta ehkä olisi kannattanut hieman ajatella tulevaisuutta. Ostamansa talo on todellakin keskellä ei-mitään.
Lähimpään kauppaan on 40 km, lähimmät terveyspalvelut ovat lähes 70 km päässä, eivätkä todellakaan ole kattavia. Sairaalaan tuleekin matkaa jo yli 100 km.
Taksin saa jos saa, ruokatilauksista ei kannata uneksiakaan, eikä muista palveluista kannata efes mainita, kun niitä ei ole.
So far, so good. Kumpikin vanhemmista on vielä varsin hyvässä kunnossa, mutta nyt lähes seitsemönkymppisinä sitä ei ehkä kestä loputtomiin.
Äitini varsinkin olettaa, että lapset sitten alkaisivat auttamaan ja hoitamaan, eikä ymmärrä, että satojen kilometrien päästä kovin paljon ei kukaan meistä sisaruksista voi tehdä.
Kiinnostavia aikoja on varmaankin tulevaisuudessa luvassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä maalla tunnetaan sellainen asia kuin naapuriapu eli kun naapurissa mies kuoli, niin kuskaamme ajokortitonta leskeään kaupassa kerran viikossa ja toisen kerran käy ns. kutsutaksilla. Toki vastavuoroisesti saamme itse tarvittaessa apua itsekin esim. säilöntäaikaan tai jos kiireaikaan tarvitaan lastenvahtia. Jos epäsuomalaiseen tapaan avaa suunsa ja ryhtyy puhumaan, niin elämä helpottuu.
Nämä ei tunne sieltä edes ketään, eikä meillä ole hajuakaan naapureista. En tieäd kehtaako sitä sitten pääsiäisenä alkaa kartoittaa, onko naapureita edes.
Anoppi on tosi epäsosiaalinen ja avuton luonteeltaan...
ap
Miten onnistuu ostamaan maalta talon niin, ettei tutustu prosessin aikana yhteenkään ihmiseen?
Ei se kiinteistönvälittäj'ä välttämättä sillä samalla kylällä asu. Ja ei tiedä ketään, joka nyt tonttinaapureiden ovilla olisi käynyt koputtelemssa kaupanteon aikana. Voimia Ap, ei voi muuta sanoa...
Ihmisillä on vähän turhan ruusuinen kuva maalla asumisesta, sillä usein se mielikuva perustuu joko lapsuuden aikoihin 40-50-vuotta takaperin (maaseutu ei ole enää se sama) tai kesämökkeily kokemuksiin pääosin kesäkaudella.
Molemmissa tapauksissa maalla asuminen ei enää tänä päivänä ole sitä mitä se oli ennen vanhaan. Naapuriapu ei toimi kuten wanhoina hyvinä aikoina koska iso osa naapureista on muuttanut kokonaan pois ja jäljelle jääneistä suurin osa on itsekin vanhoja. Palveluita taas karsitaan kaiken aikaa ja tiet saattavat olla heikossa kunnossa.
Moni ei myöskään ota huomioon, että maaseudulla, jopa lähellä kaupunkia, on yleensä pulassa ilman autoa tai autoa ja kuskia, koska julkisia ei yksinkertaisesti kulje. Oikein syrjäseudulla ei välttämättä löydy edes taksejakaan. Keskussairaalat syöpähoitoihin yms saattavat sijaita 100-300km päässä, joten suurempien terveysongelmien hoidattaminen käy kovin kalliiksi ja työlääksi.
Sitten on se (yleensä) vanhassa ok talossa asuminen halkojen hakkailuineen, pihan hoitoineen, lumitöineen jne. Miten selviydyt niistä jos terveys yhtään reistailee.
Ja jos haluatkin muuttaa takaisin taajamaan/kaupunkiin, talon myyminen voi olla erittäin hidas prosessi ja viedä jopa vuosia. Vaihtoehtoisesti joudut ottamaan takkiin kymmeniä tuhansia euroa myydäksesi talon pilkkahinnalla nopeammin.
Maalla asuminen voi olla mukavaa, mutta se vaatii:
1. Ajokortin ja toimivan auton
2. Mielellään samassa perheessä ainakin 2 kuskia, ajo-korttia ja autoa
3. Terveyttä
4. Jotain kontakteja paikallisiin, joko työn, harrastusten tai sukulaisuuden kautta, koska elämä täysin itsekseen ja erityksissä voi käydä lopulta hyvin hankalaksi jos ongelmia ilmenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä maalla tunnetaan sellainen asia kuin naapuriapu eli kun naapurissa mies kuoli, niin kuskaamme ajokortitonta leskeään kaupassa kerran viikossa ja toisen kerran käy ns. kutsutaksilla. Toki vastavuoroisesti saamme itse tarvittaessa apua itsekin esim. säilöntäaikaan tai jos kiireaikaan tarvitaan lastenvahtia. Jos epäsuomalaiseen tapaan avaa suunsa ja ryhtyy puhumaan, niin elämä helpottuu.
Nämä ei tunne sieltä edes ketään, eikä meillä ole hajuakaan naapureista. En tieäd kehtaako sitä sitten pääsiäisenä alkaa kartoittaa, onko naapureita edes.
Anoppi on tosi epäsosiaalinen ja avuton luonteeltaan...
ap
Miten onnistuu ostamaan maalta talon niin, ettei tutustu prosessin aikana yhteenkään ihmiseen?
Öh? Ostaa perikunnalta, josta kukaan ei asu lähelläkään, välittäjä ei ollut paikallinen.
ap
Öh? Ei käy kertaakaan edes pihassa, ei tutustu tontin rajoihin, ei selvitä naapureita ja tieoikeuksia, rasitteita, yhteisiä alueita jne.? Ei kysele naapureilta, onko yhteistä jätehuoltoa tai miten tiekunta toimii, voiko ostaa samantien oman pihan auraamisen? Sitä vain näkee netissä kuvan ja tekee kaupat?
Jessus miten hankalaa on maalla asuminen! 😳
Olen niin onnellinen, että asun kerrostalossa kaupungissa. Kaikki on helppoa ja kävelymatkan päässä. Ostokset saa tarvittaessa kotiinkuljetettuna jos vaikka sairastuu. Rakastan kaupunkielämää.
Miun iskä ja tämän uusi vaimo.
Ostivat talon hevonkuusesta 10 v sitten,isä on 70v ja vaimo pari vuotta nuorempi. Lähinnä oleva talo on autiotalo,lähikauppa on huoltoasema 20 km päässä. Postilaatikollekin matkaa kilometri.
Muutama vuosi muutosta tämä vaimo lähti sairaalaan migreenin takia ja perillä selvisi ettei kyseessä olekaan migreeni. Toinen puoli kehosta jäi heikoksi ja liikkuu rollaattorin kanssa. Autolla ei voi enää ajaa.
Isällä taas on näkö aivan he""tin huono ja nyt kuulemma aikovat ottaa ajokortin pois.
Eli kumpikin on kohta ajokortiton!
Mutta aikovatko muuttaa pois,jonnekin jossa bussit kulkee ja kauppa on vieressä? Eivät.
Uskovat että minä ,mieheni tai siskoni alamme heille taksiksi ja ruoka/lääkekuriiriksi!
He siis aikovat istua möllöttää kuin linnunpoikaset suut auki odottamassa ruokaa.
Ja totta kai jonkun pitää ajaa nurmikko,kolata lumet jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä apua ne nyt tarvitsevat?
Kauppa-apua? > Ostokset saa tilattua netistä kotiovelle.
Asiointiapua? > Taksit palvelevat.
Kodinhoitoapua? > Palvelu- ja siivousyritykset, työttömien yhdistykset, jne.
AP, teidän EI tarvitse rynnätä auttamaan.
Jos on ollut varaa hankkia asunto korvesta (tai jos on jopa kuvitellut säästävänsä muuttamalla korpeen!) on kyllä varaa myös pikkuisen maksaa sellaisista palveluista, joita tarvitsee. Ei sukulaisten tehtävä ole toimia palveluautomaattina, etenkään, jos tekee itse tuollaisen virheen.
Se talo on korvessa. Siellä ei ole samoja palveluja kuin kaupungissa.
Ap
Kyllä syrjäseuduillakin taksit toimivat, ja kotiapuakin löytyy esimerkiksi työttömien yhdistysten kautta.
Mitään kauppatilauksia siellå ei kotiin toimiteta. Taksien saanti niin ja näin.
Ei se anoppi siivousapua tarvitse.
Ap
Aika metsässä he kyllä sitten asuvat.
Omat vanhempani asuvat maaseudulla, mutta eivät kovin kaukana kaupungista.
Käytännössä heidän kotikylällään on melkein samat palvelut kuin kaupungin reuna-alueen omakotitalolähiöissä, jos eivät jopa paremmat. Julkinen liikennekin kulkee aivan vierestä kylätietä, ainakin koululaisvuorot, ja reilun puolen kilometrin päässä valtatiellä kulkee busseja enemmänkin. Taksipalvelut toimivat, kauppapalvelut toimivat, kirjastoauto käy, koti- ja siivouspalveluita on valittavaksi asti. Kaupungin keskustaan on noin 6 km. Toki Wolt ei tule, mutta eivät he sitä kyllä kaipaakaan.
Siitä huolimatta olen hiukan huolissani heidän pärjäämisestään, koska äidilläni ei myöskään ole ajokorttia.
Ei 6km kaupungin keskustasta ole mitenkään korvessa, sehän on ihan kaupungin kulmalla ja tietysti siellä on palveluita. Tässä puhuttiin korvessa asumisesta, jossa lähimpään kaupungin keskustaan voi olla satoja kilometrejä.
Mitäs muuttivat sinne. Oma vika.
Vierailija kirjoitti:
Miun iskä ja tämän uusi vaimo.
Ostivat talon hevonkuusesta 10 v sitten,isä on 70v ja vaimo pari vuotta nuorempi. Lähinnä oleva talo on autiotalo,lähikauppa on huoltoasema 20 km päässä. Postilaatikollekin matkaa kilometri.
Muutama vuosi muutosta tämä vaimo lähti sairaalaan migreenin takia ja perillä selvisi ettei kyseessä olekaan migreeni. Toinen puoli kehosta jäi heikoksi ja liikkuu rollaattorin kanssa. Autolla ei voi enää ajaa.
Isällä taas on näkö aivan he""tin huono ja nyt kuulemma aikovat ottaa ajokortin pois.
Eli kumpikin on kohta ajokortiton!
Mutta aikovatko muuttaa pois,jonnekin jossa bussit kulkee ja kauppa on vieressä? Eivät.
Uskovat että minä ,mieheni tai siskoni alamme heille taksiksi ja ruoka/lääkekuriiriksi!
He siis aikovat istua möllöttää kuin linnunpoikaset suut auki odottamassa ruokaa.
Ja totta kai jonkun pitää ajaa nurmikko,kolata lumet jne.
Vähän aikaa istuvat niin kyllä nälkä ja kylmä ajaa kaupunkiin.
Vierailija kirjoitti:
Ketjuun kommentoivat on kyllä täysin pihalla. Ap on moneen kertaan sanonut, että appivanhemmat asuvat korvessa ja silti täällä väitetään, että ruokaa voi tilata kotiin, ja palveluita saa.. No kun ei saa! Itse asun pienen kaupungin laitamilla, 20 km keskustasta, eikä edes tänne saa kotiinkuljetuksella mitään. Asun ison tien vieressä, jota pitkin kulkee bussi - koulujen aikaan, eli koulujen alusta elokuussa koulujen loppuun touko/kesäkuussa. Kaupunkiin menee kaksi bussia, takaisin tulee kolme. Päivässä. Maanantaista perjantaihin.
Missä ihmeen kuplassa te kaikki elätte, kun ette tajua, että Suomessa ei ole palveluita joka puolella samaan tapaan kuin Helsingissä? Kyllä nyt korpeen muuttaneita appivanhempia tyhmempiä on tähän ketjuun kommentoivat.
Mietin myös että missä todellisuudessa nämä ihmiset elävät jotka kuvittelevat että missä tahansa saa tilattua ruoat kotiovelle, taksin silloin kun haluaa, siivouspalvelut ja vaikka sirkuspellen viihdyttämään jos tulee tylsää. Asun itse ison kaupungin keskustassa ja toki täällä on kaikki palvelut, mutta 30km päässä asuva tuttavani ei saa kyllä ruokia tilattua kotiin. Eikä 30km kaupungista ole vielä lähelläkään mitään korvessa asumista.
Itse asun kaupungissa, mutta täälläkin on vaikeaa saada taksia. Viikonloppuiltaisin varmaan onnistuu, mutta arkiaamuisin ei kyytiä tule. Ne jotka ovat töissä siihen aikaan, ajavat koululaiskyytejä.