Tampio mies?

Poika kertoo ruokapöydässä, kuinka häntä ahdistaa tulevaisuus, saako lukion jälkeen haluamaansa opiskelupaikkaa. Ahdistaa kaikki niin, että on vaikeaa olla.
Tuen lasta, lohduttelen, ei haittaa vaikka ei saa heti haluamaansa opiskelupaikkaa, voi hakea uudelleen. Ei meidän vuoksi tarvitse hakeutua yliopistoon, voi valita itselleen sopivan. Mies on vaivautunut, kehuu ruokaa, ei lohduta ei ota kantaa.
Myöhemmin, kun huomautan, että ei varmasti lapsen vointia parantanut kun hän ei kantaa ottanut niin suuttui ja alkoi sättiä minua ja vetää kaikkia vanhoja riitoja esiin.
Onko muilla tällaisia mieh, jotka vaativat lapsilta pärjäävyyttä, kovuuttakin?