~♥♥VILTTIKETJU vko48♥♥~
[size=2][color=FF69B4]♥ [size=3]♥ [size=4]♥ [color=CD2990] Vilttiketju [size=4][color=FF69B4]♥ [size=3]♥ [size=2]♥
[size=2][color=FF3030]Pino siis meille pitkään lasta yrittäneille, [color=DC143C] jotka odotamme vilttiketjussa omaa vuoroamme päästä " peliin" . Jaetaan yhdessä tunteita lapsen saamisen toivosta, tuskasta ja pettymyksistä. Sekä kaikesta muustakin maan ja taivaan välillä.
[color=lime]♥ [color=green]♥ [color=00FF7F]♥ [color=4EEE94]♥ [color=00FFFF]♥ [color=00CDCD]♥
[size=2][color=0000EE]Haavemaa
[color=green]
Ikää mulla 28, miehellä 33.
Ensimmäistä toivottu 10/02 alkaen.
Eteläisessä Suomessa asustellaan koirun kanssa maaseudulla.
[color=0000EE]Käärö[color=green]
Ikää 23, miehellä muutama vuos enemmän. Yritys aloitettu 04/06. 06/05 endo epäily, 01/06 todettu ovuloimattomuus ja endo epäily vahvistettu. Clomit oottaa kaapissa.
[color=0000EE]Majita[color=00CD66]
Ikä: 25 Miehen ikä: 32
Ei lapsia. Yritystä takana 4 v 6kk. 1 kemiallinen raskaus -03.
Diagnoosi: lievä endometrioosi. Laparoskopia tehty 04/06. Odottelemme luomuihmettä omien opiskelujeni lomassa.
[color=0000EE]Naksu[color=lime]
Oma ikä 26 v.ja miehen ikä 25 v.
Lapsia: Ensimmäisestä haaveilemme
Yritys alkanut syyskuussa 05, nyt 05/06 toinen tero-kierto menossa.
[color=0000EE]-ninnuli1-[color=00CD66]
Ollaan miehen kanssa molemmat 27v ja asustellaan kaakkoissuomessa. Yritys aloitettu 04/05 ja ensimmäistä toivotaan tulevaksi.
[color=0000EE]Pömppö79[color=green]
Ikä: vm -79, Miehen ikä: vm -79
Lapsia: Tytär 01/03
Yritystä takana: Yritys aloitettu 04/04, tähän mennessä saldona kaksi km (tuulimuna + alkuraskauden km), nyt taas clomit käyttöön!
[color=0000EE]Ria73[color=lime]
Ikä : 33, Miehen ikä: 29
Lapsia ennestään: 1 Poika 4,5vuotias. Km 4/06, kohdunulkoinen.
Yritys aloitettu: En oikeesti muista miten kauan, mutta jos nyt lasken tosta kohdunulkoisen jälkeen yrityksestä ni vuoden.
[color=0000EE]Shannon75[color=00CD66]
mun ikä 30 sekä miehen ikä 30.
Lapsia: ent.liitoista: pojat 9 ja 7 v., miehellä 7 v. tytär, yhteinen poika 2v. Yritys aloitettu 7/05. Km 04/06, kohdunulk. 08/06
[color=0000EE]Stiipiliina[color=green]
ikää 36 ja miehellä 38
Lapsia: mulla yksi (11-vuotias), miehellä ei yhtään
yritystä 2/05 alkaen.
[color=0000EE]Tyytikki[color=4EE94]
Vuosirenkaita kertynyt itselle 31, miehelle 35.
Pääkaupunkiseudulla asustetaan.
Ensimmäistä toivottu 07/2005 lähtien.
[color=0000EE]viivi82[color=4EEE94]
Ikä: -vm82, Miehen ikä:-vm77
Ei lapsia aiemmin.
Yritystä 7/05 alkaen
[color=0000EE]-viltsu-[color=00CD66]
Ikä: 35, Miehen ikä: 30
Lapsia entuudestaan: pojat 08/01 ja 06/04
Yritystä 11/04 alkaen.
[color=0000EE]Kääryle[color=4EEE94]
Vuosi takana pikkukakkosen yritystä. Minä 34v. mies 32v ja tyttö 3v. Menkat kesti kesäkuussa kaksi viikkoa (kyseessä ei ollut km). Tuon pitkittyneen vuodon johdosta kävin lääkärillä ja nyt kai tutkitaan muutekin tarkemmin olisiko joku oikeasti vialla.
[color=FF3030][size=3]♥ [color=DC143C][size=2]Onnellisesti plussanneet Vilttiketjulaiset!! [color=FF3030][size=3]♥
[color=CD5B45][size=2]Silvain [color=CD2990]plussaa 20.3.06, LA 27.11.06, yrityistä 03/05 alk. [color=deeppink]♥
[color=CD5B45]suuma [color=CD2990]plussaa 10.4.06, LA 16.12.06, yrityistä 05/05 alk. [color=deeppink]♥
[color=CD5B45]Selmiina [color=CD2990]plussaa 30.4.06, LA 9.1.07, yrityistä 05/05 alk. [color=deeppink]♥
[color=CD5B45]Beijaflor [color=CD2990]plussaa 1.5.06, LA 8.1.07, yrityistä reilu 1v. [color=deeppink]♥
[color=CD5B45]Bien [color=CD2990]plussaa 2.5.06, LA 7.1.07, yritystä: tytär 06/03, sen jälkeen ei ehkäisyä [color=deeppink]♥
[color=CD5B45]Isabelluska [color=CD2990]plussaa 18.5.06, LA 21.1.07, yritystä 2.5v.[color=deeppink]♥
[color=CD5B45]Limonadi [color=CD2990]plussaa .5.06, LA 4.2.07, yrityistä vajaa 1v. [color=deeppink]♥
[color=CD5B45]KJ25 [color=CD2990]plussaa 29.5.06, LA 8.2.07, yrityistä 01/05 alk. [color=deeppink]♥
[/quote]
[color=CD5B45]anzq79 [color=CD2990]plussaa 2.7.06, LA 7.3.07, yritystä vajaa 1v. [color=deeppink]♥
[/quote]
[/quote]
[/quote]
[color=CD5B45]kantri80 [color=CD2990]plussaa 13.7.06, LA 19.3.07, yritystä 06/04 alk. [color=deeppink]♥
[/quote]
[/quote]
[color=CD5B45]Senniina [color=CD2990]plussaa 25.10.06, LA 27.6.07, yritystä reilu vuosi [color=deeppink]♥
[/quote]
[/quote]
Kommentit (20)
Ultassa meni kivasti tänään. Oli pikkunen hengissä ja kovasti sätkytteli käden- ja jalanalkujaan=)
Tänään on muuten ekan vilttisvauvan la! Jokohan kohta kuullaan uutisia Silvainilta?
Senniina 9+5
Onnittelut ihanista ultrakuulumisista, eihän se pikkuisen kasvattaminen aina vaadi hurjia oireita ja suuria tuntemuksia ;o)
Voi Viltsu- kovasti paranemistoivotuksia sinne! Täälläpäin kans liikkeellä vatsapöpöä ja flunssaa. Meidän perheeseen ei onneks vielä ole saapunut
*koputtaa puuta* mitään edellisistä.
Ihanaa Senniina varmaan nähdä pikkuruinen taaperon alku siellä ultrassa.
Silloinhan se odotus oikein kunnolla konkretisoituu, kun näkee pikkuisen ruudulla vilkuttelevan.
Oma napa: Ei mitään uutta auringon alla. En ole kovinkaan toiveikas tän kierron suhteen. Olin jo eilen tunnistavinani alkavat PMS-oireet. Mahaa ei ole vielä nippaillut juurikaan, niinkuin mulla aina ennen tätiä tekee,mutta tuttu hormoninäppy taisi niskassa jo eilen pilkistellä päätään. Voi p*****e
!Aurinkoa Vilttiin- vaikkei se kyllä paistakaan!
Tarkalleen laskettuna päivänä 26.11 (tuossa yllä olevassa on 27.11 koska joku laskuri silloin antoi sen pv:ksi) klo 01.14 naistenklinikan sairaalassa komea poika 4242g ja 54cm pipo 37cm. Synnytys meni hyvin, eilen kotiuduttiin. Tarkemman synnytyskertomuksen laitan marrasmurujen pinoon synnytysasiaa puolelle lähiaikoina. Poika on hurmannut koko perheen, imee rintaa niin että kipunat sinkoilee, äitikin toipuu synnytyksestä hyvin. Terveisiä koko vilttiketjulle toivottavasti jaksatte uskoa ja odottaa omaa nyyttiänne, ehdottomasti tämä on kaiken sen arvoista!
silvain ja pikkueetu 2 ja 1/2 vrk
En oo taas vähään aikaan kerennyt tänne. Lapset on taas pitäneet niin kiireisenä. Ovis oli sunnuntaina. Testasin ovistestillä, koska oireet oli sen mukaiset ja selkee plussa tuli. Yritystä oli perjantaina ja sunnuntaina, joten kaikki mahdollinen on tehty tärpin eteen. Mut enpä oikeen jaksa uskoa, et nyt tärppäis taas vähään aikaan. Ajattelin et lähtisin kesäkuussa töihin jos mitään ei oo tapahtunut tällä rintamalla siihen mennessä. Silloin koululaiset vois saada kesäkerhoon tohon läheiselle koululle ja kuopuksella ois ollu jo tammikuusta päiväkotipaikka, mut siirsin sitä nyt ainakin alustavasti kesäkuulle. En tietenkään haluis lähteä töihin, mut pakko tehdä jonkinlainen ratkaisu nyt tässä vaiheessa, jos tilanne on sit toinen niin sit se on vaan positiivinen yllätys. Jos oon siis raskaana siihen mennessä, niin sit en palaa silloin vielä töihin. Mulla ei oo vakipaikkaa odottamassa, mut meidän alalla on niin hyvä työtilanne, et pääsen varmaankin samaan paikkaan jossa olin aiemminkin.
Viltsu: Tosi liikuttava oli tuo veljenpoikasi kuolema. Vaikea kuvitellakaan veljesi perheen tuskan määrää ja tietenkin myös teidän muiden läheisten. Kyyneleet tuli silmiin kun luin pienen tarinaa. Aihe on mulle siinäkin mielessä kovin koskettava, et meidän kuopus meinas syntyä myös pienenä keskosena rv 24. Olin silloin 3 viikkoa sairaalassa yhteensä vuoroin synnytyssalissa ja osastolla. Sain supistuksia estävää lääkitystä ja myös vauvan keuhkoja kypsyteltiin, et jos ois siinä vaiheessa syntynyt. Oli tosi rankkaa aikaa. Olin ihan varma, et syntyy tuolloin ja menetän vauvan, koska viikkoja oli niin vähän. Loppuraskaus olikin sit rankkaa kun juuri mitään ei saanut tehdä levätä piti vaan. Kuopus sit tosin syntyi vasta 39+1, joten kaikki meni loppujen lopuksi hyvin. Keskimmäistä odottaessa oli myös sama juttu, et mulla oli ennenaikaisia supistuksia rv 29 ja olin silloinkin sairaalassa ja levossa loppuraskauden.
Joulu ei innosta mua tänä vuonna ollenkaan. Se nostaa pintaan vain surullisia tunteita keskenmenoon ja kohdunulkoiseen liittyen. Meidän ensimmäinen laskettu aika piti olla juuri ennen joulua, joten joulu piti viettää hieman erilaisissa merkeissä. Mut lasten takia joulua on pakko laittaa ainakin vähän vaikka se mulle niin vaikeeta onkin.
Senniinalle onnittelut hyvistä ultrakuulumisista!
Kiva kuulla et kaikki meni hyvin ja ootte kotiutuneet pikkuisen kanssa. Ihania hetkiä koko perheelle !!
Silvain ja koko perhe! Odottelinkin jo kuulumisia..
Mukavaa kuulla myös Shannonista, vaikka surumielisesti kirjoititkin. Niinhän me kaikki vilttisläiset välillä, mutta sitä vartenhan täällä ollaan, kuuntelemassa, tukemassa ja tuntemuksia jakamassa!
Joulu ei kauheasti innosta täälläkään. Pieni masun alku saattaa silloin jo näkyä, joten siinä mielessä ihana joulu. Se tietysti surettaa, kun esikoinen viettää tämän joulun isällään ja tulee vasta tapanina meille. Lahjat avataan vasta sitten, joten saa sitä lapsen riemua nähdä ja kuulla kuitenkin. Kutsumme varmaan tuttavaperheen meille aattona syömään, ettei ihan kahdestaan jäädä käkkimään. Jouluaskarteluja olen harrastanut ja ekat piparit leivotaan kohta. Saisihan tuota luntakin vähän tulla, mutta ei vielä että pääsen haravalla huitomaan tätejä pois muitten vilttisläisten luota!
Todella hienoa, että synnytys meni hyvin. Samoissa mitoissa on melkein prikulleen tuo teidän vaaveli ollut, kuin minun esikoinen oli syntyessään.
Oikein iloista vauva-arkea teille :o) Täytyypä käydä tuo sinun synnärikertomus lukemassa tuolla toisella palstalla myöhemmin.
Moikka Shannonillekin taas! Täällä samanmoiset ajatukset töiden suhteen. Mullakaan ei tällä hetkellä ole vakkaripaikkaa, mutta keikkaa heitän melkein joka viikko. Sit jos tosiaan joulun jälkeen ei ole mitään uutta vauvarintamalla tapahtunut, niin satsaan uuden työpaikan metsästykseen-vakituisemman siis.Nyt sitä on jotenkin vältellyt, kun on aatellu, et keikkahommista ois helpompi jäädä äippälomille.
Täällä ollaan kans jo esimmäiset piparitaikinat ostettu ja just tein kuivakakun uuniin. Kokeilen yhtä uutta reseptiä ja jos kakusta tulee maittava, niin teen sitten muutamia joulumyyjäisiin ja joululahjoiksi.Raaka-aineet ainakin lupaavat hyvää: reseptissä oli mm. Mariannerouhetta ja kaakaojauhetta jne. Nam!
Senniinalle (ja vauvamahalle vilkutukset) ja Viltsulle pikaisia paranemis toivotuksia, jos siellä vielä flunssaa sairastelet :O)
Oman lapsen, pienen linnun, kannoit alla sydämen.
Nyt on onni täydellinen, syliisi saat ottaa sen.
Tunnet käden, pienen, hennon, tunnet posken pehmeän.
Voisko olla kauniimpaa kuin alku uuden elämän.
Ihania vauvantuoksuisia päiviä ja oikein paljon onnea koko perheelle!
Onnittelut uudesta perheenjäsenestä!
Nyt kyllä hyvistä uutisista huolimatta ahistaa ja pahasti! Meinasin purskahtaa itkuun kahvipöydässä työpaikalla. Tuli taas niin epäreilu ja maahan lyöty olo, vaikka pitäis olla iloinen toisen puolesta. Kuulin siis yhden työkaverini olevan raskaana. Suhde on tuore joten onni on tullut heille suunnilleen eka yrityksestä...
Joten tunnen itseni petetyksi, julmaksi ja inhottavaksi kun en osaa iloita vaan olen kateellinen. En pystynyt menemään onnittelemaankaan, täytyy ensin hiukan sulatella asiaa ja odottaa oman pahan olon poismenoa.
Toiset vihjailivat mullekin, että olen raskaana, kun mainitsin kovan makeanhimon jylläävän. Ja minulle epätavallista kyllä, olen lihonutkin hiukan. Teki mieli sanoa että kunpa oliskin raskaudesta kyse! Mutta pidin vaan mölyt mahassani ja niiskuttelen omassa huoneessani tällä hetkellä toivoen, ettei kellään ole mulle asiaa lähitunteina.
Mutta muutama päivä kun menee aikaa, niin pystyn olemaan iloinen kollegan puolesta ja nielemään oman suruni.
Muuten ei omassa navassa mitään ihmeitä ole meneillään, kierto kulkee kohti loppuaan, kp:stä ei ole kyllä tietoa eikä huvita laskea, kun menkat alkaa kohta joka tapauksessa oli kp mikä hyvänsä.
Että sellasta. Elämä ei ole minua kohtaan aina kovin reilua. Olen liian itsekäs. Iloitsen kyllä uudesta raskausuutisesta, kunhan saan hiukan rauhoittua ensin ja hyväksyä sen, ettei itselle sitä lasta taida tulla koskaan.
Parempaa viikon jatkoa Teille muille!
tutulta haavis! Kyllä on ketuttanut muakin monet kerrat, kun on kuullut jonkun raskausuutisen. Erityisesti on v:tuttanut silloin, kun on kehuskeltu miten homma hoidettiin kertalaakista. Pitkään lasta yrittäneitten vauvauutiset on huomattavasti helpompi sulattaa, kun on itse ollut samassa veneessä.
Kävin tänään jo vähän jouluostoksilla, mutta kehno oli saalis. Tuntuu, että mitään sellaista ei löydy, mitä olin ajatellut. Joka joulu sama virsi..
Eipä tässä muuten ihmeempiä. Jaksamisia kaikille!
Ihania uutisia Silvainilta!! Oikein paljon onnea pienestä ihmeestä[color=lightblue] [size=6]♥[/color][/size]!!!
Ja suurensuuret halaukset ja rutistukset kaikille, jotka apeissa tunnelmissa olette. Voimia!
Senniinalle myös onnittelut hyvistä ultratuloksista!
Jospa se joulunihme toisi paljon niitä toivottuja plussia tänne Vilttiketjuun... Niitä lähetellen...
Selmiina 34+1
Onnittelut Silvainille!
Ja ihan mahtavaa Senniina etta oot vihdoin raskautunut! :) Mina nyt vasta tulin kurkkaamaan ja ekaa kertaa kuulen taman uutisen! Oon todella onnellinen sun puolesta. :)
Niin, mua ei oo juuri palstalla nakynyt sitten kesan. En oo oikein vauva-asioita ajatellut, paitsi nyt taas muka niin omituisista oireista johtuen. Jalleen kerran menkat tuli ja meni mutta omituiset oireet jotka ilmaantu ennen menkkoja, senku jatkuu. Vatsaa nipistelee ja viiltaa oikealta ja vasemmalta ja ylhaalta ja alhaalta. Taitaa kuitenki olla niin et se endo siella on alkanu taas kunnolla jyllata. Testinki tein tana aamuna, pitka miinus. Aina sama virsi mulla...
Toisaalta en oikein oo vauvakuumettakaan potenut viime aikoina ja ajatus siita etta tulisin nyt raskaaksi tuntuu itse asiassa oudolta ja vaatis totuttelua. No ainahan se totuttelua vaatii mut sanottaisko nain etta ei ois kauhean hyva aika sille ainakaan nain omalla jarjella ajateltuna. Tosiasiassa varmaan olisin onnesta soikee jos tulisin raskaaks... Mut siis paaasiassa on tullu keskityttya opintoihin nyt. Eika mulla oo myoskaan mahdollisuutta roikkua netissa joten senkaan takia ei tuu palstalla pyorittya.
Noista vauvauutisista. Kylla maki aina pienen piston tunnen sydamessain ku kuulen et joku on tullu raskaaks mut yleensa oon kuitenki vilpittoman onnellinen niiden puolesta. Mut yks asia ottaa paahan. Mullahan on seka kaksiosainen kohtu etta endo. Niin saa kuulla niita tarinoita koko ajan et " sillakin oli kaksiosainen kohtu ja tuli raskaaksi helposti ja raskaus meni ihan normaalisti loppuun asti" tai niinku nyt viimeks, ystavani siskolla on endo, ja han tuli nyt sitten raskaaksi n. 6 kk yrittamisen jalkeen. Tama ystava kertoi asiasta mulle ja sanoi sitten etta " eli on se mahdollista et tulee ilman ongelmia raskaaksi vaikka onki endoa!" Naa ihmiset ei vaan kasita sita et se ei paljon mua lohduta jos joku toinen jolla on sama vaiva tulee helposti raskaaksi, ku ma itse oon kuitenki yrittany jo 4 ja puoli vuotta ja siis TIEDAN etten todellakaan tule helposti raskaaksi.
No, tallaisiin tunnelmiin lopetan romaanini. :) Voimia kaikille, taa ei ole vauvakuumepalstan ketjuista kevyin vaikka viestimaara onki ehka pienempi ku monissa muissa ketjuissa...
Haleja!
Olen kirjoitellut tuolla toisessa ketjussa, mutta tunnen ehkä kuitenkin kuuluvani jonnekin muualle ja tämä ketju tuntuisi oikeimmalta... Jos sallitte, kerron hieman meistä ja tilanteestamme.
Ikää on mulla 29 ja miehellä 32, vauva on ollut haaveissa pitkään ja aktiivinen yrittäminen alkoi heinäkuussa 2005. Kertaakaan en ole saanut raskaustestiä plussaksi asti, sen sijaan näihin puoleentoista vuoteen mahtuu paljon pettymyksiä ja kyyneleitä. Tutkimuksia on tehty oikeastaan alusta alkaen, sillä mulla on todettu jo vuonna 1996 PCO-tyyppiset munasarjat, tosin ne on ilmeisesti joku rajatapaus, koska kolmesta lääkäristä kaksi on sen todennut, yksi sanoi, että ei ole PCO (valitettavasti tuo yksi on juuri polin lääkäri, jossa pääasiallisesti olemme olleet hoidossa). Hormonikokeita on tehty, kaikki ok, ovuloin ilmeisesti lähes joka kuukausi, samoin tiputtelen joka kuukausi, mikä ihmetyttää, koska progesteroni on ollut tosi hyvä. Miehen simpat on priimaa ja mulle tehdyn laparoskopian jälkeen (jossa kaikki ok) lopullisena diagnoosina selittämätön lapsettomuus.
Ja samaistun kyllä täydellisesti noihin tunteisiin, joista olette keskustelleet viimeksi. Paras ystäväni sai esikoisensa muutama kuukausi sitten, mieheni vaimo on nyt kahdeksannella kuulla, serkkuni sai esikoispoikansa muutama kuukausi sitten, ystäväpariskunta pyysi esikoistyttärensä kummiksi vähän aikaa sitten eli näitä tarinoita löytyy läheltä. Olen ollut -todella- vilpittömästi onnellinen jokaisen parin puolesta ja ilokseni jokainen lapsi on ollut toivottu, mutta en ole voinut mitään sille, että jokainen raskaus on vain korostanut sitä omaa surua ja pelkoa siitä, että emme itse koskaan tulisikaan kokemaan samaa.
Mieheni on ollut korvaamaton tuki tänä aikana, mutta ihanaa olisi saada jakaa tuntojaan sellaisten kanssa, joiden todella tietää ymmärtävän sitä pettymystä, jonka aina kokee, kun raskaus ei alkanutkaan.
Positiivisempia ajatuksia muille soisi
Saga
eli nostatusta perjantaille!! Olet lämpimästi tervetullut Saaga77! Lisää uusia vilttisläisiä keskusteluun kaivataankin eli tänne vaan mukaan :o)
Täällä siis yksi vanha vilttisläinen pessimistisesti taas tätiä venttaa.
Rintojen aristus loppui jo eilen joten eiköpähän tuo akka taas huomenna kurvaa paikalle tai viimeistään alkuviikosta sitten.
Saaga voikin tulla sit " paikkaamaan" meikän paikkaa Vilttiketjussa, koskapa näiden menkkojen jälkeen (joita siis odotan tulevaksi) mulla lähtee sit uhkailujeni mukaan viimeinen kierto Vilteissä. Eli ens kierron jälkeen jätän Vilttijoukkueen *nyyh* kävi miten kävi. Eli kaks vuotta melkein yritystä sillon takana ja vähän vajaa vuosi Vilteissä, joten sitten on aika laittaa pelihanskat naulaan....
Mutta eipä ihan vielä hättäillä *vaikka takaraivossa kolkutteleekin jo jäähyväiset : ((*
Iloista joulukuun ekaa kaikille. Montakos luukkua aukaisitte kerralla joulukalenterista ??*tunnustakaa* : )
Stiipiliina, jotain kp 23??
Tervetuloa Saga77! Joukkoon mahtuu oikein ielellään mukaan, eikä Stiipliinaakaan pois lasketa! Ja onnellisesti jo (vihdoin) raskautuneetkin onneksi käyvät kertomassa kuulumisia ja luovat toivoa vielä tähän toivottomuuteen.
Noista raskausuutisista, hassua, mietn eri lailla sitä reagoi eri ihmisten uutisiin. Keskiviikkona manasin omaa itsekkyyttäni, kun kollegan raskausuutisen jälkeen ainoa tunne oli hillitön kateus ja suru omasta puoelstani. Nyt olen jo ihan onnellinen hänen puolestaan, vauva on toivottu ja tuo paljonuutta iloa heitä hiljattain kohdanneeseen vaikeaan elämäntilanteeseen.
Mutta mutta, Eilen kuulin toisen kollegan uutisen raskaudesta! Ja samantien olin pakahtua ilosta ja onnesta sen perheen puolesta. Tiedän, ettei heille lasten saaminen ole helppoa. Ovat kertoneet, että ensimmäistä odotettiin 6 vuotta ja nyt esikoinen on reilut 4 vee ja saa keväällä pikkusiskon tai -veljen.
Pohjimmiltani olen toki jokaisen toivotun raskauden kohdalla iloinen ja onnellinen,mutta ensireaktio ei aina ole ihan asiaan kuuluva...
Jotenka iloisissa tunnelmissa viikonloppua kohti!
Ainiin, omassa navassa ei mitään uutta, kp:t on jotain, kai ens viikonlopun aikaan se punainen paholainen hyökkää. Tällä kertaa ei ole edes toivoa, ettei hyökkäisi, mut ei anneta sen masentaa kun kerrankin on oikeasti iloinen mieli!
Viikonloppuja Vilttiin!
-Haaveilija-
Tervetuloa vaan kaikki uudet, vaikka eihän se mukavaa toisaalta ole, jos vilttiketjuun " joutuu" ..Päivitän Sagan tiedot listalle, mutta voisin jatkossa antaa listan kopioinnin/päivittämisen jonkun muun tehtäväksi.
Kiva kuulla myös Majitasta ja kiitokset onnitteluista. Meillä tosiaan tärppäsi ekasta inssistä, joka tehtiin 5.10. Onneksi päästiin nopeasti hoitoon, kun tämä meikäläisen " mahous" oli ennestään tiedossa. Reilu vuosihan sitä " tahkottiin" oikeen urakalla ja sen lisäksi on taustalla 13 vuoden ehkäisemättömyys. Tosin noihin vuosiin mahtuu 1 clomipoika v.99. Uusille lähinnä tuo kertaus, kun olen esittelyni plussanneena poistanut.
Muuten tässä olot ihan ok, melkein voisi unohtaa olevansa raskaana, kun " ei tunnu missään" . Öitä nukun huonosti ja siitä johtuu hirvittävä väsymys. Tukka rasvaantuu silmissä ja kaikki asiat itkettää, siinäpä ne mun " oireet" . Pahaa oloa tulee vähän, jos syön epämääräisesti = ei kunnon lämmintä ateriaa.
Käsi sydämellä vannon, etten avannut yhtään luukkua! Poika avasti kahdesta kalenterista, enkä päässyt edes osingoille=)
Täytyy varmaan vähän siivoilla, kun on niin hyvä olo. Viikonloppuja!
Senniina 10+2
Täällä hekottelen itsekseni, kun huomasin kirjoittaneeni seuraavasti:
" Paras ystäväni sai esikoisensa muutama kuukausi sitten, mieheni vaimo on nyt kahdeksannella kuulla, serkkuni sai esikoispoikansa muutama kuukausi sitten, ..."
Ei meillä ihan näin lekoisaa kimppaelämää vietetä, vaan kysymys on tietenkin mieheni VELJEN vaimosta... :)
Oho.
Ihana kuulla näitä onnistumistarinoita nimenomaan sellaisilta, joilla on ollut vaikeuksia raskautumisessa! Se antaa tietenkin hieman toivoa itsellenikin, ja -totta tosiaan- on jollain tavalla ehkä helpompi olla onnellinen sellaisten puolesta, joiden tietää joutuneen odottamaan vuosia (täällä ja muuallakin) vilttiketjussa.
Yritän lueskella näitä teidän tilanteita tässä ja päästä kärryille siitä, missä kukin menee, jotta ei mene täysin omanapaiseksi aina tämä kirjoittelu. Ainakin Senniinaa näyttäisi olevan syytä onnitella lämpimästi ja toivottaa onnea ja enkeleitä odotusajalle!
Saga
Mekin haaveilemma vauvasta. Olen 27 ja mieheni on 28, meillä on jo 5-vuotias esikoistyttö. Yritystä on nyt 13 kk takana. Muutaman kerran olin noilla kuukausilistoilla mutta jotenkin masensi kun tuntui että kaikki muut plussasi :) Yhtään plussaa ei ole tullut minulle testiin, ei pienintäkään roskishaamua edes! Kesällä minulla todettiin olevan kystia munasarjoissa, jotka puhkeilevat ja vuotavat pois miten sattuu. Hoidoksi sain Teroluteja ja niitä olen syönyt nyt 6 kk. Sen kummempia tutkimuksia tahi hoitoja ei ole vielä tehty. Olemme kyllä menossa tutkimuksiin ja alkuhaastattelut yms. on viikolla 50.
Itse kyllä luulen, että oma ahdistukseni on ainakin osittain syynä siihen ettei tärppää: stressitasoni on jatkuvasti koholla ja murehdin aivan ihmeellisiä asioita. Nyt onneksi hieman helpottaa, sillä pääsin opiskelemaan ammattikorkeakouluun. Pitäisi kai lisäksi yrittää muistaa tehdä rentoutusharjoituksia joka ilta.
Olen hankkinut jonkin tavaran vauvalle/itselleni joka kuukausi tässä yrityksen aikana. Nyt lähiaikoina olen neulonut tosi paljon mm. nuttuja, myssyjä ja potkuhousuja. Tein jopa valmiiksi lahjan miehelleni, jolla kerron plussasta sitten joskus: pienen läpinäkyvän rasian, jossa on pienet silkkilangasta neulotut vauvantossut silkkipaperin seassa. Kun vain voisin joskus antaa sen hänelle :)
Oikein paljon tsemppiä kaikille! Itse olen jo " tottunut" että täti tulee ajallaan enkä ainakaan odota turhia. Toki sitä ihmettä aina toivotaan :)
Eppa kp 2
täällä ollaan - flunssaisena ja siitä syystä uupuneena. Yskä valvottaa ensin nukkumaan mennessä ja herättää kesken unien :o( Ovisaikoja elellään, lauantai meni juhlinnan merkeissä kun vietettiin vuosipäivää. Takana siis ihanan romantillinen viikonloppu ;o)
Mitäpä muiden maanantaihin kuuluu?
Mukavaa alkanutta viikkoa vilttisläisille!!