*MAALISMASUT maanantaihin*

Laitoitteko te mitään siihen vanh.etuushakemuksen isyysraha kohtaan - siis siihen mihin piti valmiiks laittaa niitä päiviä? Eikö ne voi hakea myöhemminkin - takautuvastikin jopa. Kun..ei me osattu siihen oikein mitään laittaa, ei vielä osaa niin pitkälle ajatella.



Jätin sen paperin nimittäin " tulevalla nimelläni" allekirjotettuna pomolle säilytykseen *kauhee rikollinen!!* (yhden kirjaimen puute tulee sukunimeen, joten menee vaikka kirjotusvirheestä) - lähettävät sitten vihkipäivänä (päivätty sille päivälle) ne eteenpäin :D Nyt miehen on pakko tahtoa - halus tai ei - hihiiii..no joo, sainpa ainakin sen paperin pois kuljeksimasta, ja palkanlaskija laittaa sen sitten oikeeseen aikaan menemään..kaikkine liitteineen.



Tappuliini

Tänään tuli siis iltapäivällä ihan varoittamatta ilman mitään kipuja tms ensin ihmeellinen klöntti kuin hyytynyttä verta ja sitten tuli loraus ihan

punaista selvää verta sen jälkeen. Olin töissä ja tuntui että jalat

pettää vessassa, pelästyin niin kamalasti! Soittamaan äitipolille,

jossa todella miellyttävä kätilö vastasi ja pyysi heti näytille. itku pääsi autossa kun ajatukset taas risteili, että miksi ihmeessä tätä verta nyt taas tulee?! Mullahan tuli myös silloin alkuraskaudessa, ja joskus rv12-

14 vielä eikä syytä löydetty.



Äitipolikäynti olikin " elämys" Taysissa... hieman kauhistuin kun oon

esikoiseni Vammalassa saanut, ja siellä on3 synnytyssalia ja aina

rauhallista, ihan kodinomainen tunnelma.Nyt

odotin tippa linssissä 2 TUNTIA siellä synnyttäjien joukossa

vuoroani!!! Pulssi hakkas sataa ja kävin koko ajan vessassa

tarkistamassa tilannetta. Oli jotenkin tosi ahdistava tunnelma kun

niitä synnyttäjiä oli siellä varmaan 5 ja kaikki ähki ja puhki ja

makas käyrillä, oli kyllä tosi liukuhihnameininkiä! Välillä

tutkittiin ja todettiin että ei oo edennyt, lisää Cytotecia tms :-)



Mutta oma vuoro tuli vihdoin ja lääkäri teki sisätutkimuksen todeten

että vaaleanruskeaa kuivuneen näköistä vuotoa enää tosi vähän,

kohdunkaula ihan ok ja ultralla totesi olevan 4cm. Sitten ultrasi

vauvaa eikä mitään syytä löydetty, vauva potki vimmatusti. Tsekkasi

kyllä tarkasti kaikki napanuorat ja istukan yms ja otti myös jotkut

näytteet, tutkitaan streptokokit sun muutkin varmuuden vuoksi.



Mitään syytä ei löydetty ja lääkäri sanoikin että jos syy olisi

löydetty, se yleensä on " vakava" ,eli synnytys uhkaa käynnistyä tai

istukka irtoamassa tmv, joten aina on hyvä jos mitään selkeää syytä

ei ole ja vuoto tyrehtyy itsestään. Loppuviikko sairaslomaa ja taas

kiellettiin kaikki kantaminen, rehkiminen jne. Heti jos alkaa

uudestaan, saman tien paikalle ilman eri soittoa.



Lääkärikin totesi että jos tarve on niin otetaan vaikka osastolle makaamaan jotta saadaan 32 vkoa täyteen, koska sitten ei enää pidätellä jos vauva on tullakseen. Nyt olisi vielä kovin pieni tähän maailmaan.



Yritän tässä rauhoittua ja alkaa nukkumaan, mutta pelottaa edelleen vietävästi, että alkaa uudestaan tuo vuoto...



Sandi ja tyttö 25+1

Ilmoittaudun nyt vasta joukkoonne, lueskellut olen minäkin mut peruslaiskuus vaivannut niin on " jäänyt" rekisteröitymättä...

Kerron itsestäni näin alkuun sen verran, että toista lasta odotellaan, esikoispoika on 9 v. Meillä on uusperhe, ollaan molemmat kolmekymppisiä ja poika on siis mun aiemmasta suhteesta. Pikkuisen la on 25.3. Vaikka tää onkin mulle toinen odotus, toi " luova tauko" tossa välissä on tehnyt tehtävänsä ja moni asia on tullut nyt vastaan ihan " uutena" . Tosin tää on kyllä ollut kaikinpuolin erilainen raskauskin, mutta niin kai ne tuppaa usein olemaan... Ensimmäisestä ei ollut juuri mitään vaivaa, nyt oli alkuun melko rajua pahoinvointia rv 13 saakka, veriarvot on ollu aikas huonot ja mielikin maassa... Se on kumma juttu kun raskaus on tosi toivottu ja ihana asia mutta silti itkettää, pelottaa ja ahdistaa aikas usein. Eikä oikein mitään järjellistä syytä noilla tunteille löydy, mutta ei kai sitä aina naisen elämässä muutenkaan järki sanele näitä juttuja ;-) Miesparka, säälittää välillä kun kyllähän se aika koville joutuu kun ei koskaan tiedä minkälainen itkuraivohuutomyräkkä osuu kohdalle... No, onneksi on kuitenkin paljon hyviäkin päiviä. Nyt ollu vaan viikon veraan aikamoista matalalentoa, nähty miehen töiden/muiden menojen takia tosi vähän (pikkujouluristeily, luokkakokous- jotka ollu tiedossa jo viime keväänä) ja ne vähätkin yhteiset hetken on menny siihen että riita tulee kun mua suututtaa vähän joka asia. Ennen raskautta ei noi tollaset reissut yms. pitkät työpäivät juuri hetkauttanu... Saa nähdä mitkä on fiilikset sitten kun ite on äitiyslomalla ja miehen ois kuitenkin kai töissäkin käytävä... ;-)

No, tulipa nyt alkuun pitkä vuodatus heti kun palstalle " tunkeuduin" , pahoittelen :-)



Niin, ja sairaala ois sitten PHKS jos joku tuota listaa päivittelee...



Vähemmän ahdistunein fiiliksin,

Pussieläin ja pikkuinen 23+1