3-4v lapsen " virikkeistä"
varmasti täälläkin jo moneen kertaan keskusteltu iänikuinen aihe, mutta kysäisenpä taas. Mielipiteitä ja näkökulmia kaipailisin:
Esikoiseni nyt juuri 3v, ja olen äitiyslomalla, kun kuopus 6 kk. Välissä en ole ollut töissä, esikoinen ei siis ole ollut hoidossa koskaan. Itse olen ollut tähän asti hyvin varma omista kasvatusnäkemyksistäni, mutta nyt eräs tuttavani kylvi epäilyksen siemenen, ja olen itse alkanut pohtia, olenko oikeilla linjoilla tulevaisuuden suunnitelmien kanssa.
" Ongelmaksi" koen ensi vuoden syksyn, kun esikoinen alkaa lähennellä 4 vuotta, ja kuopus 1½v. Rahallisesti ei ole painostusta mennä töihin, lainaa on, mutta pärjätään pienemmillä menoilla jos jatkan hoitovapaalla. Kysymys kuuluu, minkä verran tuon ikäinen kaipaa " virikkeitä" + leikkiseuraa????
Tuttavani, joka minut on saanut epäilemään itseäni, on vakuuttunut siitä, että lapsestani ei voi tulla sosiaalista ja reipasta, kun on kotihoidossa noin pitkään, ja varsinkin kun emme juokse tukka putkella kaikissa riennoissa mitä suinkin järjestetään. Hän kummastelee jo nyt, kun emme käy joka päivä ma-pe jossain leikkimässä. Saatikka elämäämme vuoden päästä.
lapsiperhetuttuja meillä on kyllä riittävästi, samanikäisen leikkiseuraa on tarjolla keskimäärin 4 päivänä viikossa. Asutaan omakotitalossa, ja pihalla riittää touhua -mielestäni virikkeellistä- jokaiselle päivälle. Lapseni ei ole viimeisen ½ vuoden aikana seisonut pihalla miettien mitä leikkisi kertaakaan. Aina riittää mielenkiintoista puuhaa. Ja normaalit piirtämiset + maalaamiset + lukemiset + askartelut + pelaamiset yms. toki kuuluu kotona puuhailuun myös. Leikit sujuu toisten lasten kanssa mukavasti, vieraisiin lapsiin lapseni suhtautuu varauksellisesti. Tutustuttuaan toki leikit sujuvat. Kerhoa ei tällä paikkakunnalla vielä ole ensi syksynä lapseni ikäiselle tarjolla.
Mitä siis ensi syksynä? Lapsi " virikehoitoon" , vaikka itse en oikein ymmärrä miksi niin tekisin. Kuopustani en raaskisi kyllä missään tapauksessa hoitoon vielä viedä, kun pakkoa töihin menolle ei siis ole.
Mielipiteitä kipeästi kaipailisin!
Kommentit (5)
Kun hän oli 4v. oli meillä sen vuoden hänen kummitätinsä häntä hoitamassa ja seuraavana vuonna jonkin verran kotona hääräsi yksityinen hoitaja, mutta lähinnä oli mun kanssa kun tein kotoota käsin hommia. 4-5-vuotiaana kävi seurakunnan kerhossa 2 kertaa viikossa 3 tuntia ja harrastuksia on melko paljon. Eskarin kävi puolipäiväisenä. Ja lasta on kehuttu koko ajan että on niin sosiaalinen ja toimii hyvin ryhmässä. Eli älä ihmeessä vie lastasi hoitoon jos ei pakko ole!! Ja ei ne kerhot ynnä muutkaan mitään välttämättönmyyksiä ole, mut tietty jossain vaiheessa voi olla ihan kiva, jos lapsi itse tykkää. Pari päivää viikossa kerhoilua tai esim. leikkikoulua on mielestäni ihan riittävää virikkeellistä toimintaa!! Äläkä anna kenenkään muun mielipiteen vaikuttaa...kyllä joku mullekin on joskus asiaa kommentoinu, mutta en oo korvaani hetkauttanut! :)
Tarkoitan siis, että itse näet kyllä lapsestasi tarvitseeko hän enenmmän seuraa kuin mitä teillä nyt jo on. Esikoisemme on aina rakastanut ja melkeinpä tarvinut sitä +/- omanikäistä seuraa ja paljon tekemistä, mitä voi olla mahdotonta kotona tarjota. Hän kaipasi päiväkotiin kun oltiin lomilla ja aina puhuu kavereistaan. Keskimmäisemme taas pärjäisi vallan mainiosti ilman sen kummempia virikkeitä. Hän on päiväkodissa ja viihtyy kyllä ihan hyvin, mutta kotonakin viihtyy todella hyvin.
Minä en usko, että lapsesta välttämättä tulee mitenkään epäsosiaalinen vaikka on kotihoidossa pitkään. Jos lapsesi tuntuu viihtyvän kotona, niin anna ihmeessä olla kun teillä vielä on siihen mahdollisuuskin. Kyllä hän aikanaan sitten tottuu olemaan isommissa ryhmissä.
Edellisten kanssa samaa mieltä. Ellei lapsesi kaipaa enempää seuraa, niin miksi tuputtaa. sitä paitsi onhan hänellä ensi syksynä jo leikkikaveri kotona:) Esikoisemme rupesi tänä syksynä (3v8kk) kaipaamaan seuraa uudella tavalla. eli heti aamulla hän rupesi pohtimaan, ketä voitaisiin kutsua kylään. Uskon sinun kyllä huomaavan, koska lapsesi tarvitsee enemmän virikeitä.
Sain kovasti tukea omille ajatuksilleni, ja taidetaan nauttia tästä suht mukavasta ja antoisasta ajasta hyvillä mielin!
Rauhallista ja valoisaa joulun odotusta.
itsestä (ja lapsesta) parhaalta tuntuu. Niitä pakollisia menoja ja kerhoja ja heräämisiä tulee riittämään vielä vuosia:) Jos ei ole erityistä syytä kerhoilla, niin miksi pitäisi? Jos lapsi ei kysele kavereiden perään sen kummemmin, niin olkaa ihmeessä tyytyväisinä kotona, kun se kerran on mahdollista.
Mukavaa joulun odotusta teille:)