Aikuinen lapseni on ajautunut huumeiden käyttäjäksi. Auttakaa!
Sain juuri selville. Ei piikitä, mutta pää muuten vain ihan sekaisin. Taustalla pitkää masennusta, ja hän on ollut tuen piirissä.
Enkä tarvitse mitään wt-juttuja. Hän on nyt näitä ns. hyvän perheen lapsia. Suvussa ei ole mitään vastaavaa.
Kommentit (67)
Jätä lapsesi rauhaan!!! Kärsii just tollasten narsististen epäsikiövanhempiensa takia. Toivotravasti ymmärtää katkaista välit kokonaan jotta saa mahdollisuuden saada itsensä kuntoon.
Aikuinen päättää itse, mutta nyt ei yhtään rahaa hänelle ja jos valittaa kun ei ole rahaa ruokaa, pyydä syömään. Jos tai kun et jaksa katsella sekaisin olevaa lastasi, kiellä tulemasta kotiisi. Hän on se joka elää sitä narkomaanin elämää et sinä. Itse en päästänyt enää omaa aikuista lastani kotiini, kun alkoi olemaan sekaisin tämän tästä, joskus ostin paketin puuroa hänelle rahaa en ikinä antanut
Muista, että et sorru rahoittamaan huumeiden käyttöä. Vanhemmilta on helppo huijata rahaa. Kukaan ei ole niin nero keksimään välttämättä saatavaa rahaa kuin narkki. Jotkut vanhemmat maksavat suuria velkojakin, kun narkkimyyjät uhkailevat.
Asuu yksin elin hänellä on oltava jonkinlainen toimeentulo; hän käynee kuitenkin töissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän sanoo, ettei muista, mitä on käyttänyt. Ulkonäkö ja käytös viittaa amfetamiiniin tai meta-amfetamiiniin.
On eristäytynyt, ei siis ole kyse bilehuumeesta. Koulu jäänyt kesken, mutta olen olettanut sen johtuvan masennuksesta. Ehkei se olekaan syy. Nuorempana oli paljonkin kavereita, nyt ne tippuneet pois.
Nykyään hän saisi lapsena nepsy-diagnoosin. Silloin aiemmin ei tutkittu. Itse joskus sanonut, että alkujaan masennus on johtunut siitä, että on erilainen kuin muut.
Asuu yksin, mutta lähellä. Harvoin tulee käymään, vaikka kysyy syömään. En enää pysty luottamaan mihinkään, mitä on kertonut.
Ns hyvällä perheellä tarkoitin sitä, että vanhemmat koulutettuja, sisarukset normaaleja, kukaan ei suvussaole koskaan ollut sossun elätti, kukaan ei ole saanut mitään tukia (pl opintoraha tai äitiyspäiväraha), suvussa ei huomattavia tai elämää haittaavia mt-ongelmia. Ja eli lapsuutensa perhekeskeistä elämää.
Ei tuo sun ihmettely häntä paranna. Ootko keskustellut hänen kanssaan?
Olemme keskustelleet hyvin paljon masennuksesta ja ihmisten erilaisuudesta yms. Huumeista emme ole, koska tämä tieto on minulle uusi. Minulle hän on vain sanonut, että usko pois, et halua tietää totuutta.
En tunne yhtään huumeiden käyttäjää. En ole tiennyt, että merkit viittaa siihen.
nepsy-diagnoosi voisi hyvin selittää käytöksen. Tässä maailmassa on liikaa paineita ja aivan vääristyneet arvomaailmat, jotka uuvuttavat nuoret henkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän sanoo, ettei muista, mitä on käyttänyt. Ulkonäkö ja käytös viittaa amfetamiiniin tai meta-amfetamiiniin.
On eristäytynyt, ei siis ole kyse bilehuumeesta. Koulu jäänyt kesken, mutta olen olettanut sen johtuvan masennuksesta. Ehkei se olekaan syy. Nuorempana oli paljonkin kavereita, nyt ne tippuneet pois.
Nykyään hän saisi lapsena nepsy-diagnoosin. Silloin aiemmin ei tutkittu. Itse joskus sanonut, että alkujaan masennus on johtunut siitä, että on erilainen kuin muut.
Asuu yksin, mutta lähellä. Harvoin tulee käymään, vaikka kysyy syömään. En enää pysty luottamaan mihinkään, mitä on kertonut.
Ns hyvällä perheellä tarkoitin sitä, että vanhemmat koulutettuja, sisarukset normaaleja, kukaan ei suvussaole koskaan ollut sossun elätti, kukaan ei ole saanut mitään tukia (pl opintoraha tai äitiyspäiväraha), suvussa ei huomattavia tai elämää haittaavia mt-ongelmia. Ja eli lapsuutensa perhekeskeistä elämää.
Elin minäkin hyvässä perheessä ja alkoholisti musta tuli. Koko lapsuuteni tunsin olevani ufo perheessäni. Moni hyväksi tarkoitettu kommentti ("voi kun olet noin herkkä lapsi", "älä ole niin ujo", "lopeta itkeminen") juurtui syvälle. Minua ei myöskään suostuttu tutkimaan, miksi esim. vaatteiden pesulaput aiheuttivat mulle kipua. Käskettiin vaan kasvamaan isoksi ja reippaaksi.
Syy paljastui nelikymppisenä: ADHD. Vertaisryhmässä kaikilla naisilla sama tarina kuin mulla ja kaikilla alkoholi- tai huumeongelmia.
Uskon hyvin, mutta häntä ei ole voitu tutkia. Koska on masentunut, ja oireet voivat olla samat. Olen jo viisi vuotta joka lääkärillä, yksityislääkärilläkin, kyseenalaistanut tämän. Jos maaennus joutuu nepsyoireista, ja niitä ei voi edes tutkia, niin miten hänen masennustaan voi ikinä parantaa. Kaikki vain kohauttelevat olkapäitään ja sanovat, että pitää odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Asuu yksin elin hänellä on oltava jonkinlainen toimeentulo; hän käynee kuitenkin töissä?
Sossu maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän sanoo, ettei muista, mitä on käyttänyt. Ulkonäkö ja käytös viittaa amfetamiiniin tai meta-amfetamiiniin.
On eristäytynyt, ei siis ole kyse bilehuumeesta. Koulu jäänyt kesken, mutta olen olettanut sen johtuvan masennuksesta. Ehkei se olekaan syy. Nuorempana oli paljonkin kavereita, nyt ne tippuneet pois.
Nykyään hän saisi lapsena nepsy-diagnoosin. Silloin aiemmin ei tutkittu. Itse joskus sanonut, että alkujaan masennus on johtunut siitä, että on erilainen kuin muut.
Asuu yksin, mutta lähellä. Harvoin tulee käymään, vaikka kysyy syömään. En enää pysty luottamaan mihinkään, mitä on kertonut.
Ns hyvällä perheellä tarkoitin sitä, että vanhemmat koulutettuja, sisarukset normaaleja, kukaan ei suvussaole koskaan ollut sossun elätti, kukaan ei ole saanut mitään tukia (pl opintoraha tai äitiyspäiväraha), suvussa ei huomattavia tai elämää haittaavia mt-ongelmia. Ja eli lapsuutensa perhekeskeistä elämää.
Elin minäkin hyvässä perheessä ja alkoholisti musta tuli. Koko lapsuuteni tunsin olevani ufo perheessäni. Moni hyväksi tarkoitettu kommentti ("voi kun olet noin herkkä lapsi", "älä ole niin ujo", "lopeta itkeminen") juurtui syvälle. Minua ei myöskään suostuttu tutkimaan, miksi esim. vaatteiden pesulaput aiheuttivat mulle kipua. Käskettiin vaan kasvamaan isoksi ja reippaaksi.
Syy paljastui nelikymppisenä: ADHD. Vertaisryhmässä kaikilla naisilla sama tarina kuin mulla ja kaikilla alkoholi- tai huumeongelmia.
Täällä samoja settejä,,, Mulla ei ole diagnoosia, mutta adhd :lta kanssa vahvasti vaikuttaisi. Välillä on tosi vaikeaa selvitä pelkästä normi arjesta. On hyviä ja huonoja kausia. En ole alkoholiin sortunut, mutta vahva nettiaddiktio on.
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen päättää itse, mutta nyt ei yhtään rahaa hänelle ja jos valittaa kun ei ole rahaa ruokaa, pyydä syömään. Jos tai kun et jaksa katsella sekaisin olevaa lastasi, kiellä tulemasta kotiisi. Hän on se joka elää sitä narkomaanin elämää et sinä. Itse en päästänyt enää omaa aikuista lastani kotiini, kun alkoi olemaan sekaisin tämän tästä, joskus ostin paketin puuroa hänelle rahaa en ikinä antanut
En oikeastaan ole antanut rahaa, mutta ruokaa olen ostanut. No, sehän tarkoittaa, että rahaa säästyy muualle.
Mitä jaksamisvinkkejä sinulla on minulle?
Vierailija kirjoitti:
Kannabiksen käyttäjiä nään töissäni jonkun verran ja kyllä ne käy to del la hitaalla. En tietysti tiedä millaisia ovat olleet ennen käyttöä. Mut en suosittelisi näkemäni perusteella.
Minun poika aloitti kannabiksella, siihen sitten pamit ja muutama kalja, voi hyvää päivää oli kuin hidastetusta elokuvasta. Siitä sitten siirtyi muihin huumeisiin, siksi en hyväksy kannabiksen laillistamista.
Onko kyseessä alkoholi, synteettinen huume, lääkkeet vai voimakas yritti? Onko kyseessä vahinko vai väärinkäyttö? Joskus joku reseptilääke voi saada jonkun vähän sekavaksi. Mutta erityisesti alkoholi saa jotkut sekoilemaan. Onko yksityisellä lääkäriasemalla joku joka osaa auttaa vieroituksessa aikuista lasta, jos hän haluaa? Onko hän halukas vähentämään ja tilalle muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannabiksen käyttäjiä nään töissäni jonkun verran ja kyllä ne käy to del la hitaalla. En tietysti tiedä millaisia ovat olleet ennen käyttöä. Mut en suosittelisi näkemäni perusteella.
Minun poika aloitti kannabiksella, siihen sitten pamit ja muutama kalja, voi hyvää päivää oli kuin hidastetusta elokuvasta. Siitä sitten siirtyi muihin huumeisiin, siksi en hyväksy kannabiksen laillistamista.
Kuka niitä käskee käyttämään väärin tai kaikkia. Eiköhän osa yrttiä haluavista ole sellaisia jotka eivät vedä moista koktailia ja jää kokeiluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän sanoo, ettei muista, mitä on käyttänyt. Ulkonäkö ja käytös viittaa amfetamiiniin tai meta-amfetamiiniin.
On eristäytynyt, ei siis ole kyse bilehuumeesta. Koulu jäänyt kesken, mutta olen olettanut sen johtuvan masennuksesta. Ehkei se olekaan syy. Nuorempana oli paljonkin kavereita, nyt ne tippuneet pois.
Nykyään hän saisi lapsena nepsy-diagnoosin. Silloin aiemmin ei tutkittu. Itse joskus sanonut, että alkujaan masennus on johtunut siitä, että on erilainen kuin muut.
Asuu yksin, mutta lähellä. Harvoin tulee käymään, vaikka kysyy syömään. En enää pysty luottamaan mihinkään, mitä on kertonut.
Ns hyvällä perheellä tarkoitin sitä, että vanhemmat koulutettuja, sisarukset normaaleja, kukaan ei suvussaole koskaan ollut sossun elätti, kukaan ei ole saanut mitään tukia (pl opintoraha tai äitiyspäiväraha), suvussa ei huomattavia tai elämää haittaavia mt-ongelmia. Ja eli lapsuutensa perhekeskeistä elämää.
Elin minäkin hyvässä perheessä ja alkoholisti musta tuli. Koko lapsuuteni tunsin olevani ufo perheessäni. Moni hyväksi tarkoitettu kommentti ("voi kun olet noin herkkä lapsi", "älä ole niin ujo", "lopeta itkeminen") juurtui syvälle. Minua ei myöskään suostuttu tutkimaan, miksi esim. vaatteiden pesulaput aiheuttivat mulle kipua. Käskettiin vaan kasvamaan isoksi ja reippaaksi.
Syy paljastui nelikymppisenä: ADHD. Vertaisryhmässä kaikilla naisilla sama tarina kuin mulla ja kaikilla alkoholi- tai huumeongelmia.
Uskon hyvin, mutta häntä ei ole voitu tutkia. Koska on masentunut, ja oireet voivat olla samat. Olen jo viisi vuotta joka lääkärillä, yksityislääkärilläkin, kyseenalaistanut tämän. Jos maaennus joutuu nepsyoireista, ja niitä ei voi edes tutkia, niin miten hänen masennustaan voi ikinä parantaa. Kaikki vain kohauttelevat olkapäitään ja sanovat, että pitää odottaa.
Mun neuvo on, että älä liikaa puutu hänen elämäänsä, mutta ole tukena. Joidenkin elämä täytyy ongelmista, mutta niistä selviää vain jos joku on vierellä ja välittää. Välittäminen tarkoittaa sitä, että kuunnellaan ja ollaan myötätuntoisia, ei anneta ohjeita, ei yritetä viedä pahaa oloa pois, halataan vaan ja annetaan toisen itkeä. Joku päivä itku loppuu. Ei kukaan jaksa itkeä loputtomiin, paitsi silloin jos kukaan ei välitä eikä rakasta.
Vierailija kirjoitti:
Onko kyseessä alkoholi, synteettinen huume, lääkkeet vai voimakas yritti? Onko kyseessä vahinko vai väärinkäyttö? Joskus joku reseptilääke voi saada jonkun vähän sekavaksi. Mutta erityisesti alkoholi saa jotkut sekoilemaan. Onko yksityisellä lääkäriasemalla joku joka osaa auttaa vieroituksessa aikuista lasta, jos hän haluaa? Onko hän halukas vähentämään ja tilalle muuta.
hän sanoi, ettei muista, mitä on käyttänyt. Väärinkäytöstä kyse, ilmeisesti jo 1-2 vuoden takaa. En tiedä, onko tämä itsetuhoisuutta, vai haluaako hän edes parantua. Kuulin asiasta eilen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän sanoo, ettei muista, mitä on käyttänyt. Ulkonäkö ja käytös viittaa amfetamiiniin tai meta-amfetamiiniin.
On eristäytynyt, ei siis ole kyse bilehuumeesta. Koulu jäänyt kesken, mutta olen olettanut sen johtuvan masennuksesta. Ehkei se olekaan syy. Nuorempana oli paljonkin kavereita, nyt ne tippuneet pois.
Nykyään hän saisi lapsena nepsy-diagnoosin. Silloin aiemmin ei tutkittu. Itse joskus sanonut, että alkujaan masennus on johtunut siitä, että on erilainen kuin muut.
Asuu yksin, mutta lähellä. Harvoin tulee käymään, vaikka kysyy syömään. En enää pysty luottamaan mihinkään, mitä on kertonut.
Ns hyvällä perheellä tarkoitin sitä, että vanhemmat koulutettuja, sisarukset normaaleja, kukaan ei suvussaole koskaan ollut sossun elätti, kukaan ei ole saanut mitään tukia (pl opintoraha tai äitiyspäiväraha), suvussa ei huomattavia tai elämää haittaavia mt-ongelmia. Ja eli lapsuutensa perhekeskeistä elämää.
Elin minäkin hyvässä perheessä ja alkoholisti musta tuli. Koko lapsuuteni tunsin olevani ufo perheessäni. Moni hyväksi tarkoitettu kommentti ("voi kun olet noin herkkä lapsi", "älä ole niin ujo", "lopeta itkeminen") juurtui syvälle. Minua ei myöskään suostuttu tutkimaan, miksi esim. vaatteiden pesulaput aiheuttivat mulle kipua. Käskettiin vaan kasvamaan isoksi ja reippaaksi.
Syy paljastui nelikymppisenä: ADHD. Vertaisryhmässä kaikilla naisilla sama tarina kuin mulla ja kaikilla alkoholi- tai huumeongelmia.
Uskon hyvin, mutta häntä ei ole voitu tutkia. Koska on masentunut, ja oireet voivat olla samat. Olen jo viisi vuotta joka lääkärillä, yksityislääkärilläkin, kyseenalaistanut tämän. Jos maaennus joutuu nepsyoireista, ja niitä ei voi edes tutkia, niin miten hänen masennustaan voi ikinä parantaa. Kaikki vain kohauttelevat olkapäitään ja sanovat, että pitää odottaa.
Mun neuvo on, että älä liikaa puutu hänen elämäänsä, mutta ole tukena. Joidenkin elämä täytyy ongelmista, mutta niistä selviää vain jos joku on vierellä ja välittää. Välittäminen tarkoittaa sitä, että kuunnellaan ja ollaan myötätuntoisia, ei anneta ohjeita, ei yritetä viedä pahaa oloa pois, halataan vaan ja annetaan toisen itkeä. Joku päivä itku loppuu. Ei kukaan jaksa itkeä loputtomiin, paitsi silloin jos kukaan ei välitä eikä rakasta.
Hän ei ole kolmeen vuoteen itkenyt. Ei puhu ongelmistaan, vaikka muuten on ollut hyvin keskusteleva. Kun kysyn, miten voit, sanoo, ettei halua puhua.
Olen mennyt aiemmin solmuun hänen tukemisessaan. Siis aina auttanut, kun on jotain tarvinnut. Nyt en enää tiedä, kannattaako minun tehdä sitä?
Voitko rahoittaa hänelle terapian? Jos kävisi 5x psykologilla, siitä kerta psykiatrilla niin varmaan jo saisi B-lausunnon kelan psykoterapiaan.
Eihän erillisyyden kokemus poistu, oli perhe kuinka keskiluokkainen normin määritelmän mukainen tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Voitko rahoittaa hänelle terapian? Jos kävisi 5x psykologilla, siitä kerta psykiatrilla niin varmaan jo saisi B-lausunnon kelan psykoterapiaan.
Eihän erillisyyden kokemus poistu, oli perhe kuinka keskiluokkainen normin määritelmän mukainen tahansa.
Olen tehnyt sen pari vuotta sitten. Kaivoin psykoterapeutinkin, jonka luo vastahakoisesti lähti. Kävi kerran ja sanoi, ettei siitä ole mitään hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Voitko rahoittaa hänelle terapian? Jos kävisi 5x psykologilla, siitä kerta psykiatrilla niin varmaan jo saisi B-lausunnon kelan psykoterapiaan.
Eihän erillisyyden kokemus poistu, oli perhe kuinka keskiluokkainen normin määritelmän mukainen tahansa.
Psykoterapia ei ole vieroitushoito.
Mitäpä se muille kuuluu mitä aikuinen ihminen kitusiinsa tunkee, itekin juon justiinsa kaljaa vaikka joidenkin muiden mielestä niin ei saisi tehdä.
Elin minäkin hyvässä perheessä ja alkoholisti musta tuli. Koko lapsuuteni tunsin olevani ufo perheessäni. Moni hyväksi tarkoitettu kommentti ("voi kun olet noin herkkä lapsi", "älä ole niin ujo", "lopeta itkeminen") juurtui syvälle. Minua ei myöskään suostuttu tutkimaan, miksi esim. vaatteiden pesulaput aiheuttivat mulle kipua. Käskettiin vaan kasvamaan isoksi ja reippaaksi.
Syy paljastui nelikymppisenä: ADHD. Vertaisryhmässä kaikilla naisilla sama tarina kuin mulla ja kaikilla alkoholi- tai huumeongelmia.