Lue keskustelun säännöt.
Keskiluokkainen Laura itkee HS, kun 500000 talolainan jälkeen ei jää enää rahaa kuluttamiseen
26.03.2023 |
Laura kertoo, että inflaatio ja korkojen nousu vienyt perheen ahdinkoon. Rahaa ei jää enää elämiseen. Lasten vakuutuksista ei voi tinkiä (meillä kolme lasta, eikä yhtään lapsi vakuutusta).
Omasta mielestäni perhe ottanut ihan liian ison lainan. Mitä mieltä muut? Samoja kokemuksia?
https://www.hs.fi/koti/art-2000009449545.html?share=86d9b94e28e47aa738d…
Kommentit (1884)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osin ymmärrän Lauraa. Tuo on ihan normaalihinta/ laina omakotitalosta Helsingissä. Siellä on tuhansia perheitä samassa tilanteessa. Lainan hinnan kasvun vielä olisi sietänyt, mutta kun siihen päälle sähkölasku kasvaa 500%, kaukolämpö 50%, polttoaine 20% ja ruoka 20% ja mitä vielä sen päälle, on keskiluokka kusessa.
Olemme aina eläneet kohtuullista elämää mutta nyt täytyy sanoa ettei 4000e nettotulot kahdella aikuisella meinaa riittää edes tavalliseen elämään ilman matkusteluja yms. "luksusta". Lapset ovat teinejä eikä lapsilisää enää tule. Pitää hankkia bussikorttia, vaatteita, maksaa harrastuksia jne. Toistaiseksi on riittänyt omista menoista tinkiminen ja se ettei säästöön jää enää yhtään. Kaksi autoa on pakolliset, mies tarvitsee autoa työssä ja minun työpaikka on hevon skutsissa.
Jos tämä jatkuu parikin vuotta on keskiluokka otettu hengistä ja meillä on vain köyhiä ja rikkaita. Kumpaan tulet itse kuulumaan?
Jos noilla tuloilla ei pärjää, niin on peiliin katsomisen paikka! Kannattaisiko miettiä niitä kulutustottumuksia! Ja lapset kannattaa kasvattaa itsenäisiksi. 18-vuotiaan voi käskeä hakemaan töitä. Moni tekee töitä opiskelun ohellakin. Esimerkiksi omassa työpaikassani on monta insinööriksi opiskelevaa nuorta naista omien opiskelukiireidensä ohessa töissä. Ahkeria ovat.
Lapsilta voi vaatia. Ei kannata kasvattaa pumpulissa. Ja kannattaa myös antaa talouskasvatusta. Ei ole järkevää pitää yllä keskiluokkaista kulissia suurella lainarahalla.
Nyt mietitte tarkkaan mikä on tärkeää ja järkevää. Esimerkiksi itse olen pienituloinen. Asun yksin vuokralla pienessä kaksiossa ja silti saan säästöön 500 euroa kuussa! Ja hassua, kun te ette keskiluokkaisena pysty samaan. Nyt laitat perheesi kanssa asiat kuntoon. Ja muistat, että lapset on hyvä kasvattaa itsenäisiksi.
Tsemppiä teidän perheelle!Toinen lapsi tekeekin töitä ja maksaa sillä osin kallista harrastustaan. Kulutustottumuksemme ovat maltilliset, silti esim. kaksi autoa vie valtavasti rahaa. Tässä taloustilanteessa ei kannata vaihtaa työpaikkaa hyvin pärjäävästä yrityksestä pois. Sinä pärjäät koska sinulla ei ole lapsia etkä tiedä, että teini syö jopa enemmän kuin aikuinen. Talouskasvatusta on annettu, toisella lapsella on sijoituksissa lähes 10 000e mutta ne on säästössä tulevaa yliopisto-opiskelua varten. Täällä muuten on tosi hankala löytää töitä jos et ole alan opiskelija tai olet alle 18v.
Enkä valita, meillä asiat on lopulta hyvin mutta koen myötätuntoa Lauroja kohtaan tai vastaavassa tilanteessa olevia. Meidän pelastus on kohta maksettu asuntolaina.
Juuri oikea asenne sinulla. Kun menee hyvin, ei pidä valittaa. Ja hyvin olet onnistunut myös lastesi kasvatuksessa. Hienoa! Mutta muistathan, että naisena on tärkeää olla niitä omia säästöjä, että ei olla pelkästään miehen hyvien tulojen varassa. Se päivä, kun mies ilmoittaa erohaluistaan, koska on löytänyt nuoremman naisen, niin voi syöstä talouden todella ahdinkoon. Siksi on tärkeää olla se oma henk.koht talous kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on vähän sama kuin "pienituloinen" valittaisi että ei ole varaa ruokaan, mutta käy silti 2-3 viikon välein huollattamassa tekoripset/tekokynnet/you name it.
Elämä on valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikana vanhempi joka ei maksa lapselleen sairauskuluvakuutusta on käsittämättömän holtiton.
Huvittaa lukea sinun kaltaisista hölmöistä, jotka ovat menneet vakuutusyhtiön retkuun. Vakuutus ei ole tarpeellinen. Rahalla pääsee yksityiselle jos on tarve ja kunnallisella saa lapsille ihan tosi hyvää hoitoa. Halvemmaksi tulee vaikka käyttää satunnaisesti yksityisellä, kuin maksella ylikalliita vakuutuksia.
Se vakuutus on todella hyödyllinen jollekin jonka lapsi sairastaa paljon. Meillä esimerkiksi jokaisella lapsella paha korvatulehduskierre joka on kestänyt vuosia. Jokainen on tarvinnut kitarisojen poiston sekä putkituksen.
Julkisella odotat itkevän lapsen kanssa päivystyksessä jos lääkäriaikoja ei saa. Sen sijaan että varaat ajan samalle päivälle korvatautien erikoislääkärille, saat asioida mahdollisesti kokemattoman nuoren lääkärin kanssa jolla vajaa kielitaito. Kotiin antibioottikuurin kanssa joka auttaa hetkellisesti.
Vrt. erikoislääkäri joka tuntee lapsesi historian ja joka laittaa tarpeen vaatiessa nopealla aikataululla leikkaukseen. Ja nuo leikkaukset ovat monen tonnin keikkoja joten vakuutus todellakin maksaa itsensä takaisin.
On myös itse kiva asioida suoraan valitsemallani erikoislääkärillä tarpeen vaatiessa sen sijaan että odottelet julkisen puolen lähetteitä ja kärvistelet ties miten kauan.
Kuopuksella oli korvatulehduskierre ja toisen tulehduksen jälkeen saatiin aika erikoislääkärille polille. Kiva erikoislääkäri setä leikkasi kitarisat parin viikon kuluttua ihan ilman yksityslääkärillä käyntejä ja muita kommervenkkejä.
Ja tämä oli milloin?
Helsingissä ei kahdessa viikossa pääse edes ajanvaraukseen. Eikä todellakaan ole mitään setiä erikoislääkäreinä vaan kielitaidottomia teinejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin nyt jutun kokonaisuudessaan Hesarista ja pelkkä otsikko sekä tämän ketjun avaus antoivat väärän kuvan. Laura ja miehensä ovat jo luopuneet toisesta autostaan, matkoja ei ollut aiemminkaan paljon eivätkä ole sitä mieltä, että merkkivaatteita pitäisi olla, vaan totesivat vain että niistä voi vain haaveilla.
Aika raskaalta tuo tilanne vaikuttaa. Ovat miettineet talosta luopumista, mutta vuokralla asuminen Helsingissä ei ole halpaa sekään ja ymmärtää sen, että itse rakennetusta talosta on vaikea luopua.
"LAINAEHTOJEN hienosäädöstä huolimatta Lauran ja koko perheen elo muuttui. Ensin he joutuivat luopumaan toisesta autosta, mikä pudotti kuukausimenoja lähes kolmella sadalla eurolla. Toista autoa he eivät ole myyneet, sillä muutoin lasten kuljettaminen ja työmatkat mutkistuisivat mahdottomaksi yhtälöksi. Vaikka uudessa talossa on maalämpö ja energiatehokkaita ratkaisuja, he siirtyivät määräaikaisesta sähkösopimuksesta pörssisähköön, jonka hintaa on vahdattava säännöllisesti. Silti sähkölaskut kasvoivat usealla sadalla eurolla vuodessa. Kiristelyä ovat saaneet osakseen eritoten ruokakustannukset, Laura kertoo. Kaupassa käydään kerran viikossa, jotta heräteostokset jäävät tekemättä. Perhe on alkanut suosia hävikkiruokaa. Ruuan ohella pakollisiin menoihin lukeutuvat lasten vakuutukset, joista ei voi säästää.
LUONNOLLISESTI lomamatkat, joita perhe ei muutoinkaan paljoa tehnyt, ovat jääneet menneisyyteen. ”Tehdään hurjasti töitä, joista saatavat palkat menevät kokonaan viikoittaiseen elämään. Ei ole enää varaa ylellisyyteen, kuten laskettelureissuun tai suklaapatukoihin. Ei puhettakaan, että kertyisi jotain puskuria pahan päivän varalle.” Lasten harrastusmenot on karsittu minimiin, millä säästää noin 150 euroa kuussa. Merkkivaatteista voi vain haaveilla, ja risaisen kännykän kanssa on selvittävä. Itselleen Laura tai hänen miehensä eivät ole hankkineet mitään aikoihin. Kampaajalla olisi kiva käydä tai ostaa joskus vaatteita, mutta ei yksinkertaisesti ole varaa. ”Selviän kyllä kuluttamatta, mutta eri asia on selittää teinille, ettei hän pääse kavereiden kanssa Mäkkäriin syömään tai reissuun”, Laura sanoo."
Tämä. Ketjussa on iso määrä kommentteja siitä, kuinka perhe elää yli varojensa vaikka elävät just varojensa mukaan. Ovat siis leikanneet kulutuksestaan sen minkä ovat pystyneet tai halunneet, esim. lapsilta ei ole haluttu ottaa kaikkia maksullia harrastuksia pois, mikä on varsin ymmärrettävää.
He ovat eläneet kädestä suuhun, eli eivät ole ottaneet kulutuksessaan ja sitoumuksissaan huomioon sitä että yhteiskunnallinen taloudellinen tilanne voi muuttua - eli heidän nettotulojen ja nettomenojen välissä ei ole edes nousukaudessa ollut yhtään ilmaa - jonka vuoksi nyt jäädään pakkasen puolelle. Tämän vuoksi kannustetaan säästämään puskuria ja huomioimaan nettomenoissa se ettei vedetä budjettia liian tiukaksi. Sama kun lähdetään matkalle, niin on hyvä varata ylimääräistä eikä pennilleen laskea että "juuri ja juuri pärjätään".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin nyt jutun kokonaisuudessaan Hesarista ja pelkkä otsikko sekä tämän ketjun avaus antoivat väärän kuvan. Laura ja miehensä ovat jo luopuneet toisesta autostaan, matkoja ei ollut aiemminkaan paljon eivätkä ole sitä mieltä, että merkkivaatteita pitäisi olla, vaan totesivat vain että niistä voi vain haaveilla.
Aika raskaalta tuo tilanne vaikuttaa. Ovat miettineet talosta luopumista, mutta vuokralla asuminen Helsingissä ei ole halpaa sekään ja ymmärtää sen, että itse rakennetusta talosta on vaikea luopua.
"LAINAEHTOJEN hienosäädöstä huolimatta Lauran ja koko perheen elo muuttui. Ensin he joutuivat luopumaan toisesta autosta, mikä pudotti kuukausimenoja lähes kolmella sadalla eurolla. Toista autoa he eivät ole myyneet, sillä muutoin lasten kuljettaminen ja työmatkat mutkistuisivat mahdottomaksi yhtälöksi. Vaikka uudessa talossa on maalämpö ja energiatehokkaita ratkaisuja, he siirtyivät määräaikaisesta sähkösopimuksesta pörssisähköön, jonka hintaa on vahdattava säännöllisesti. Silti sähkölaskut kasvoivat usealla sadalla eurolla vuodessa. Kiristelyä ovat saaneet osakseen eritoten ruokakustannukset, Laura kertoo. Kaupassa käydään kerran viikossa, jotta heräteostokset jäävät tekemättä. Perhe on alkanut suosia hävikkiruokaa. Ruuan ohella pakollisiin menoihin lukeutuvat lasten vakuutukset, joista ei voi säästää.
LUONNOLLISESTI lomamatkat, joita perhe ei muutoinkaan paljoa tehnyt, ovat jääneet menneisyyteen. ”Tehdään hurjasti töitä, joista saatavat palkat menevät kokonaan viikoittaiseen elämään. Ei ole enää varaa ylellisyyteen, kuten laskettelureissuun tai suklaapatukoihin. Ei puhettakaan, että kertyisi jotain puskuria pahan päivän varalle.” Lasten harrastusmenot on karsittu minimiin, millä säästää noin 150 euroa kuussa. Merkkivaatteista voi vain haaveilla, ja risaisen kännykän kanssa on selvittävä. Itselleen Laura tai hänen miehensä eivät ole hankkineet mitään aikoihin. Kampaajalla olisi kiva käydä tai ostaa joskus vaatteita, mutta ei yksinkertaisesti ole varaa. ”Selviän kyllä kuluttamatta, mutta eri asia on selittää teinille, ettei hän pääse kavereiden kanssa Mäkkäriin syömään tai reissuun”, Laura sanoo."
Tämä. Ketjussa on iso määrä kommentteja siitä, kuinka perhe elää yli varojensa vaikka elävät just varojensa mukaan. Ovat siis leikanneet kulutuksestaan sen minkä ovat pystyneet tai halunneet, esim. lapsilta ei ole haluttu ottaa kaikkia maksullia harrastuksia pois, mikä on varsin ymmärrettävää.
Ei tuossa tosiaan yhtään karsittavaa enää ole kulutuksesta. Eivätkä vaikuta siltä, että olisivat aiemminkaan törsäilleet.
Juttu on maksumuurin takana, joten eiköhän suurin osa ihmisistä ole nähnyt vain otsikon, sitten keksineet itse kaikkea ja sitten ryhtyneet raivoamaan.
Helsingissä tuo jutun pariskunnan asuntolaina on ihan normaalin, jopa maltillisen kokoinen, eli alle 250 000 eur/henkilö. Ja olivat rakennuttaneet jutun mukaan talon koska se tuli halvemmaksi kuin valmiin ostaminen. Ja ovat tosiaan karsineet kaiken kulutuksen minkä voivat.
Onhan tuo vähän mietityttävää, että keskituloinen pariskunta joutuu elämään noin säästeliäästi ja silti talous on kestävyyden rajoilla asuinkustannusten takia. Ja korkeat asuinkustannukset ovat haaste suurimmalle osalle Helsingissä asuvia.
Kyllähän tämä tuo esille sen, miten vaikeassa tilanteessa juuri se osa väestöstä on, jotka eivät ole saaneet perittyä omaisuutta, kuten ilmeisesti tässä ei ole ollut, ainakaan merkittävää sellaista, vaan joutuvat maksamaan kaiken palkoillaan, eivätkä myöskään saa juurikaan mitään yhteiskunnan tukia.
Eivät ole vaikeassa tilanteessa. Myyvät ison talonsa pois ja ostavat tilalle paljon pienemmän ja halvemman. Säästyykin rahaa vielä. Eikös se maalämpötalo ole? Sellaisenhan nyt kaikki kuulemma haluavat, menee äkkiä kaupaksi niille ihan oikeasti rikkaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin nyt jutun kokonaisuudessaan Hesarista ja pelkkä otsikko sekä tämän ketjun avaus antoivat väärän kuvan. Laura ja miehensä ovat jo luopuneet toisesta autostaan, matkoja ei ollut aiemminkaan paljon eivätkä ole sitä mieltä, että merkkivaatteita pitäisi olla, vaan totesivat vain että niistä voi vain haaveilla.
Aika raskaalta tuo tilanne vaikuttaa. Ovat miettineet talosta luopumista, mutta vuokralla asuminen Helsingissä ei ole halpaa sekään ja ymmärtää sen, että itse rakennetusta talosta on vaikea luopua.
"LAINAEHTOJEN hienosäädöstä huolimatta Lauran ja koko perheen elo muuttui. Ensin he joutuivat luopumaan toisesta autosta, mikä pudotti kuukausimenoja lähes kolmella sadalla eurolla. Toista autoa he eivät ole myyneet, sillä muutoin lasten kuljettaminen ja työmatkat mutkistuisivat mahdottomaksi yhtälöksi. Vaikka uudessa talossa on maalämpö ja energiatehokkaita ratkaisuja, he siirtyivät määräaikaisesta sähkösopimuksesta pörssisähköön, jonka hintaa on vahdattava säännöllisesti. Silti sähkölaskut kasvoivat usealla sadalla eurolla vuodessa. Kiristelyä ovat saaneet osakseen eritoten ruokakustannukset, Laura kertoo. Kaupassa käydään kerran viikossa, jotta heräteostokset jäävät tekemättä. Perhe on alkanut suosia hävikkiruokaa. Ruuan ohella pakollisiin menoihin lukeutuvat lasten vakuutukset, joista ei voi säästää.
LUONNOLLISESTI lomamatkat, joita perhe ei muutoinkaan paljoa tehnyt, ovat jääneet menneisyyteen. ”Tehdään hurjasti töitä, joista saatavat palkat menevät kokonaan viikoittaiseen elämään. Ei ole enää varaa ylellisyyteen, kuten laskettelureissuun tai suklaapatukoihin. Ei puhettakaan, että kertyisi jotain puskuria pahan päivän varalle.” Lasten harrastusmenot on karsittu minimiin, millä säästää noin 150 euroa kuussa. Merkkivaatteista voi vain haaveilla, ja risaisen kännykän kanssa on selvittävä. Itselleen Laura tai hänen miehensä eivät ole hankkineet mitään aikoihin. Kampaajalla olisi kiva käydä tai ostaa joskus vaatteita, mutta ei yksinkertaisesti ole varaa. ”Selviän kyllä kuluttamatta, mutta eri asia on selittää teinille, ettei hän pääse kavereiden kanssa Mäkkäriin syömään tai reissuun”, Laura sanoo."
Tämä. Ketjussa on iso määrä kommentteja siitä, kuinka perhe elää yli varojensa vaikka elävät just varojensa mukaan. Ovat siis leikanneet kulutuksestaan sen minkä ovat pystyneet tai halunneet, esim. lapsilta ei ole haluttu ottaa kaikkia maksullia harrastuksia pois, mikä on varsin ymmärrettävää.
Ei tuossa tosiaan yhtään karsittavaa enää ole kulutuksesta. Eivätkä vaikuta siltä, että olisivat aiemminkaan törsäilleet.
Juttu on maksumuurin takana, joten eiköhän suurin osa ihmisistä ole nähnyt vain otsikon, sitten keksineet itse kaikkea ja sitten ryhtyneet raivoamaan.
Helsingissä tuo jutun pariskunnan asuntolaina on ihan normaalin, jopa maltillisen kokoinen, eli alle 250 000 eur/henkilö. Ja olivat rakennuttaneet jutun mukaan talon koska se tuli halvemmaksi kuin valmiin ostaminen. Ja ovat tosiaan karsineet kaiken kulutuksen minkä voivat.
Onhan tuo vähän mietityttävää, että keskituloinen pariskunta joutuu elämään noin säästeliäästi ja silti talous on kestävyyden rajoilla asuinkustannusten takia. Ja korkeat asuinkustannukset ovat haaste suurimmalle osalle Helsingissä asuvia.
Kyllähän tämä tuo esille sen, miten vaikeassa tilanteessa juuri se osa väestöstä on, jotka eivät ole saaneet perittyä omaisuutta, kuten ilmeisesti tässä ei ole ollut, ainakaan merkittävää sellaista, vaan joutuvat maksamaan kaiken palkoillaan, eivätkä myöskään saa juurikaan mitään yhteiskunnan tukia.
Puolen miljoonan laina keskituloisella pariskunnalla jolla neljä lasta, ja nämä vielä osin teinejä, ja pakko pitää autoja kulkemiseen on liian iso.
Tästä ei pääse yli eikä ympäri.
Näinhän se on. Suhteellisuuden taju heittää jos esitetään että 500 000 € laina on normaali ja keskikastia. Monen virhe on velalla tehdä elämästään suurempaa ja vauraampaa kuin se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mikään ei riitä.
Kulutusyhteiskuntaan tottuneet luulee, että kuluttaminen on yhteiskunnan takaama etu.Sinä et siis lukenut juttua ? Jutussa olikin juuri se totuus, keskiluokka maksaa kaiken. Tämäkin henkilö joutuu jo miettimään pitääkö ottaa toinen työ, mutta se aika olisi perheeltä pois, sitten taas ihmiset jotka eivät tee mitään saavat tukia ja niihin korotuksia eivätkä maksa mitään itse. Onko se oikein ? Itsekin tunnen ihmisiä joiden asumismenot ovat jo lähemmäs 2000 euroa kuukaudessa, kun sattuivat ostamaan asunnon 10 vuotta sitten, nyt sitten pitänyt myydä ja muuttaa pienempään ja halvempaan, siinä on keskiluokalle kiitosta verojen maksuista
Ja ketä syytät siitä että on ihmisiä jotka eivät tee mitään? Meillä on esimerkiksi vanhemmassa polvessa entisiä sihteereitä/toimistotyöntekijöitä pilvin pimein työttöminä samalla kun esim. lääkärit käyttävät kallista työaikaansa sihteerin töihin. On korkeakoulutettuja sairaanhoitajia, jotka pesevät pyykkiä ja tarjoilevat ruokaa vaikka senkin homman voisi hoitaa ihan peruskoulupohjalta viikon perehdytyksellä. Näitä esimerkkejä löytyy missä kalliisti ja korkeasti koulutetut kuluttavat työaikaansa yksinkertaisiin hommiin samalla kun avustaviin töihin hyvinkin kykenevät ovat kotisohvillaan tukien varassa. Hulluinta on, että nämä riitelevät keskenään vaikka voisivat molemmat olla hyödyksi toisilleen ja yhteiskunnalle.
Mutta ilmeisesti on niin paljon fiksumpaa valittaa katkerana vauvalla kuin vaikuttaa politiikkaan ja vaatia tekemään ratkaisuja joista kaikki hyötyvät.
Sairaanhoitajaksi opiskelemaan haki vuosi sitten 27678 ja pääsi 2773
Sairaaloissa laitoshuoltajat siivoavat, jakavat ruokaa ja pesularekka hakee pyykit pestäväksi pesulaan.
Hoitajat voivat joutua tekemään muuta kuin hoitotyötä yksityisissä hoitokodeissa, mutta siihen ei voi julkinen puoli vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
500 000 € laina on paljon keskituloiselle. Vähän näyttää siltä, että on lähdetty rakentamaan elämästä menestyneemmän näköistä kuin onkaan. Miten keskiluokkaa voi edes olla noin iso ok-talo, kaksi autoa, laskettelureissut ja lasten harrastukset? Vaikka sitä elämäntyyliä onkin nyt karsittu, niin eihän sitä tarvitsisi ellei olisi rakennettu niin isoja puitteita.
Mistä nuo laskettelureissut on tänne vetäisty? Ei perhe niitä harrasta. Jutussa nimenomaan todetaan, että mihinkään sellaiseen ei ole varaa, eikä ole ilmeisesti ollut aiemminkaan. Eikä ole myöskään kahta autoa vaan toinen on jo myyty. Lasten harrastuksista on myös jo karsittu.
Tämä perhe hoitaa itse oman elatuksensa eikä elä muiden kustannuksella.
Ja ihan samoin sitten vaan kaikki maaseudun remonttia kaipaavissa sähkölämmitteisissä taloissa työttömyyskorvauksella makaavat taloa myymään ja tänne pk-seudulle kerrostaloon elämään omalla työllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikana vanhempi joka ei maksa lapselleen sairauskuluvakuutusta on käsittämättömän holtiton.
Huvittaa lukea sinun kaltaisista hölmöistä, jotka ovat menneet vakuutusyhtiön retkuun. Vakuutus ei ole tarpeellinen. Rahalla pääsee yksityiselle jos on tarve ja kunnallisella saa lapsille ihan tosi hyvää hoitoa. Halvemmaksi tulee vaikka käyttää satunnaisesti yksityisellä, kuin maksella ylikalliita vakuutuksia.
Se vakuutus on todella hyödyllinen jollekin jonka lapsi sairastaa paljon. Meillä esimerkiksi jokaisella lapsella paha korvatulehduskierre joka on kestänyt vuosia. Jokainen on tarvinnut kitarisojen poiston sekä putkituksen.
Julkisella odotat itkevän lapsen kanssa päivystyksessä jos lääkäriaikoja ei saa. Sen sijaan että varaat ajan samalle päivälle korvatautien erikoislääkärille, saat asioida mahdollisesti kokemattoman nuoren lääkärin kanssa jolla vajaa kielitaito. Kotiin antibioottikuurin kanssa joka auttaa hetkellisesti.
Vrt. erikoislääkäri joka tuntee lapsesi historian ja joka laittaa tarpeen vaatiessa nopealla aikataululla leikkaukseen. Ja nuo leikkaukset ovat monen tonnin keikkoja joten vakuutus todellakin maksaa itsensä takaisin.
On myös itse kiva asioida suoraan valitsemallani erikoislääkärillä tarpeen vaatiessa sen sijaan että odottelet julkisen puolen lähetteitä ja kärvistelet ties miten kauan.
Kuopuksella oli korvatulehduskierre ja toisen tulehduksen jälkeen saatiin aika erikoislääkärille polille. Kiva erikoislääkäri setä leikkasi kitarisat parin viikon kuluttua ihan ilman yksityslääkärillä käyntejä ja muita kommervenkkejä.
Ja tämä oli milloin?
Helsingissä ei kahdessa viikossa pääse edes ajanvaraukseen. Eikä todellakaan ole mitään setiä erikoislääkäreinä vaan kielitaidottomia teinejä.
Ei ihan nyt pidä paikkaansa tämäkään.
T. Freelancer, ei tt-huoltoa, ei asuntolainaa, ei lapsia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osin ymmärrän Lauraa. Tuo on ihan normaalihinta/ laina omakotitalosta Helsingissä. Siellä on tuhansia perheitä samassa tilanteessa. Lainan hinnan kasvun vielä olisi sietänyt, mutta kun siihen päälle sähkölasku kasvaa 500%, kaukolämpö 50%, polttoaine 20% ja ruoka 20% ja mitä vielä sen päälle, on keskiluokka kusessa.
Olemme aina eläneet kohtuullista elämää mutta nyt täytyy sanoa ettei 4000e nettotulot kahdella aikuisella meinaa riittää edes tavalliseen elämään ilman matkusteluja yms. "luksusta". Lapset ovat teinejä eikä lapsilisää enää tule. Pitää hankkia bussikorttia, vaatteita, maksaa harrastuksia jne. Toistaiseksi on riittänyt omista menoista tinkiminen ja se ettei säästöön jää enää yhtään. Kaksi autoa on pakolliset, mies tarvitsee autoa työssä ja minun työpaikka on hevon skutsissa.
Jos tämä jatkuu parikin vuotta on keskiluokka otettu hengistä ja meillä on vain köyhiä ja rikkaita. Kumpaan tulet itse kuulumaan?
Jos noilla tuloilla ei pärjää, niin on peiliin katsomisen paikka! Kannattaisiko miettiä niitä kulutustottumuksia! Ja lapset kannattaa kasvattaa itsenäisiksi. 18-vuotiaan voi käskeä hakemaan töitä. Moni tekee töitä opiskelun ohellakin. Esimerkiksi omassa työpaikassani on monta insinööriksi opiskelevaa nuorta naista omien opiskelukiireidensä ohessa töissä. Ahkeria ovat.
Lapsilta voi vaatia. Ei kannata kasvattaa pumpulissa. Ja kannattaa myös antaa talouskasvatusta. Ei ole järkevää pitää yllä keskiluokkaista kulissia suurella lainarahalla.
Nyt mietitte tarkkaan mikä on tärkeää ja järkevää. Esimerkiksi itse olen pienituloinen. Asun yksin vuokralla pienessä kaksiossa ja silti saan säästöön 500 euroa kuussa! Ja hassua, kun te ette keskiluokkaisena pysty samaan. Nyt laitat perheesi kanssa asiat kuntoon. Ja muistat, että lapset on hyvä kasvattaa itsenäisiksi.
Tsemppiä teidän perheelle!Toinen lapsi tekeekin töitä ja maksaa sillä osin kallista harrastustaan. Kulutustottumuksemme ovat maltilliset, silti esim. kaksi autoa vie valtavasti rahaa. Tässä taloustilanteessa ei kannata vaihtaa työpaikkaa hyvin pärjäävästä yrityksestä pois. Sinä pärjäät koska sinulla ei ole lapsia etkä tiedä, että teini syö jopa enemmän kuin aikuinen. Talouskasvatusta on annettu, toisella lapsella on sijoituksissa lähes 10 000e mutta ne on säästössä tulevaa yliopisto-opiskelua varten. Täällä muuten on tosi hankala löytää töitä jos et ole alan opiskelija tai olet alle 18v.
Enkä valita, meillä asiat on lopulta hyvin mutta koen myötätuntoa Lauroja kohtaan tai vastaavassa tilanteessa olevia. Meidän pelastus on kohta maksettu asuntolaina.
Juuri oikea asenne sinulla. Kun menee hyvin, ei pidä valittaa. Ja hyvin olet onnistunut myös lastesi kasvatuksessa. Hienoa! Mutta muistathan, että naisena on tärkeää olla niitä omia säästöjä, että ei olla pelkästään miehen hyvien tulojen varassa. Se päivä, kun mies ilmoittaa erohaluistaan, koska on löytänyt nuoremman naisen, niin voi syöstä talouden todella ahdinkoon. Siksi on tärkeää olla se oma henk.koht talous kunnossa.
On omia säästöjä mutta naurettavan vähän. Ei ole ollut mistä säästää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mikään ei riitä.
Kulutusyhteiskuntaan tottuneet luulee, että kuluttaminen on yhteiskunnan takaama etu.Sinä et siis lukenut juttua ? Jutussa olikin juuri se totuus, keskiluokka maksaa kaiken. Tämäkin henkilö joutuu jo miettimään pitääkö ottaa toinen työ, mutta se aika olisi perheeltä pois, sitten taas ihmiset jotka eivät tee mitään saavat tukia ja niihin korotuksia eivätkä maksa mitään itse. Onko se oikein ? Itsekin tunnen ihmisiä joiden asumismenot ovat jo lähemmäs 2000 euroa kuukaudessa, kun sattuivat ostamaan asunnon 10 vuotta sitten, nyt sitten pitänyt myydä ja muuttaa pienempään ja halvempaan, siinä on keskiluokalle kiitosta verojen maksuista
Ja ketä syytät siitä että on ihmisiä jotka eivät tee mitään? Meillä on esimerkiksi vanhemmassa polvessa entisiä sihteereitä/toimistotyöntekijöitä pilvin pimein työttöminä samalla kun esim. lääkärit käyttävät kallista työaikaansa sihteerin töihin. On korkeakoulutettuja sairaanhoitajia, jotka pesevät pyykkiä ja tarjoilevat ruokaa vaikka senkin homman voisi hoitaa ihan peruskoulupohjalta viikon perehdytyksellä. Näitä esimerkkejä löytyy missä kalliisti ja korkeasti koulutetut kuluttavat työaikaansa yksinkertaisiin hommiin samalla kun avustaviin töihin hyvinkin kykenevät ovat kotisohvillaan tukien varassa. Hulluinta on, että nämä riitelevät keskenään vaikka voisivat molemmat olla hyödyksi toisilleen ja yhteiskunnalle.
Mutta ilmeisesti on niin paljon fiksumpaa valittaa katkerana vauvalla kuin vaikuttaa politiikkaan ja vaatia tekemään ratkaisuja joista kaikki hyötyvät.Sairaanhoitajaksi opiskelemaan haki vuosi sitten 27678 ja pääsi 2773
Sairaaloissa laitoshuoltajat siivoavat, jakavat ruokaa ja pesularekka hakee pyykit pestäväksi pesulaan.
Hoitajat voivat joutua tekemään muuta kuin hoitotyötä yksityisissä hoitokodeissa, mutta siihen ei voi julkinen puoli vaikuttaa.
Riippuu sairaalasta, oma kokemus on, että sairaanhoitaja jopa jakaa ruokaa, vaihtaa lakanoita, jne.
Ihan turhaa jankutusta täällä. Fakta nyt on, että Laura joutuu jotain myymään pois (talon tai auton tai jotain muuta omaisuutta). He eivät tule saamaan tukia tai muitakaan avustuksia. Itkut itketään ja sitten nokka kohti uutta elämää, jossa eletään tulojen mukaan, ei niiden yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikana vanhempi joka ei maksa lapselleen sairauskuluvakuutusta on käsittämättömän holtiton.
Huvittaa lukea sinun kaltaisista hölmöistä, jotka ovat menneet vakuutusyhtiön retkuun. Vakuutus ei ole tarpeellinen. Rahalla pääsee yksityiselle jos on tarve ja kunnallisella saa lapsille ihan tosi hyvää hoitoa. Halvemmaksi tulee vaikka käyttää satunnaisesti yksityisellä, kuin maksella ylikalliita vakuutuksia.
Se vakuutus on todella hyödyllinen jollekin jonka lapsi sairastaa paljon. Meillä esimerkiksi jokaisella lapsella paha korvatulehduskierre joka on kestänyt vuosia. Jokainen on tarvinnut kitarisojen poiston sekä putkituksen.
Julkisella odotat itkevän lapsen kanssa päivystyksessä jos lääkäriaikoja ei saa. Sen sijaan että varaat ajan samalle päivälle korvatautien erikoislääkärille, saat asioida mahdollisesti kokemattoman nuoren lääkärin kanssa jolla vajaa kielitaito. Kotiin antibioottikuurin kanssa joka auttaa hetkellisesti.
Vrt. erikoislääkäri joka tuntee lapsesi historian ja joka laittaa tarpeen vaatiessa nopealla aikataululla leikkaukseen. Ja nuo leikkaukset ovat monen tonnin keikkoja joten vakuutus todellakin maksaa itsensä takaisin.
On myös itse kiva asioida suoraan valitsemallani erikoislääkärillä tarpeen vaatiessa sen sijaan että odottelet julkisen puolen lähetteitä ja kärvistelet ties miten kauan.
Kuopuksella oli korvatulehduskierre ja toisen tulehduksen jälkeen saatiin aika erikoislääkärille polille. Kiva erikoislääkäri setä leikkasi kitarisat parin viikon kuluttua ihan ilman yksityslääkärillä käyntejä ja muita kommervenkkejä.
Ja tämä oli milloin?
Helsingissä ei kahdessa viikossa pääse edes ajanvaraukseen. Eikä todellakaan ole mitään setiä erikoislääkäreinä vaan kielitaidottomia teinejä.
Ei ihan nyt pidä paikkaansa tämäkään.
T. Freelancer, ei tt-huoltoa, ei asuntolainaa, ei lapsia
Kyllä pitää.
Ja nythän puhutaan lasten sairauskuluvakuutuksista. Miten ihmeessä ne liittyy sinuun mitenkään???
Freelancerille/yrittäjälle muuten tulee jäätävän kalliiksi hoidattaa lapsiaan julkisella puolella, ansionmenetykset on tuhansissa plus aikataulut pettää mikä saattaa viedä asiakkaan lopullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikana vanhempi joka ei maksa lapselleen sairauskuluvakuutusta on käsittämättömän holtiton.
Tämä. Holtiton on aika vahva ilmaus, mutta tuleville vanhemmille tiedoksi: Pyytäkää vaikka ristiäislahjaksi vauvalle sairausvakuutus!
Verot 50 000 e kirjoitti:
Tämä perhe hoitaa itse oman elatuksensa eikä elä muiden kustannuksella.
Ja ihan samoin sitten vaan kaikki maaseudun remonttia kaipaavissa sähkölämmitteisissä taloissa työttömyyskorvauksella makaavat taloa myymään ja tänne pk-seudulle kerrostaloon elämään omalla työllä.
Helsingissä on 34000 työtöntä, jos heidät nyt työllistettäisiin ensin.
Vierailija kirjoitti:
Onko keskituloista saada tuollainen laina? Täällä ne on keskituloistenkin lainat ihan eriluokassa. Itsestä alkaa tuntua työssäkäyvänä aika mitättömän köyhältä. Ei paljon töissäkäynnissä taida olla järkeä pienellä palkalla.
Osut aika lailla asian ytimeen. Palkansaaja olettaa olevansa keskiluokkaa, kunhan vain on vakituisessa kokopäivätyössä. Tämän takia pieniä palkkoja halutaan nostettavan, kun palaksta pitäisi jäädä jotain siihen elämiseenkin. Jos käyttää samanverran aikaa töihinsä kuin muutkin, mutta ei silti ole mitään mahdollisuutta elää leveämmin, vaan kaikki menee kädestä suuhun, alkaa se tuntumaan todellakin siltä että miksi tehdä töitä. Sitten haluttaisiin että köyhiltä leikattaisiin, eli niiltä joilla ei ole töitä, ja se raha annettaisiin töissäkäyville. Herättää kateutta että jonkun ei tarvitse tuhlata aikaansa töissä, mutta hän pystyy silti yhteiskunnan tuella elämään puutteetonta elämää samaan aikaan kun itsellä menee kaikki aika töihin, mutta silti eti jää mitään käteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikana vanhempi joka ei maksa lapselleen sairauskuluvakuutusta on käsittämättömän holtiton.
Tämä. Holtiton on aika vahva ilmaus, mutta tuleville vanhemmille tiedoksi: Pyytäkää vaikka ristiäislahjaksi vauvalle sairausvakuutus!
Vakuutus pitää ottaa jo odotusaikana.
Pääkaupunkiseudulla on asuntojen hinnat aivan karanneet käsistä. Ei kyllä kateeksi käy. Meillä keskituloisina laina oli 200te ja sekin hirvitti. Onneksi loppusuora jäljellä, mutta asuinpaikka onkin kaukana ruuhkasuomesta.
Puolen miljoonan laina keskituloisella pariskunnalla jolla neljä lasta, ja nämä vielä osin teinejä, ja pakko pitää autoja kulkemiseen on liian iso.
Tästä ei pääse yli eikä ympäri.