Keskiluokkainen Laura itkee HS, kun 500000 talolainan jälkeen ei jää enää rahaa kuluttamiseen
Laura kertoo, että inflaatio ja korkojen nousu vienyt perheen ahdinkoon. Rahaa ei jää enää elämiseen. Lasten vakuutuksista ei voi tinkiä (meillä kolme lasta, eikä yhtään lapsi vakuutusta).
Omasta mielestäni perhe ottanut ihan liian ison lainan. Mitä mieltä muut? Samoja kokemuksia?
https://www.hs.fi/koti/art-2000009449545.html?share=86d9b94e28e47aa738d…
Kommentit (1884)
Vierailija kirjoitti:
Tää on jännä kateuteen pohjautuva ilmiö, että kun keskiluokkainen kertoo tiukasta rahatilanteesta, niin sitä vähätellään. Ensinnäkin jokaisen vatipään olisi syytä muistaa, että se keskituloinen Laura maksaa täällä kaikkien pienituloisten elämän, koulut, tuet ja ties mitä. Sitä valtion tilipussia ei lihota rikkaat, eikä köyhät, vaan nimenomaan keskituloiset. Häneltä viedään kohtuuttoman suuri osa työllä saavutetuista ansioista progressiivisen verotuksen kautta valtiolle. Tämä on siis kaiken lähtökohta.
Nyt kun kaikki on kallistunut, niin keskituloisen elämäkin käy hankalaksi. Köyhän (sen joka saa Lauran rahoja) mielestä Laura valittaa turhasta. Muuta pienempään ja halvempaan kotiin, osta huonompaa ruokaa ja luovu autosta. Jos elämää kuitenkin ajateltaisiin niin, että jokainen saa ansionsa mukaan, niin Laurallehan kuuluisi enemmän, eikä vähemmän. Nyt hän jo antaa paljon rahastaan pois, jotta Nickaksen ja Janitan lapsillakin on mahdollisuus käydä koulussa.
Mutta vatipäiden mukaan ensin ryöstetään Laura ja sen jälkeen sanotaan vielä, että luovu autosta ja asunnosta. Ei ihme että tämä maa on niin fucked up. Oikeasti Lauran verotusta pitäisi keventää ja kannustaa muitakin olemaan kuten Laura. Jos keskituloisen kohdalla pitää miettiä, että antaako hän vähemmän muille vai myykö hän kotinsa, niin tietenkin antaa vähemmän. Mutta kiittämättömyys se on maailman palkka.
Anteeksi nyt vaan, mutta tuo pateettinen vuodatuksesi sai minut nauramaan ääneen. Sinulla ei ole minkäänlaista käsitystä eikä kokemusta todellisesta elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monessa muussa Euroopan maassa keskituloinen ostaa helposti omakotitalon ja pari autoa ja vieläpä käy lomareissuilla. Suomessa on nimenomaan keskiluokka pistetty ahtaalle liian aggressiivisella verotuksella ja verokkimaita huonommalla palkkatasolla.
Ja jos yrittää tehdä yhtään enempää esim ottamalla lisätöitä, verotuksen jyrkkä progressiivisuus rankaisee heti.
Globaalissa etelässä taas tämä ei ole keskituloiselle mitenkään mahdollista. Nyt maailma on kriisissä kun ylikulutus kasvaa koko ajan ja keskiluokan vaatimukset siitä mitä tulisi olla kasvaa ja pahenee vuosi vuodelta. Se taso mitä tavoitellaan on vain kestämätön ja mahdotonta, joten tulee vain ymmärtää että tilanne ei voi jatkua niin. Jos Suomessa oecd määritelmän mukaan vuonna 2015 keskiluokkaan kuului väestöstä 80% niin miten yli 80% väestöstä (keskiluokka+hyvätuloiset) voisivat omistaa uuden karheat katumaasturit ja omakotitalot sekä muut luksukset. Eihän se ole mahdollista että esimerkiksi 90% väestöstä eläisi tälläistä elintasoa mitenkään.
Amerikassa ja Kanadassa varmaan 98% omistaa auton ja asuu omakotitaloissa
1.Onko tämä kestävää ja voisiko koko maapallo elää tällä tavalla?
2.Kuinka moni näistä "omakotitaloista" vastaa arvoltaan ja laadultaan Helsingissä olevaa omakotitaloa, vai ennemminkin muuttotappiokunnan rintamamiestaloa?
3. Kuinka moni näistä autoista on se muutaman vuoden vanha saksalainen katumaasturi?Luuletko oikeasti että tuo on elintaso mihin maailma globaalisti pystyy?
1. Miksi elämä olisi sen epäekologisrmpaa mikäli ei kaikki pakkaudu ahtaasti pääkaupunkiseudulle? Ekologisesti voi elää muuallakin ja jopa paremmin kuin siellä.
2. Jokainen voi laittaa asuntonsa ihan minkä tasoiseksi omat varat riittää. Muualla Suomessa rakennuskustannuksetkin ovat edullisemmat ja tonttimaa lähes ilmaista. Säästyneillä rahoilla voi sen sijoituskopin ostaa Hesasta. Suomessa on pääkaupungin lisäksi muitakin kaupunkeja, jotka ei ole muuttotappiokuntia. Sinänsä myös muuttotappiopaikkakunnilla hyväkuntoisilla asunnoilla/talolla on tietty ostajakunta.
3. Kyllä muuttotappiokunnassakin saa ajaa Teslalla. Kukaan ei kiellä. Täällä ainakin näkee autoja Hummerista halpis japseihin.
Vierailija kirjoitti:
Luin nyt jutun kokonaisuudessaan Hesarista ja pelkkä otsikko sekä tämän ketjun avaus antoivat väärän kuvan. Laura ja miehensä ovat jo luopuneet toisesta autostaan, matkoja ei ollut aiemminkaan paljon eivätkä ole sitä mieltä, että merkkivaatteita pitäisi olla, vaan totesivat vain että niistä voi vain haaveilla.
Aika raskaalta tuo tilanne vaikuttaa. Ovat miettineet talosta luopumista, mutta vuokralla asuminen Helsingissä ei ole halpaa sekään ja ymmärtää sen, että itse rakennetusta talosta on vaikea luopua.
"LAINAEHTOJEN hienosäädöstä huolimatta Lauran ja koko perheen elo muuttui. Ensin he joutuivat luopumaan toisesta autosta, mikä pudotti kuukausimenoja lähes kolmella sadalla eurolla. Toista autoa he eivät ole myyneet, sillä muutoin lasten kuljettaminen ja työmatkat mutkistuisivat mahdottomaksi yhtälöksi. Vaikka uudessa talossa on maalämpö ja energiatehokkaita ratkaisuja, he siirtyivät määräaikaisesta sähkösopimuksesta pörssisähköön, jonka hintaa on vahdattava säännöllisesti. Silti sähkölaskut kasvoivat usealla sadalla eurolla vuodessa. Kiristelyä ovat saaneet osakseen eritoten ruokakustannukset, Laura kertoo. Kaupassa käydään kerran viikossa, jotta heräteostokset jäävät tekemättä. Perhe on alkanut suosia hävikkiruokaa. Ruuan ohella pakollisiin menoihin lukeutuvat lasten vakuutukset, joista ei voi säästää.
LUONNOLLISESTI lomamatkat, joita perhe ei muutoinkaan paljoa tehnyt, ovat jääneet menneisyyteen. ”Tehdään hurjasti töitä, joista saatavat palkat menevät kokonaan viikoittaiseen elämään. Ei ole enää varaa ylellisyyteen, kuten laskettelureissuun tai suklaapatukoihin. Ei puhettakaan, että kertyisi jotain puskuria pahan päivän varalle.” Lasten harrastusmenot on karsittu minimiin, millä säästää noin 150 euroa kuussa. Merkkivaatteista voi vain haaveilla, ja risaisen kännykän kanssa on selvittävä. Itselleen Laura tai hänen miehensä eivät ole hankkineet mitään aikoihin. Kampaajalla olisi kiva käydä tai ostaa joskus vaatteita, mutta ei yksinkertaisesti ole varaa. ”Selviän kyllä kuluttamatta, mutta eri asia on selittää teinille, ettei hän pääse kavereiden kanssa Mäkkäriin syömään tai reissuun”, Laura sanoo."
Tämä. Ketjussa on iso määrä kommentteja siitä, kuinka perhe elää yli varojensa vaikka elävät just varojensa mukaan. Ovat siis leikanneet kulutuksestaan sen minkä ovat pystyneet tai halunneet, esim. lapsilta ei ole haluttu ottaa kaikkia maksullia harrastuksia pois, mikä on varsin ymmärrettävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikana vanhempi joka ei maksa lapselleen sairauskuluvakuutusta on käsittämättömän holtiton.
Miten niin? Mulla on vanhin lapsi 28-vuotias, ja kerran on käyty yksityisellä hänen kanssaan joskus 90-luvun loppupuolella. Nuorimmaiset ovat 14-vuotiaita, eikä ole tarvinnut yksityistä lääkäriä koskaan. Päivystyksessä ollaan käyty toisen kanssa muutaman kerran, eikä mitään ongelmaa. Meillä on nykyään jopa lapsille oma päivystys keskussairaalalla, se keksittiin täällä, ja nyt niitä on kuulemma muissakin kaupungeissa.
Mihin minä olisin koskaan tarvinnut lapsille mitään sairasvakuutusta?
Et siis ymmärrä termejä NYKYAIKA ja LAPSI.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osin ymmärrän Lauraa. Tuo on ihan normaalihinta/ laina omakotitalosta Helsingissä. Siellä on tuhansia perheitä samassa tilanteessa. Lainan hinnan kasvun vielä olisi sietänyt, mutta kun siihen päälle sähkölasku kasvaa 500%, kaukolämpö 50%, polttoaine 20% ja ruoka 20% ja mitä vielä sen päälle, on keskiluokka kusessa.
Olemme aina eläneet kohtuullista elämää mutta nyt täytyy sanoa ettei 4000e nettotulot kahdella aikuisella meinaa riittää edes tavalliseen elämään ilman matkusteluja yms. "luksusta". Lapset ovat teinejä eikä lapsilisää enää tule. Pitää hankkia bussikorttia, vaatteita, maksaa harrastuksia jne. Toistaiseksi on riittänyt omista menoista tinkiminen ja se ettei säästöön jää enää yhtään. Kaksi autoa on pakolliset, mies tarvitsee autoa työssä ja minun työpaikka on hevon skutsissa.
Jos tämä jatkuu parikin vuotta on keskiluokka otettu hengistä ja meillä on vain köyhiä ja rikkaita. Kumpaan tulet itse kuulumaan?
Jos noilla tuloilla ei pärjää, niin on peiliin katsomisen paikka! Kannattaisiko miettiä niitä kulutustottumuksia! Ja lapset kannattaa kasvattaa itsenäisiksi. 18-vuotiaan voi käskeä hakemaan töitä. Moni tekee töitä opiskelun ohellakin. Esimerkiksi omassa työpaikassani on monta insinööriksi opiskelevaa nuorta naista omien opiskelukiireidensä ohessa töissä. Ahkeria ovat.
Lapsilta voi vaatia. Ei kannata kasvattaa pumpulissa. Ja kannattaa myös antaa talouskasvatusta. Ei ole järkevää pitää yllä keskiluokkaista kulissia suurella lainarahalla.
Nyt mietitte tarkkaan mikä on tärkeää ja järkevää. Esimerkiksi itse olen pienituloinen. Asun yksin vuokralla pienessä kaksiossa ja silti saan säästöön 500 euroa kuussa! Ja hassua, kun te ette keskiluokkaisena pysty samaan. Nyt laitat perheesi kanssa asiat kuntoon. Ja muistat, että lapset on hyvä kasvattaa itsenäisiksi.
Tsemppiä teidän perheelle!Toinen lapsi tekeekin töitä ja maksaa sillä osin kallista harrastustaan. Kulutustottumuksemme ovat maltilliset, silti esim. kaksi autoa vie valtavasti rahaa. Tässä taloustilanteessa ei kannata vaihtaa työpaikkaa hyvin pärjäävästä yrityksestä pois. Sinä pärjäät koska sinulla ei ole lapsia etkä tiedä, että teini syö jopa enemmän kuin aikuinen. Talouskasvatusta on annettu, toisella lapsella on sijoituksissa lähes 10 000e mutta ne on säästössä tulevaa yliopisto-opiskelua varten. Täällä muuten on tosi hankala löytää töitä jos et ole alan opiskelija tai olet alle 18v.
Enkä valita, meillä asiat on lopulta hyvin mutta koen myötätuntoa Lauroja kohtaan tai vastaavassa tilanteessa olevia. Meidän pelastus on kohta maksettu asuntolaina.
Ei kyllä auto vie hirveästi rahaa, jos ostaa esim 5v vanhan pienikulutuksisen pienen japanilaisen auton esimerkiksi.
Vie kun ei osaa itse tehdä huoltoja ja korjauksia. Kaikille ei satu autoissa ne valioyksilöt jotka eivät koskaan hajoa.
Vierailija kirjoitti:
Tää on jännä kateuteen pohjautuva ilmiö, että kun keskiluokkainen kertoo tiukasta rahatilanteesta, niin sitä vähätellään. Ensinnäkin jokaisen vatipään olisi syytä muistaa, että se keskituloinen Laura maksaa täällä kaikkien pienituloisten elämän, koulut, tuet ja ties mitä. Sitä valtion tilipussia ei lihota rikkaat, eikä köyhät, vaan nimenomaan keskituloiset. Häneltä viedään kohtuuttoman suuri osa työllä saavutetuista ansioista progressiivisen verotuksen kautta valtiolle. Tämä on siis kaiken lähtökohta.
Nyt kun kaikki on kallistunut, niin keskituloisen elämäkin käy hankalaksi. Köyhän (sen joka saa Lauran rahoja) mielestä Laura valittaa turhasta. Muuta pienempään ja halvempaan kotiin, osta huonompaa ruokaa ja luovu autosta. Jos elämää kuitenkin ajateltaisiin niin, että jokainen saa ansionsa mukaan, niin Laurallehan kuuluisi enemmän, eikä vähemmän. Nyt hän jo antaa paljon rahastaan pois, jotta Nickaksen ja Janitan lapsillakin on mahdollisuus käydä koulussa.
Mutta vatipäiden mukaan ensin ryöstetään Laura ja sen jälkeen sanotaan vielä, että luovu autosta ja asunnosta. Ei ihme että tämä maa on niin fucked up. Oikeasti Lauran verotusta pitäisi keventää ja kannustaa muitakin olemaan kuten Laura. Jos keskituloisen kohdalla pitää miettiä, että antaako hän vähemmän muille vai myykö hän kotinsa, niin tietenkin antaa vähemmän. Mutta kiittämättömyys se on maailman palkka.
Voi kuule kun keskituloisena ei voi ikuisesti hyvätuloisen elämää elää. Laura vain luuli näin.
Vierailija kirjoitti:
Luin nyt jutun kokonaisuudessaan Hesarista ja pelkkä otsikko sekä tämän ketjun avaus antoivat väärän kuvan. Laura ja miehensä ovat jo luopuneet toisesta autostaan, matkoja ei ollut aiemminkaan paljon eivätkä ole sitä mieltä, että merkkivaatteita pitäisi olla, vaan totesivat vain että niistä voi vain haaveilla.
Aika raskaalta tuo tilanne vaikuttaa. Ovat miettineet talosta luopumista, mutta vuokralla asuminen Helsingissä ei ole halpaa sekään ja ymmärtää sen, että itse rakennetusta talosta on vaikea luopua.
"LAINAEHTOJEN hienosäädöstä huolimatta Lauran ja koko perheen elo muuttui. Ensin he joutuivat luopumaan toisesta autosta, mikä pudotti kuukausimenoja lähes kolmella sadalla eurolla. Toista autoa he eivät ole myyneet, sillä muutoin lasten kuljettaminen ja työmatkat mutkistuisivat mahdottomaksi yhtälöksi. Vaikka uudessa talossa on maalämpö ja energiatehokkaita ratkaisuja, he siirtyivät määräaikaisesta sähkösopimuksesta pörssisähköön, jonka hintaa on vahdattava säännöllisesti. Silti sähkölaskut kasvoivat usealla sadalla eurolla vuodessa. Kiristelyä ovat saaneet osakseen eritoten ruokakustannukset, Laura kertoo. Kaupassa käydään kerran viikossa, jotta heräteostokset jäävät tekemättä. Perhe on alkanut suosia hävikkiruokaa. Ruuan ohella pakollisiin menoihin lukeutuvat lasten vakuutukset, joista ei voi säästää.
LUONNOLLISESTI lomamatkat, joita perhe ei muutoinkaan paljoa tehnyt, ovat jääneet menneisyyteen. ”Tehdään hurjasti töitä, joista saatavat palkat menevät kokonaan viikoittaiseen elämään. Ei ole enää varaa ylellisyyteen, kuten laskettelureissuun tai suklaapatukoihin. Ei puhettakaan, että kertyisi jotain puskuria pahan päivän varalle.” Lasten harrastusmenot on karsittu minimiin, millä säästää noin 150 euroa kuussa. Merkkivaatteista voi vain haaveilla, ja risaisen kännykän kanssa on selvittävä. Itselleen Laura tai hänen miehensä eivät ole hankkineet mitään aikoihin. Kampaajalla olisi kiva käydä tai ostaa joskus vaatteita, mutta ei yksinkertaisesti ole varaa. ”Selviän kyllä kuluttamatta, mutta eri asia on selittää teinille, ettei hän pääse kavereiden kanssa Mäkkäriin syömään tai reissuun”, Laura sanoo."
Hyvä on teinin *vihdoinkin* kokea, mitä elämä ihan oikeasti on. Vanhemmat saavat lopettaa pumpulissa pitämisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osin ymmärrän Lauraa. Tuo on ihan normaalihinta/ laina omakotitalosta Helsingissä. Siellä on tuhansia perheitä samassa tilanteessa. Lainan hinnan kasvun vielä olisi sietänyt, mutta kun siihen päälle sähkölasku kasvaa 500%, kaukolämpö 50%, polttoaine 20% ja ruoka 20% ja mitä vielä sen päälle, on keskiluokka kusessa.
Olemme aina eläneet kohtuullista elämää mutta nyt täytyy sanoa ettei 4000e nettotulot kahdella aikuisella meinaa riittää edes tavalliseen elämään ilman matkusteluja yms. "luksusta". Lapset ovat teinejä eikä lapsilisää enää tule. Pitää hankkia bussikorttia, vaatteita, maksaa harrastuksia jne. Toistaiseksi on riittänyt omista menoista tinkiminen ja se ettei säästöön jää enää yhtään. Kaksi autoa on pakolliset, mies tarvitsee autoa työssä ja minun työpaikka on hevon skutsissa.
Jos tämä jatkuu parikin vuotta on keskiluokka otettu hengistä ja meillä on vain köyhiä ja rikkaita. Kumpaan tulet itse kuulumaan?
Jos noilla tuloilla ei pärjää, niin on peiliin katsomisen paikka! Kannattaisiko miettiä niitä kulutustottumuksia! Ja lapset kannattaa kasvattaa itsenäisiksi. 18-vuotiaan voi käskeä hakemaan töitä. Moni tekee töitä opiskelun ohellakin. Esimerkiksi omassa työpaikassani on monta insinööriksi opiskelevaa nuorta naista omien opiskelukiireidensä ohessa töissä. Ahkeria ovat.
Lapsilta voi vaatia. Ei kannata kasvattaa pumpulissa. Ja kannattaa myös antaa talouskasvatusta. Ei ole järkevää pitää yllä keskiluokkaista kulissia suurella lainarahalla.
Nyt mietitte tarkkaan mikä on tärkeää ja järkevää. Esimerkiksi itse olen pienituloinen. Asun yksin vuokralla pienessä kaksiossa ja silti saan säästöön 500 euroa kuussa! Ja hassua, kun te ette keskiluokkaisena pysty samaan. Nyt laitat perheesi kanssa asiat kuntoon. Ja muistat, että lapset on hyvä kasvattaa itsenäisiksi.
Tsemppiä teidän perheelle!Toinen lapsi tekeekin töitä ja maksaa sillä osin kallista harrastustaan. Kulutustottumuksemme ovat maltilliset, silti esim. kaksi autoa vie valtavasti rahaa. Tässä taloustilanteessa ei kannata vaihtaa työpaikkaa hyvin pärjäävästä yrityksestä pois. Sinä pärjäät koska sinulla ei ole lapsia etkä tiedä, että teini syö jopa enemmän kuin aikuinen. Talouskasvatusta on annettu, toisella lapsella on sijoituksissa lähes 10 000e mutta ne on säästössä tulevaa yliopisto-opiskelua varten. Täällä muuten on tosi hankala löytää töitä jos et ole alan opiskelija tai olet alle 18v.
Enkä valita, meillä asiat on lopulta hyvin mutta koen myötätuntoa Lauroja kohtaan tai vastaavassa tilanteessa olevia. Meidän pelastus on kohta maksettu asuntolaina.
Ei kyllä auto vie hirveästi rahaa, jos ostaa esim 5v vanhan pienikulutuksisen pienen japanilaisen auton esimerkiksi.
Vie kun ei osaa itse tehdä huoltoja ja korjauksia. Kaikille ei satu autoissa ne valioyksilöt jotka eivät koskaan hajoa.
Yariksen ja muiden huolto- ja korjauskustannukset ovat täysin eri kategoriassa kun niiden bemareiden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikana vanhempi joka ei maksa lapselleen sairauskuluvakuutusta on käsittämättömän holtiton.
Miten niin? Mulla on vanhin lapsi 28-vuotias, ja kerran on käyty yksityisellä hänen kanssaan joskus 90-luvun loppupuolella. Nuorimmaiset ovat 14-vuotiaita, eikä ole tarvinnut yksityistä lääkäriä koskaan. Päivystyksessä ollaan käyty toisen kanssa muutaman kerran, eikä mitään ongelmaa. Meillä on nykyään jopa lapsille oma päivystys keskussairaalalla, se keksittiin täällä, ja nyt niitä on kuulemma muissakin kaupungeissa.
Mihin minä olisin koskaan tarvinnut lapsille mitään sairasvakuutusta?
Huomio tuohon ajankohtaan 90-luvun.
Huomio tuohon keskussairaalalla.
Oulussa esim ei ole mitään keskussaalaa, kokeileppa Osyppiä. Kerran kävin itse murtuneen käden kanssa. Kahdeksan tuntia hörhöjen, kutsuvieraiden jne mölyä kuunnellessa ja hullu särky kädessä. Lapsia en enää tuonne veisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin nyt jutun kokonaisuudessaan Hesarista ja pelkkä otsikko sekä tämän ketjun avaus antoivat väärän kuvan. Laura ja miehensä ovat jo luopuneet toisesta autostaan, matkoja ei ollut aiemminkaan paljon eivätkä ole sitä mieltä, että merkkivaatteita pitäisi olla, vaan totesivat vain että niistä voi vain haaveilla.
Aika raskaalta tuo tilanne vaikuttaa. Ovat miettineet talosta luopumista, mutta vuokralla asuminen Helsingissä ei ole halpaa sekään ja ymmärtää sen, että itse rakennetusta talosta on vaikea luopua.
"LAINAEHTOJEN hienosäädöstä huolimatta Lauran ja koko perheen elo muuttui. Ensin he joutuivat luopumaan toisesta autosta, mikä pudotti kuukausimenoja lähes kolmella sadalla eurolla. Toista autoa he eivät ole myyneet, sillä muutoin lasten kuljettaminen ja työmatkat mutkistuisivat mahdottomaksi yhtälöksi. Vaikka uudessa talossa on maalämpö ja energiatehokkaita ratkaisuja, he siirtyivät määräaikaisesta sähkösopimuksesta pörssisähköön, jonka hintaa on vahdattava säännöllisesti. Silti sähkölaskut kasvoivat usealla sadalla eurolla vuodessa. Kiristelyä ovat saaneet osakseen eritoten ruokakustannukset, Laura kertoo. Kaupassa käydään kerran viikossa, jotta heräteostokset jäävät tekemättä. Perhe on alkanut suosia hävikkiruokaa. Ruuan ohella pakollisiin menoihin lukeutuvat lasten vakuutukset, joista ei voi säästää.
LUONNOLLISESTI lomamatkat, joita perhe ei muutoinkaan paljoa tehnyt, ovat jääneet menneisyyteen. ”Tehdään hurjasti töitä, joista saatavat palkat menevät kokonaan viikoittaiseen elämään. Ei ole enää varaa ylellisyyteen, kuten laskettelureissuun tai suklaapatukoihin. Ei puhettakaan, että kertyisi jotain puskuria pahan päivän varalle.” Lasten harrastusmenot on karsittu minimiin, millä säästää noin 150 euroa kuussa. Merkkivaatteista voi vain haaveilla, ja risaisen kännykän kanssa on selvittävä. Itselleen Laura tai hänen miehensä eivät ole hankkineet mitään aikoihin. Kampaajalla olisi kiva käydä tai ostaa joskus vaatteita, mutta ei yksinkertaisesti ole varaa. ”Selviän kyllä kuluttamatta, mutta eri asia on selittää teinille, ettei hän pääse kavereiden kanssa Mäkkäriin syömään tai reissuun”, Laura sanoo."
Tämä. Ketjussa on iso määrä kommentteja siitä, kuinka perhe elää yli varojensa vaikka elävät just varojensa mukaan. Ovat siis leikanneet kulutuksestaan sen minkä ovat pystyneet tai halunneet, esim. lapsilta ei ole haluttu ottaa kaikkia maksullia harrastuksia pois, mikä on varsin ymmärrettävää.
Ei ole ymmärrettävää. Lapsille täytyy opettaa, ettei se raha tule sieltä automaatin luukusta. Jos ei ole varaa harrastaa, niin sitten ei ole. Niin se on kaikilla muillakin nuorilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monessa muussa Euroopan maassa keskituloinen ostaa helposti omakotitalon ja pari autoa ja vieläpä käy lomareissuilla. Suomessa on nimenomaan keskiluokka pistetty ahtaalle liian aggressiivisella verotuksella ja verokkimaita huonommalla palkkatasolla.
Ja jos yrittää tehdä yhtään enempää esim ottamalla lisätöitä, verotuksen jyrkkä progressiivisuus rankaisee heti.
Globaalissa etelässä taas tämä ei ole keskituloiselle mitenkään mahdollista. Nyt maailma on kriisissä kun ylikulutus kasvaa koko ajan ja keskiluokan vaatimukset siitä mitä tulisi olla kasvaa ja pahenee vuosi vuodelta. Se taso mitä tavoitellaan on vain kestämätön ja mahdotonta, joten tulee vain ymmärtää että tilanne ei voi jatkua niin. Jos Suomessa oecd määritelmän mukaan vuonna 2015 keskiluokkaan kuului väestöstä 80% niin miten yli 80% väestöstä (keskiluokka+hyvätuloiset) voisivat omistaa uuden karheat katumaasturit ja omakotitalot sekä muut luksukset. Eihän se ole mahdollista että esimerkiksi 90% väestöstä eläisi tälläistä elintasoa mitenkään.
Amerikassa ja Kanadassa varmaan 98% omistaa auton ja asuu omakotitaloissa
1.Onko tämä kestävää ja voisiko koko maapallo elää tällä tavalla?
2.Kuinka moni näistä "omakotitaloista" vastaa arvoltaan ja laadultaan Helsingissä olevaa omakotitaloa, vai ennemminkin muuttotappiokunnan rintamamiestaloa?
3. Kuinka moni näistä autoista on se muutaman vuoden vanha saksalainen katumaasturi?Luuletko oikeasti että tuo on elintaso mihin maailma globaalisti pystyy?
1. Miksi elämä olisi sen epäekologisrmpaa mikäli ei kaikki pakkaudu ahtaasti pääkaupunkiseudulle? Ekologisesti voi elää muuallakin ja jopa paremmin kuin siellä.
2. Jokainen voi laittaa asuntonsa ihan minkä tasoiseksi omat varat riittää. Muualla Suomessa rakennuskustannuksetkin ovat edullisemmat ja tonttimaa lähes ilmaista. Säästyneillä rahoilla voi sen sijoituskopin ostaa Hesasta. Suomessa on pääkaupungin lisäksi muitakin kaupunkeja, jotka ei ole muuttotappiokuntia. Sinänsä myös muuttotappiopaikkakunnilla hyväkuntoisilla asunnoilla/talolla on tietty ostajakunta.
3. Kyllä muuttotappiokunnassakin saa ajaa Teslalla. Kukaan ei kiellä. Täällä ainakin näkee autoja Hummerista halpis japseihin.
Vaikea niihin halpoihin muuttotappiokuntiin muuttaa, kun niissä ei ole työpaikkoja, mikä onkin se syy, miksi ihmiset muuttavat pois.
500 000 € laina on paljon keskituloiselle. Vähän näyttää siltä, että on lähdetty rakentamaan elämästä menestyneemmän näköistä kuin onkaan. Miten keskiluokkaa voi edes olla noin iso ok-talo, kaksi autoa, laskettelureissut ja lasten harrastukset? Vaikka sitä elämäntyyliä onkin nyt karsittu, niin eihän sitä tarvitsisi ellei olisi rakennettu niin isoja puitteita.
Heillä on liikaa lainaa. Tämä on se perusongelma mikä ei poistu vaikka miten pyörittelisi.
Teinit muuten voi hommata rahaa itselleen menemällä kesätöihin ja myymällä kirppiksellä kaikenlaista nurkkiin kertynyttä. Tällä keinoin mun teinit rahoittaa omaan elämäänsä sitä pientä luksusta plus että asunto on viihtyisä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta miettikääpä että tuota on olla rikas Suomessa.
Siinä miettii että voiko ostaa asunnon perheelle ja mihin kuluttaa.
Vähän eri kuin monessa muussa maassa.
Lähinnä Yhdysvalloissa. Elämä ei ole sen kummempaa monessa muussa länsimaassa kuin täällä.
USA:ssa hieman vajaa 70% asuu nk. "single-family home". Termi kattaa kaikki erilliset talomuodot, niin suuret "McMansiot" kuin myös pienemmät town houset sekä kuriositeettina myös trailerit (n. 6% ihmisistä.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin nyt jutun kokonaisuudessaan Hesarista ja pelkkä otsikko sekä tämän ketjun avaus antoivat väärän kuvan. Laura ja miehensä ovat jo luopuneet toisesta autostaan, matkoja ei ollut aiemminkaan paljon eivätkä ole sitä mieltä, että merkkivaatteita pitäisi olla, vaan totesivat vain että niistä voi vain haaveilla.
Aika raskaalta tuo tilanne vaikuttaa. Ovat miettineet talosta luopumista, mutta vuokralla asuminen Helsingissä ei ole halpaa sekään ja ymmärtää sen, että itse rakennetusta talosta on vaikea luopua.
"LAINAEHTOJEN hienosäädöstä huolimatta Lauran ja koko perheen elo muuttui. Ensin he joutuivat luopumaan toisesta autosta, mikä pudotti kuukausimenoja lähes kolmella sadalla eurolla. Toista autoa he eivät ole myyneet, sillä muutoin lasten kuljettaminen ja työmatkat mutkistuisivat mahdottomaksi yhtälöksi. Vaikka uudessa talossa on maalämpö ja energiatehokkaita ratkaisuja, he siirtyivät määräaikaisesta sähkösopimuksesta pörssisähköön, jonka hintaa on vahdattava säännöllisesti. Silti sähkölaskut kasvoivat usealla sadalla eurolla vuodessa. Kiristelyä ovat saaneet osakseen eritoten ruokakustannukset, Laura kertoo. Kaupassa käydään kerran viikossa, jotta heräteostokset jäävät tekemättä. Perhe on alkanut suosia hävikkiruokaa. Ruuan ohella pakollisiin menoihin lukeutuvat lasten vakuutukset, joista ei voi säästää.
LUONNOLLISESTI lomamatkat, joita perhe ei muutoinkaan paljoa tehnyt, ovat jääneet menneisyyteen. ”Tehdään hurjasti töitä, joista saatavat palkat menevät kokonaan viikoittaiseen elämään. Ei ole enää varaa ylellisyyteen, kuten laskettelureissuun tai suklaapatukoihin. Ei puhettakaan, että kertyisi jotain puskuria pahan päivän varalle.” Lasten harrastusmenot on karsittu minimiin, millä säästää noin 150 euroa kuussa. Merkkivaatteista voi vain haaveilla, ja risaisen kännykän kanssa on selvittävä. Itselleen Laura tai hänen miehensä eivät ole hankkineet mitään aikoihin. Kampaajalla olisi kiva käydä tai ostaa joskus vaatteita, mutta ei yksinkertaisesti ole varaa. ”Selviän kyllä kuluttamatta, mutta eri asia on selittää teinille, ettei hän pääse kavereiden kanssa Mäkkäriin syömään tai reissuun”, Laura sanoo."
Tämä. Ketjussa on iso määrä kommentteja siitä, kuinka perhe elää yli varojensa vaikka elävät just varojensa mukaan. Ovat siis leikanneet kulutuksestaan sen minkä ovat pystyneet tai halunneet, esim. lapsilta ei ole haluttu ottaa kaikkia maksullia harrastuksia pois, mikä on varsin ymmärrettävää.
Ei tuossa tosiaan yhtään karsittavaa enää ole kulutuksesta. Eivätkä vaikuta siltä, että olisivat aiemminkaan törsäilleet.
Juttu on maksumuurin takana, joten eiköhän suurin osa ihmisistä ole nähnyt vain otsikon, sitten keksineet itse kaikkea ja sitten ryhtyneet raivoamaan.
Helsingissä tuo jutun pariskunnan asuntolaina on ihan normaalin, jopa maltillisen kokoinen, eli alle 250 000 eur/henkilö. Ja olivat rakennuttaneet jutun mukaan talon koska se tuli halvemmaksi kuin valmiin ostaminen. Ja ovat tosiaan karsineet kaiken kulutuksen minkä voivat.
Onhan tuo vähän mietityttävää, että keskituloinen pariskunta joutuu elämään noin säästeliäästi ja silti talous on kestävyyden rajoilla asuinkustannusten takia. Ja korkeat asuinkustannukset ovat haaste suurimmalle osalle Helsingissä asuvia.
Kyllähän tämä tuo esille sen, miten vaikeassa tilanteessa juuri se osa väestöstä on, jotka eivät ole saaneet perittyä omaisuutta, kuten ilmeisesti tässä ei ole ollut, ainakaan merkittävää sellaista, vaan joutuvat maksamaan kaiken palkoillaan, eivätkä myöskään saa juurikaan mitään yhteiskunnan tukia.
Vierailija kirjoitti:
Tää on jännä kateuteen pohjautuva ilmiö, että kun keskiluokkainen kertoo tiukasta rahatilanteesta, niin sitä vähätellään. Ensinnäkin jokaisen vatipään olisi syytä muistaa, että se keskituloinen Laura maksaa täällä kaikkien pienituloisten elämän, koulut, tuet ja ties mitä. Sitä valtion tilipussia ei lihota rikkaat, eikä köyhät, vaan nimenomaan keskituloiset. Häneltä viedään kohtuuttoman suuri osa työllä saavutetuista ansioista progressiivisen verotuksen kautta valtiolle. Tämä on siis kaiken lähtökohta.
Nyt kun kaikki on kallistunut, niin keskituloisen elämäkin käy hankalaksi. Köyhän (sen joka saa Lauran rahoja) mielestä Laura valittaa turhasta. Muuta pienempään ja halvempaan kotiin, osta huonompaa ruokaa ja luovu autosta. Jos elämää kuitenkin ajateltaisiin niin, että jokainen saa ansionsa mukaan, niin Laurallehan kuuluisi enemmän, eikä vähemmän. Nyt hän jo antaa paljon rahastaan pois, jotta Nickaksen ja Janitan lapsillakin on mahdollisuus käydä koulussa.
Mutta vatipäiden mukaan ensin ryöstetään Laura ja sen jälkeen sanotaan vielä, että luovu autosta ja asunnosta. Ei ihme että tämä maa on niin fucked up. Oikeasti Lauran verotusta pitäisi keventää ja kannustaa muitakin olemaan kuten Laura. Jos keskituloisen kohdalla pitää miettiä, että antaako hän vähemmän muille vai myykö hän kotinsa, niin tietenkin antaa vähemmän. Mutta kiittämättömyys se on maailman palkka.
Laura hei, sinun ansiosi on myydä pois se talo, jota sinulla ei ole varaa maksaa.
Elämä on yksinkertaista, kun sen oikein oivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta sen voi lukea yksilötarinana ilmiöstä, jossa keski/hyvätuloinen kertoo miten inflaatio on muuttanut ja kiristänyt heidän arkeaan.
Koska ovat eläneet yli varojensa. Ei pelkän inflaation takia.
No eläähän nuo tulottomatkin yli varojensa, kun ei ole tuloja ei pitäisi olla menojakaan eikö niin ? Tässä on vuoden aikana noussut ruoka, polttoaine ja korot, keskiluokan veroja kiristetty että saadaan kotona makaavien liksoja nostettua, eli niiden jotka elävät yli varojensa, kas kun ei ole niitä varoja. Sitten kehdataan vielä haukkua ihmisiä jotka käyvät töissä ja maksavat näiden makoilijoiden asunnot, sähköt, ruoat ja lääkkeet
Sun maailmassa ei ilmiselvästi ole laisinkaan kaupan kassoja, siivoojia, lähihoitajia eikä talohuollon työntekijöitä....
Vierailija kirjoitti:
Tässä esimerkiksi on todella kiva kerrostaloasunto, hyvältä paikalta, hyvä pohja.
https://www.etuovi.com/kohde/2249726?haku=M1959496023
Eikä maksa puolta miljoonaa.
Vuokratontti, kunto välttävä!
Pelkkään remonttiin menee helposti kymppitonneja. Tonttivuokrat nousee tulevaisuudessa kaksinkertaisiksi.
En koskisi pitkällä tikullakaan moiseen pommiin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikana vanhempi joka ei maksa lapselleen sairauskuluvakuutusta on käsittämättömän holtiton.
Huvittaa lukea sinun kaltaisista hölmöistä, jotka ovat menneet vakuutusyhtiön retkuun. Vakuutus ei ole tarpeellinen. Rahalla pääsee yksityiselle jos on tarve ja kunnallisella saa lapsille ihan tosi hyvää hoitoa. Halvemmaksi tulee vaikka käyttää satunnaisesti yksityisellä, kuin maksella ylikalliita vakuutuksia.
Se vakuutus on todella hyödyllinen jollekin jonka lapsi sairastaa paljon. Meillä esimerkiksi jokaisella lapsella paha korvatulehduskierre joka on kestänyt vuosia. Jokainen on tarvinnut kitarisojen poiston sekä putkituksen.
Julkisella odotat itkevän lapsen kanssa päivystyksessä jos lääkäriaikoja ei saa. Sen sijaan että varaat ajan samalle päivälle korvatautien erikoislääkärille, saat asioida mahdollisesti kokemattoman nuoren lääkärin kanssa jolla vajaa kielitaito. Kotiin antibioottikuurin kanssa joka auttaa hetkellisesti.
Vrt. erikoislääkäri joka tuntee lapsesi historian ja joka laittaa tarpeen vaatiessa nopealla aikataululla leikkaukseen. Ja nuo leikkaukset ovat monen tonnin keikkoja joten vakuutus todellakin maksaa itsensä takaisin.
On myös itse kiva asioida suoraan valitsemallani erikoislääkärillä tarpeen vaatiessa sen sijaan että odottelet julkisen puolen lähetteitä ja kärvistelet ties miten kauan.
Kuopuksella oli korvatulehduskierre ja toisen tulehduksen jälkeen saatiin aika erikoislääkärille polille. Kiva erikoislääkäri setä leikkasi kitarisat parin viikon kuluttua ihan ilman yksityslääkärillä käyntejä ja muita kommervenkkejä.
Miten niin? Mulla on vanhin lapsi 28-vuotias, ja kerran on käyty yksityisellä hänen kanssaan joskus 90-luvun loppupuolella. Nuorimmaiset ovat 14-vuotiaita, eikä ole tarvinnut yksityistä lääkäriä koskaan. Päivystyksessä ollaan käyty toisen kanssa muutaman kerran, eikä mitään ongelmaa. Meillä on nykyään jopa lapsille oma päivystys keskussairaalalla, se keksittiin täällä, ja nyt niitä on kuulemma muissakin kaupungeissa.
Mihin minä olisin koskaan tarvinnut lapsille mitään sairasvakuutusta?