Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Muilla vääntöä miehen kanssa, lasten kotihoito vai päiväkoti?

26.11.2006 |

Meillä on lapset kohta 3kk ja reilu 2v. Esikoistyttö oli kanssani kotona 1v 3kk ikään asti ja meni sitten tarhaan 5 kuukaudeksi ja jäi kotiin taas minun jäädessä sairaslomalle töistä raskauden takia.



Olen niin haaveillut aina olevani lasten kanssa pidempään kotona. Nyt toivoisin, että voisin olla kotona, kunnes kuopus täyttää 2v. Olen säästänyt reilusti rahaa, jotta kotihoidontukea ja lapsilisää saadessani minulla olisi joka kuulle vielä 300euroa " ylimääräistä" rahaa elämiseen. Mieheni tuntuu olevan kovasti kotiin jäämistä vastaan rahan takia. Pystymme elämään vaatimattomammin, vaikka mieheni tulot eivät päätä huimaa. Olen tehnyt laskelmia ja rahat riittävät ja eihän kyse ole kuin reilu vuodesta, jolloin pitäisi tinkiä menoista.



En ole päiväkotia vastaan, mutta parhaaksi vaihtoehdoksi kahden pienen lapsen kanssa meidän tilanteessamme koen sen, että olen kotona, kunnes nuorin täyttää 2v. Olemme molemmat vuorotyössä. Mieheni ei ole koskaan viettänyt koko päivää lasten kanssa huolehtien esim. ruoista, ulkoiluista, nukkumisista ym. Hänellä on paljon harrastuksia, jotka auttavat häntä jaksamaan raskaassa työssä. En voisi edes kuvitella, että hän hoitaisi täyspäiväisesti lapsia vapaapäivinä, minun ollessa töissä. Hän on ahkera lastenhoitaja ollut aina muuten, mutten usko hänen jaksavan raskaan työn ohessa ja tinkivän mm. harrastuksistaan niin paljoa. En hyväksy sitä, että vapaapäivinä lapsia viedään hoitoon, varsinkaan kun kuopus olisi silloin vasta 1v 3kk, kun mieheni mielestä voisin mennä töihin.



Vanhemmalla lapsella on ns. takuupaikka lähellä olevaan päiväkotiin, jonne hänen tulee mennä ensi vuoden loppuun messessä, jotta paikka säilyy. Päiväkodissa on huono paikkatilanne, joten todennäköisesti emme edes saisi lapsia samaan hoitoon. Käytössä on ainoastaan yksi auto, joten jos toinen joutuu eri päiväkotiin, on vuorotyön ja miehen auton tarpeen takia ihan mahdotonta kuskata lapsia eri hoitopaikkoihin. Ajattelin, että esikoinen jatkaisi max 2krt viikossa tarhaa ensi vuoden lopussa, jolloin hän olisi reilu 3v. Kivaa virikettähän siellä tuonikäiselle olisi ja paikka säilyisi. Minulla ei ole vakityötä, mutta hoitoalan työntekijänä töitä kyllä riittää, ihan koska vaan päätän töihin mennä. Edelliseen työpaikkaan minua jo odotellaan palaavaksi.



Mielelläni lykkäisin siis vielä nuoremman hoitoonmenoa. Tiedän että molempien päiväkotiinmeno on väistämätöntä lähitulevaisuudessa, mutta ajattelen kaiken olevan vähän helpompaa sitten kun lapset olisivat 2v ja 4v.



Pitkä tarina, mutta kommentoikaa ja kertokaa kokemuksianne =)

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
26.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esikoisen ollessa viiden kuukauden ajan tarhassa, hän oli siellä max 2 kertaa viikossa. Äitini teki työssään tuolloin vain puolikasta ja meidän ollessa töissä hän hoiti tyttöä usein. Nyt kuitenkin äitini on täyspäiväisesti työssä ja lapsiakin on kaksi, jolloin heidän hoitoonvieminen isovanhemmille ei ole ihan niin yksinkertaista niinä päivinä, jolloin olemme molemmat töissä. Eli hoitopäiviä tulisi viikkoa kohden kuopukselle paljon enemmän, kuin esikoiselle aikoinaan. Todennäköisesti lähes 5 päiväistä tarhaviikkoa olisi tiedossa ja minusta se kuulostaa noin pienelle (reilu 1-v.) aika rankalta.

Vierailija
2/7 |
26.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

En nyt ehdi kirjoittamaan enempää muuta kuin toteamaan että melkein samanlainen tilanne meillä. Sen olen miehelle ilmoittanut että AIKAISINTAAN menen töihin ensi syksynä jolloin kuopus on vajaa 1,5 v ja vanhempi 3. Haluaisin kuitenkin olla vielä vuoden kauemmin kotona mutta mies ei halua eikä ymmärrä asiaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
26.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiukkana vaan! Älä ihmeessä anna miehellesi tuossa asiassa periksi, jos kerran tiedät teidän rahallisesti pärjäävän. Hyvin olet realistinen arkenne suhteen, se ei tulisi herkkua olemaan sinulle ja lapsille, jos töihin pitäisi palata mahdollisimman pian.



Laita miehesi valitsemaan; harrastukset veke ja lapsia hoitamaan kaikki liikenevä vapaa-aika ja mamma töihin TAI mamma kotona ja kaikilla vähän löysempi tahti, aikaa harrastaakin molemmilla yms. Kun kerran olet itse ajatellut, että on lapsillesi parempi olla vielä vuosi lisää kotona (ja oikeassa varmasti oletkin!) niin periksi antaminen voisi katkeroittaa mieltäsi pitkäksi aikaa jälkeenpäin. Voithan yrittää perustella miehellesi vielä asiaa ennen tuota joko/tai vetoa mahdollisimman hyvin ja rauhallisesti.



Rahaa ehditte tienata loppuelämän, lapset ovat pieniä vain kerran!!!

Tsemppiä!

Vierailija
4/7 |
27.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

mimmu32:


Tiukkana vaan! Älä ihmeessä anna miehellesi tuossa asiassa periksi, jos kerran tiedät teidän rahallisesti pärjäävän.

Laita miehesi valitsemaan; harrastukset veke ja lapsia hoitamaan kaikki liikenevä vapaa-aika ja mamma töihin TAI mamma kotona ja kaikilla vähän löysempi tahti, aikaa harrastaakin molemmilla yms.

Just näin! Jos kerran arjen pyörittäminen on enemmän/kokonaan sinun vastuullasi, niin sinun sanasi pitäisi painaa samassa suhteessa enemmän tuon valinnan suhteen.

Ja jos kerran miehelle on niin kovin tärkeää se, että menisit jo nyt töihin, niin johan on kumma jos ei pysty omista menoistaan joustamaan.

Jos mies on kovin putkiaivoista tyyppiä, juuri tuollainen lohkokaavionomainen valinta vaihtoehtojen a) ja b) välillä on omiaan selkeyttämään tilannetta miehelle.

Eli mimmun viestiä mukaillen:

a) harrastukset veke ja lapsia hoitamaan kaikki liikenevä vapaa-aika

b) mamma kotona ja kaikilla vähän löysempi tahti, aikaa harrastaakin molemmilla

terv. miesvaltaisella alalla työskentelevä insinööriäiti :)

Vierailija
5/7 |
27.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos miehella on kaikenlaisia vaateita, niin sitten pitaa olla valmis joustamaan itsekin...



Ymmarran hyvin, etta miesta voi ahdistaa ajatus siita, etta han on paa-asiallinen perheen elattaja. Perheen elatys ja rahojen riittaminen voi kuulemma nykyisin olla suuri miehen stressin aiheuttaja, kun esim, irtisanomisia on niin paljon. Jos kuitenkin olet itse kerannyt saastoja, joiden ansiosta kotonaolo olisi mahdollista ja olet valmis ne tahan sijoittamaan, niin tottahan sinulla on siihen oikeus.



Harrastukset ovat toki tarkeita henkisen ja fyysisen jaksamisen takia, mutta kylla miehesi tulisi minun mielestani joustaa sen verran, etta hoitaa lapsia vapaapaivinaan, jos sina olet toissa. Lapsethan ovat teidan yhteisia :) Harrastuksille voisi varata tietyt tunnit viikossa.



Tsemppia neuvotteluihin! Tarkeinta on, etta teette paatokset yhdessa ja realistisesti. Mielestani olet tosi hyvin pohtinut tilannetta. Em. mainitun kaltaiset vaihtoehdot poytaan ja laskelmat esille ja sitten vaan molemmat miettivat, mika on tarkeaa ja teette paatoksen.

Vierailija
6/7 |
27.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niitä tosiaan tarvitaan. Kiva huomata, että on muitakin samoin ajattelevia, kiitos myös hyvistä ideoista =)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
27.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies vaan painaa kovin päälle, että tyttö hoitoon heti äippäloman jälkeen. Itsestä ajatuskin asiasta tuntuu aivan kamalalta. Onhan meillä pankkilainan lyhennystä, autolainaa, miehen pojasta elatusmaksut, vuora ym laskut jotka pitää tietysti hoitaa joka kuukausi.. En tiedä mitä pitäis tehdä :(