Mitä mieltä ihmisistä, jotka lupailevat muiden puolesta?

Ai luoja nä on kamalia. Mun kaverin isä on juuri tällainen kun lupailee aina mitä ihmeellisimpiä asioita kaverin puolesta. Siitä huolimatta, että kaveri ei yleensä edes suostu ja tulee noloja tilanteita kerta toisensa jälkeen. Ja hälle on siis myös monesti sanottu että älä lupaa toisten puolesta. Onneksi omassa lähipiirissä on ainoastaan täysjärkisiä ihmisiä.

Mun äiti on aina ollut sellainen "Ei toi mitään tartte" - siis ollessani lapsi, mentiin vaikka sukulaisille kylään ja kysyivät minulta otanko jätskiä niin äiti tulee päsmäröimään etten tarvitse. No kiitos vaan.

"Ootsä autolla? Toi petri tarttis kyydin keskustaan"

Oon joo autolla mutten oo menossa keskustaan ja metro menee pienen kävelymatkan päästä.

Lisäksi tykkään introverttinä omasta rauhasta sen verran paljon etten kyytiläisiä halua. Oon itse sen auton ostanut, maksanut vakuutukset, pensat, huollot ja verot ja sen tehnyt ihan siitä syystä että saan tulla ja mennä ihan itse, omalla ajallani, silloin kun MINULLE sopii ja minne sopii. Sanokaa vain itsekkääksi, sanon itseäni umpimieliseksi ja epäsosiaaliseksi, enkä tunne siitä syyllisyyttä.

Joskus teen poikkeuksen, kun sille päälle satun.

Ärsyttää niin paljon kun joku alkaa lupailemaan kyytejä ja tekee sen vielä niin että kailottaa kaikkien kuullen niin että tuntuisi vaikeammalta kieltäytyä.

Mun sukulainen teki tuota. Kutsui kylään hövelisti jotkuta alkoholisti-sukulaiset. Kyllästyi sitten pian ja lähetti ne meidän iloksi kysymättä halutaanko.