Meillä oli juuri miehen kanssa ensimmäinen riita.
Siis kunnollinen riita. Olemme asuneet yhdessä lokakuusta, kaikkonen mennyt suhteellisen hyvin. Toki keskusteltavaa oli ennen muuttoa ja sen jälkeen, ihan kotitöistä yms.
Nyt riita oli siitä, että minä olin laittanut kierrätysroskiksen päälle kassin, jossa oli kaikkia sekalaisia roskia.
Ne olivat kestokassissa, siististi, mutta myönnetään, siinä kassissa oli pahvia, paperia, yksi sekajätetttä sisältävä pussi. Tarkoitus oli viedä se roskikseen ja lajitella.
Olin ihmetellyt että mies käy roskikselle, mutta ei koskaan ota sitä kassia mukaan.
Tänään siitä tuli puhe, ja mies kertoi että hän ei periaatteesta vie MINUN roskiani.
Tavallaan ymmärrän pointin, tavallaan en sitä periaatetta.
Kerroin hänelle ihan rauhallisesti, että minä siivoan kyllä paljonkin hänen jälkiään täällä kotona. Ja koen muutenkin tekeväni enemmän kotitöitä.
Huomioiden senkin seikan, että vaikkei lapsia ole, mutta teen työn lisäksi opiskeluja yliopistolle eli arki on rankkaa.
Mies osallistuu mutta vähemmän:
Mutta siis pointti oli se, että HÄN ei vie minun laittamiani roskia koska ne ovat väärässä paikassa.
Ja hänen mielestä se että minä korjaan hänen tavaroitaan, on eri asia.
Mitä mieltä?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä et kysy, että hei, vietkö tuonkin roskiin?
Olemme arkisin todella vähän aikaa samaan aikaan kotona- eli työvuorot saattavat mennä niin että toinen lähtee aamulla aikaisin ja toinen myöhemmin. Illalla harrastuksia yms ettei aika tule keskusteltua näistä.
Ehkäpä juuri tästä syystä mieskään ei kysy, että onko nämä menossa roskiin.
Älkää nyt ainakaan lapsia tehkö, jos pelkkä roskien käsittely on yhteistyössä noin vaikeaa.
Kommunikaatio, sanon minäkin.
Mies ajatteli kouluttaa sinua, kyllä se ymmärtää ajan kanssa. Sinä taas oletit jotain ja petyit kun oletus ei vastannut todellisuutta.
Molempien pitää muuttua parisuhteessa. Siihen tarvitaan luottamusta ja puhumista. Tätineuvo: jos huomaat, että sinä olet se, joka aina joustaa, niin lopeta ja etsi uusi suhde (tai asu yksin) koska se ei ole ihmiselämää että vääntyy mutkille ja kadottaa minuutensa toisen takia ilman että toinen edes tajuaa mitä uhraat suhteen eteen.
Parisuhteessa on kaksi. Ei sitä suotta sanota, että se hioo särmät ihmisestä. Jos kommunikaatio onnistuu, niin olette yhdessä vahvempia.
Onhan se ensimmäin RAu aina ksuhea.
Muuta eroon miehestä, jonka puolesta jo NYT teet enemmän kotitöitä! Miksi IHMEESSÄ? Onko sinut kasvatettu palvelemaan miestä?