Jos avioliitossa on tunteet kuolleet yksipuolisesti, vaietaanko asiasta?
Otsikossa tärkein. Miten olette toimineet? Oletteko järjestäneet yllätyseron vai puhuneet asioista?
Kommentit (7)
Otin eron. Sitä ennen puhuin eikä urpo kuunnellut. Järkyttyi kovasti.
Joskus tuntuu että mennään naimisiin tajuamatta mitä rakkaus on ja erotaan tajuamatta mitä rakkaus on. Ja koko ajan oli rakkautta mutta sitä ei koskaan tajuttu. Koskaan ei ollutkaan mitään muuta kuin rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Toki asiasta on puhuttu. Mies ei vain tahdo uskoa. En tiedä oikein että tietääkö hän edes mitä rakastaminen oikeasti tarkoittaa ja mistä koen jääväni paitsi. En rakasta miestä enää eikä hänen rakkautensa riitä minulle jos hän oikeasti rakastaakaan. Romanttista rakkautta ei ainakaan ole. Kumppanuutta. Kiintymystä. Ja paljon pahaa, mikä pitäisi muka vain unohtaa.
Toi onkin juuri se mysteeri! Mitä rakkaus on, ja mitä se itse kullekin tarkoittaa 🧐? Aika epäreiluahan se ois liitosta lähteä, ilman puhumista, ja ettei olisi edes yrittänyt selittää/ selvittää tuntemuksiaan toiselle.. No, kukin tyylillään. Lycka till 😉
Ei tarvi olla edes avioliitossa tajutakseen tuon... itse kohta 12v parisuhteessa ja viimeisen vuoden aikana vahvistunut tunne että kumpikaan ei toisesta enää välitä..
Käyttäjä43187 kirjoitti:
Ei tarvi olla edes avioliitossa tajutakseen tuon... itse kohta 12v parisuhteessa ja viimeisen vuoden aikana vahvistunut tunne että kumpikaan ei toisesta enää välitä..
Surullista! Mutta sitten kannattanee puhua ees sen verran, että voi yhdessä päättää, kumpi lähtee ja kumpi jää, jaetaanko jotain omaisuutta jne. Fiksu ero, se on tätä päivää, kun ollaan niinku kasvettu erilleen 🙄
Jos on epävakaa ja tai turvaton kiintymyssuhdemalli niin noin käy. Ulkoa-ohjautuva ihminen pelkää aitoa tunneyhteyttä ja sitoutumista. Siksi pakenee. Lopulta itseään.
Toki asiasta on puhuttu. Mies ei vain tahdo uskoa. En tiedä oikein että tietääkö hän edes mitä rakastaminen oikeasti tarkoittaa ja mistä koen jääväni paitsi. En rakasta miestä enää eikä hänen rakkautensa riitä minulle jos hän oikeasti rakastaakaan. Romanttista rakkautta ei ainakaan ole. Kumppanuutta. Kiintymystä. Ja paljon pahaa, mikä pitäisi muka vain unohtaa.