Onko täällä muita jotka vihaa asuinpaikkakuntaansa mutta ei voi muuttaa?
Vihaan tätä pientä pohjoista kaupunkia jonne tuli muutettua lasten kanssa muutama vuosi sitten. Ihmisillä on niin juntti huumori ja sivistystaso pyöreä nolla, että en kerrassaan pysty niitä juttuja kuuntelemaan. Koko ajan tuulee ja maisema on pelkkää risukkoa ja pusikkoa.
Luulin mukamas että pitää päästä pk-seudulta viettämään hiljaiseloa. Täällä nyt ollaan sitten prkle, ja lapsetkin vihaa paikkaa. Ei yhärinä pysty pk-seudulle enää muuttamaan kun ei siellä normaalipalkalla elä kun kaikki kustannukset noussut.
Ahdistaa joka päivä.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Saanko arvata, ap? Asut Kemissä.
Varmaankin Kemi tai Raahe.
Nej och nej. Jag gillar min bostadsort och kan flytta från den när jag vill. Som bonus har man eventuellt världens vackraste arbetsresa varje arbetsdag och allt är bra.
Kyllä, pakko asua vielä jonkin aikaa pk-seudulla. Vihaan tätä, kaikkialla liikaa tympeitä, kiireisiä ihmisiä. Ympäristö sotkuinen, luontoa ei muualla kuin kansallispuistoissa, joihin sitten ahtautuu kaikki hyvällä ilmalla. Aina ruuhka, kaikkien asioiden hoitoon menee järjettömästi aikaa. Palvelut ei toimi. Asuinalueet on joko hirveitä ränsistyneitä ja korkea rikollisuus tai sitten rikkaiden alueita (asun jälkimmäisessä). Odotan vain, että pääsen muuttamaan pohjoiseen pienempään kaupunkiin joskus. Lähes kaikki työt on tietysti ahdettu tänne, mutta ehkä jotain löytyy muualta.
Ei se ap:nkaan sivistystaso ole kummoinen kun luulee että Suomesta ei muuta löydy kuin pääkaupunkiseutu tai pohjoisen pikkukunta.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa siinä tapauksessa muuttaa vaikka johonkin Oulun liepeillä olevaan pikkukylään,mistä on kohtuullinen matka Ouluun. Esim Kiiminki,missä on kuitenkin kaikki peruspalvelut ja pääsee helposti bussilla Ouluun. Se voisi olla lähin järkevä paikka minne muuttaa sieltä tuppukylästä,mikä on kaukana kaikesta (paitsi ruotsista)
Olemme piakkoin muuttamassa pikku paikkakunnalle noin 60km Oulusta. Ainoa, mikä huolettaa, on lapsen koulun käyntiin lähteminen uudella paikkakunnalla, mutta sekin suttaantunee ajallaan ja tavallaan. Onneksi ei ole montaa vuotta alakoulua jäljellä, jos homma ei toimikaan toivotusti ja voimme muuttaa uudelleen, jos tarvis on lapsen koulutuksen vuoksi.
Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että minua eivät nämä paljon parjatut rasistiset "juntit" häiritse, jos he vain ovat nimenomaan Suomen itsenäisyyden kannattajia ja EU/NATO-kielteisiä, sekä omaavat edes jonkinlaiset ihmissuhdetaidot. Vaikka eivät omaisikaan, minulle riittävät silti viihdykkeeksi todellakin oma puutarha, metsä, etäopinnot ja lapsen tarpeista huolehtiminen niiden muutamien pakollisten asumisvuosien ajaksi, jotka koulun takia on paikoillaan pysyttävä.
HKI läheisyydessä koko ikäni asuneena tulen todennäköisesti sopeutumaan rauhalliseen oman pihan ja puutarhan hoitoon paljon paremmin, kuin suurempien kaupunkien vilinään ongelmineen-en ole myöskään mitenkään erityisen ihmisrakas ihminen, enemmänkin erakkoluonne. Mies onkin kotoisin paljon kauempaa pohjoisesta, kuin minne nyt olemme muuttamassa ja sieltäkin on jo kymmenisen vuotta kokemusta joten ei varmasti mitenkään liian rankka rasti.
Jos olen pärjännyt entisten porotilallisten seurassa vuosikymmenen, ehkä pärjään muutaman vuoden lisää pikkuisessa taajamassakin-eteläänhän pääsee takaisin tarvittaessa aina, joten otetaan nyt tämän muutaman vuoden ihmiskoe tähän elämänvaiheeseen, kun on se mahdollisuus.
On se kummallista kun nää mammat päätyy aina kouluttamattomien ja huonosti käyttäytyvien pikkupaikkakunnille jossa ei saa ystäviä ja kaikki on ihan kamalaa. Mahdatteko kuiteskin istua jossain pääkaupunkiseudun lähiössä kerrostalossa ja mietitte miten parantaisi omaa oloaan?
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama. Lapsen koulun vuoksi palasin kuntaan, josta jo kerran lähdin selkäni kääntäen. Koulutustaso todella matala, pääelinkeino maatalous. Julkiset ei kulje, palvelut on kaukana. Ei ole järviä uimiseen, ei kävelyreittejä, vain talousmetsää, suota ja peltoja. Ihmiset ovat sisäänpäinlämpeäviä ja yksinkertaisia. Onneksi edes asuminen on halpaa. Enää 5vuotta tätä kurjistelua ja pääsen palaamaan yliopistokaupunkiin.
Miksi 5 vuotta? Miksi odotat niin kauan?
En oikein fanita nykyistä kuntaani, mutta toisaalta palvelut täällä on ihan mielettömät. Siis esim terveyskeskus ja hammashoitola.
Haluaisin muuttaa Tampereelle, mutten haluaisi jättää Pirkkalan kunnan terveyspalveluita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saanko arvata, ap? Asut Kemissä.
Varmaankin Kemi tai Raahe.
Olisin veikannut AP:n tarkoittavan Raahea. Tosin ei siellä luontomaisemat ole rumia ainakaan kesällä mutta ilmapiiri ja olosuhteet muuten ankeat ja pysähtyneet.
Minä vihasin tätä pikkukylää jossa olen asunut nyt vajaat neljä vuotta, mutta onneksi pääsen muuttamaan täältä pois reilun kuukauden päästä.
Muuta ihmeessä jonnekin muualle! Mikä teitä siellä pitää? Jos pk-seutu ei mielestäsi ole mahdollinen, niin tässä maassa on kyllä muitakin paikkoja.
Sama homma, puolison opiskelijoiden perässä jouduin Rovaniemelle ja täällä ollaan oltu jo monta vuotta, mutta en vain ole sopeutunut vaan kaipaan jatkuvasti takaisin eteläsuomalaiseen isoon kaupunkiin. Täällä ihmiset on jotenkin hymyttömiä ja ankeita ja keskustakin on ruma kun persereikä. Kaupoista on vaikea löytää mitään värikästä vaatetta, pelkkää toppatakkia ja kuorihousuja joka paikassa. Muutetaan niin äkkiä täältä pois kun mahdollista.
Mä vihasin ja kesti pari vuotta ennen kuin pystyin muuttamaan. Kannatti kyllä ja ei ole ollut ikävä takaisin. Ahdistus helpotti melkoisesti.
Ouluun tai Kemiin ei kyllä aloittajan kannata muuttaa, mikään ei muutu siitä Torniosta, pahenee vain. Onnettomia paikkoja jokainen. Etelämmässä löytyy muitakin kaupunkeja kuin Helsinki ja pääkaupunkiseutu ylipäätään. Kannattaa googlata ja harkita, ja muuttaa pois ennenkuin päästään.
Tiedän mistä kirjoitan, olen itse muuttanut pohjoiseen miehen perässä. Erottiin, ja muutin takaisin ihmisten ilmoille. Nyt on helppo hengittää.
No, ei täällä ole hirveästi mitään mikä motivoisi itseä ja väestö sellaista, ettei heille motivoi järjestää itsekään oikein mitään. Mutta en tiedä mikä paikka olisi parempi, pkseudulla ihmiset ovat yhtä lailla vieraita itselle ja meininki hieman outoa. Ihmiset omituisen vihamielisiä ja hyökkäävie, ei anna kovin hyvää kuvaa paikasta
Luonnon läheisyys kiinnostaa, mutta sitten tuo että mikä sijainti ja millainen mörskä. No, katsotaan, kai sitä kannattaa pysyä paikallaan jos ei tiedä mihin edetä
Mulla viharakkaussuhde paikkakuntaani.
En halua muuttaa, sillä en halua aloittaa opettajana työssä uudessa koulussa.
On helpompaa kun tuntee jo oppilaita, vanhempia ja oikeastaan koko kylän.
Enkä halua muuttaa kuntaan, jossa on huonommat resurssit opetuksessa.
Olen siis vauraan pikkukunnan vanki. Mutta salaa haaveilen asumisesta jossain kaupungissa, missä jokainen vastaantulija ei tunne minua.
Vierailija kirjoitti:
En oikein fanita nykyistä kuntaani, mutta toisaalta palvelut täällä on ihan mielettömät. Siis esim terveyskeskus ja hammashoitola.
Haluaisin muuttaa Tampereelle, mutten haluaisi jättää Pirkkalan kunnan terveyspalveluita.
Ei se kyllä lähtökohtaisesti voi kovin hyvä paikka olla, jos tarvitsee koko ajan rassata röörejä. Terve ihminen ei tarvitse jatkuvaa huoltoa, sillä keho on itsestäänhuoltava järjestelmä. Liekö siis kulttuuri sairastunut, jos keskitetään sairauspalveluihin?
Täällä yksi. Asun pienessä eteläpohjalaisessa kylässä, jossa väheksytään kouluttautumista ja koti uskonto isänmaa jyllää. Ei töitä, ei tekemistä, ei kulkuyhteyksiä. Paikallisten näköalattomuus ja yksinkertaisuus jaksaa ihmetyttää, eikä tuttavuuksia tämänkään vuoksi synny. En jaksa keskustella kasveista, lapsista enkä käsitöistä. Lapsen koulun ja vuoroasumisen vuoksi en pysty muuttamaan. Tai pystyisin, mutta sitten olisin se kuuluisa joka toisen viikonlopun äiti. Lapsi ei voi vaihtaa koulua, koska erityistarpeinen, eikä vastaavaa koulupaikkaa saa.
Kiiminki, no sehän vasta iso city on =)