Hoitajat, vastatkaa tähän, kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Itse aikoinani ennen valmistumista sairaanhoitajaksi ja osittain sen jälkeen työskentelin vanhuspuolella ympärivuorokautisessa yksikössä. Suurin osa työkavereista lähihoitajia (minäkin olin lh nimikkeellä ennen valmistumista) ja näistä suuri osa erittäin kielitaidollisesti SEKÄ hoitotaidollisesti heikkoja. Hankaloittaa työtä kun ei ole yhteistä kieltä ja vielä enemmän hankaloittaa työtä kun työt tehdään huonosti ja pahimmillaan vaarallisesti. Ikävää sanoa näin mutta valitettavasti totta.

Sitten vaihdoin erikoissairaanhoidon puolelle ja olen työskennellyt päivystyksessä (en kauaa), leikkausosastolla anestesiahoitajana sekä teho-osastolla (plus valvonnassa). Leikkausosastolla kaikki hoitajat ovat sairaanhoitajia, samoin teholla. On ulkomaalaistaustaisia mutta kielen osaavia ja hoitotyön kannalta erittäin osaavia sairaanhoitajia. Todella taitavaa motivoitunutta porukkaa. Näitä kyllä lisää kiitos, nämä ovat niitä joita tarvitaan lisää.

Määrä ei korvaa laatua tässäkään asiassa.

No nykyään en enää ole koko alalla mutta en sanoisi ei jos joskus työolot ja palkkaus korjaantuisi kunnolla. Nykytilanteessa en palaisi alalle kuin pakkolain määräämänä ja silloinkin sarjasaikuttaisin itselleni toivottavasti potkut :D

Ihan mielenkiinnosta vain kysyn mille alalle lähdit ja jouduitko kouluttautumaan uudelleen?

Kielitaito on suuri haaste. Kuten edellä mainittu useasti on kyse potilasturvallisuudesta että työturvallisuudesta muutenkin.

Lisäksi onhan aivan ymmärrettävää,ettei heistä saada vielä meille samaa vastuuta kantavia kuin lähihoitajista, joilla on kielitaito hallussa.

Ahkeria työntekijöitä he ovat ja mielestäni motivoituneita. Kohtaavat asiakkaat kunnioittavasti ja arvostavasti.

He myös oppivat perushoitoa nopeasti ( hygieniasta huolehtiminen, siirtymisessä avustaminen yms.) Kuitenkin heillä ei ole vielä läheskään valmiuksia arvioida potilaan/asiakkaan terveydentilaa itsenäisesti.

Täytyy siis muistaa että lähihoitajan työ on muutakin kun pesemistä ja syöttämistä. Täytyy hallita lääkehoito. Täytyy pystyä hoitamaan potilaan/asiakkaan asioita eri tahojen kanssa. Täytyy tuntea sosiaali- ja terveydenhuollon kenttää, lainsäädäntöä ja käytänteitä. Minne olen missäkin tilanteessa yhteydessä. Heillä on ensiksikin paljon omaksuttavaa kulttuurissa sekä siinä mitkä ovat esimerkiksi työntekijän oikeudet ( esim taukojen pitäminen).

Kuormitusta tässä lisää se että onko meillä enemmän sääntö kuin poikkeus että vuorossa on yksi lähihoitaja jolla on yksin vastuu siitä vuorosta. Luulen että tämä kuormittaa työntekijöitä.

Täysin tottahan on että heitä tarvitaan meille työntekijöiksi. Heidän kouluttamisessa kuitenkin kestää aikansa, ongelma on se, että kuvitellaan heidän pystyvän jotenkin nopeasti ottamaan työ haltuun.

Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevillä hoitajilla ei ole riittävä kielitaito, niin siitä muodostuu vakava asiakas- ja potilasturvallisuusriski.

Ilman riittävää kielitaitoa ammatillisesta osaamisestakaan ei ole hyötyä koska työskentely on tiimityötä ja siinä hyvin merkittävässä osassa on tiedonsiirto niin suullisesti kuin myös kirjallisesti.

Kielitaidottomien ja ilman riittävää alan koulutusta olevien ja kouluttamattomien työntekijöiden määrän lisäyksellä sote-sektorilla voi olla täysin päinvastainen vaikutus alan työllisten määriin, kuin mitä niillä tavoitellaan.

Ne ovat lisäkuormitustekijöitä alalla jo toimiville työntekijöille ja voivat lisätä merkittävästi heidän halujaan poistua pois koko alalta.

Tätä ei saisi sanoa, mutta sanon siltikin. Näistä kielitaidottomista hoitajista ei ole muuta kuin harmia. Eivät osaa keskustella iäkkäiden kanssa, eivät ymmärrä mitään maamme historiasta, eivät osaa kirjata hoitotoimenpiteitä. Ovat vaarallisia, kun eivät ymmärrä lääkehoitoa. Heitä ei kiinnosta muu, kuin lähettää rahaa kotimaahansa. Eivät ole kiinnostuneita muusta, kuin paljonko palkkaa tulee. Teeskentelevät ystävällistä, mutta eivät välitä mistään muusta, kuin rahasta. Hymyilevät ja mielistelevät esimiehiä, saadakseen pitää työnsä.

Ei tainnut ap saada ihan toivomiaan vastauksia. Vaikka yritti vielä toistamiseen... Ei vissiin mennyt ihan niinkuin piti.

Kyllä. Purra on oikeassa.

Todella raskasta tehdä töitä suomea huonosti osaavan hoitajan kanssa. Koen, että joudun ottamaan vastuun heidän tekemisistään. Vanhukset ahdistuu. Myös kulttuuri erot näkyvät. Useita kertoja työparikseni on saapunut hoitaja joka ei puhunut potilaille yhtään ymmärrettävää lausetta ja oli lisäksi todella kovakourainen.

Toivon että kuolen ennen kuin joudun laitoshoitoon.

vastaisin muuten, mutta en nyt pysty kun olen saikulla/lakossa/äitiyslomalla ja valitan somessa ja makaan sohvalla

t. hoitaja

Vanhustenhoito ei ole pelkkää syöttämistä, pesuja ja vaipanvaihtoa. Olen ollut kielitaidottoman työkaverin kanssa kahdestaan esim. tilanteessa jossa vanhus saa sairauskohtauksen. Kielitaidottomuuden vuoksi hän ei ymmärtänyt ohjeitani, ei osannut soittaa ambulanssia, ei ymmärtänyt kun pyysin menemään ambulanssia vastaan, ei osannut tulostaa koneelta lääkelistaa ja asukkaan tietoja. Yritä siinä sitte auttaa potilasta ja vahtia talon muita asukkaita joista osa pyrkimässä ulos, osa tappelemassa keskenään ja iltapalakärryä tyhjentämässä. Ja miten kielitaidoton, kulttuuria tuntematon ihminen pitää esim. virikkeitä vanhuksille.  Miten muistelet, kyselet asioista, ylipäätänsä keskustelet. Ja kun ne muistamattomien puheet ei ole tästä päivästä, satavuotias voi etsiä äitiä tai olla lypsylle lähdössä, ei siinä riitä kaunis hymy ja "joo".  Lääkehoidosta en edes viitsi tässä puhua, huomautan vain että on paljon kohtauslääkkeitä ja voimakkaita tarvittaessa annettavia kipu-ja rauhoittavia lääkkeitä, siinä ei auta mennä millit ja grammat sekaisin.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole lähtemässä alalta Filippiineiltä saapuneiden kollegoideni takia. Silloin kun suomenkielen sanasto ei riitä, vaihdetaan englantiin. Ja sitten taas takaisin kun saadaan asia ymmärretyksi puolin ja toisin. Olen vaan ihan älyttömän iloinen kun on kerrankin vanhustyössä työkavereita jotka ei koko aika vingu ja valita joka asiasta ja ovat äärettömän lempeitä meidän ikäihmisiä kohtaan. Ovat varsin työtäpelkäämättömiä ja ahkeria. Kirjaaminen on ainut joka itselle näyttäytyy hieman haasteena, mutta siinäkin harjaantuvat päivä päivältä.

Filippiinot osaavat hyvin englantia. Suomessa on lukuisia työpaikkoja joissa työkielenä on englanti. Voisihan näin olla myös hoivakodeissa. Ei se vaarallista ole jos hoidettava ei englantia osaa, hoitajat kuitenkin osaavat keskenään kommunikoida sillä. Vai onko ongelma siinä, että suomalaiset hoitajat eivät osaa kunnolla englantia?

Ulkomaalaiset hoitajat rasittavat suomalaisia hoitajia, kun tulevat tänne ja käskevät vaihtaa neuloja, vaikka me hoitajat täällä suomessa pistämme samalla neulalla 50 vanhusta.

Kielitaidottomia hoitajia on nyt pilvin pimein. Tämän lisäksi ihan hyvää suomea puhuvia muualta tulleita hoitajia joista ikävä kyllä osalla niin löyhä työmoraali, osaaminen ja hygienian taso huonoa. Koko ajan pitää korjailla heidän jälkiä. Näistä asioista ei tietenkään saa ääneen puhua koska sehän on R a s i s m i a. Tämä on tulevaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Ovatko nämä kielitaidottomat siis harjoittelijoita tai apulaisia vaiko ihan vakituisia/sijaistavia työntekijöitä, joiden olisi tarkoitus selvitä töistään itsenäisesti? Ap

Kyllä se on yksi kuormittava tekijä lisää, kun joutuu vielä olemaan opettajakin henkilölle, jonka kanssa ei ole yhteistä kieltä.

Hänelle ei voi sanoa, että menetkö katsomaan ykkösessä olevan herran vointia, niin minä piipahdan kasissa, tai että käännetäänpä potilas kylkiasentoon ja tuetaan tyynyillä.

Eräs hoitaja sekoitti nielemisvaikeuksista kärsivän potilaan mehuun sakeutusjauheena, toiselle potilaalle tarkoitetun, kaliumin poistoon tarkoitetun jauheen.

Yksi potilas kärsi yllättävistä näköhäiriöistä mutta kielitaidoton hoitaja ei ymmärtänyt. Hän joutui odottamaan kunnes tuli suomalainen hoitaja tekemään hoitotoimenpiteitä viereiselle potilaalle.

Menkää katsoon lähimpään hoivakotiin sitä menoa

Tämä ala vedetään wc:stä alas. Onko noilla mahdollisimman vieraasta kulttuurista tulleilla itselläänkään hyvä olla, jos tulevan pitkän syksyn ja talven ensin työpäivän kielipuolena toilailtuaan töiden jälkeen tuijottavat ikkunasta vesi- tai räntäsadetta. Meidän "sulkeutunut" kulttuurimme ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskuntamme on sellainen, mitä eivät yhteisöllisemmät ihmiset välttämättä kestä.

Kyllä se on yksi syy mikä kuormittaa meitä ihan älyttömästi. Me emme ole opettajia, kieltenopettajien ja tulkkeja mutta silti se homma sysätään meille omien toisemme lisäksi ihan törkeästi!

Kielen oppii kyllä, jos haluaa. Itsellä kokemusta ulkomaalaisista lääkäreistä, jotka ovat opetelleet kielen, myös hoitajista, jotka opetelleet kielen. Yksi hoitaja ei oppinut kieltä kunnolla edes 10 vuodessa, jonka oli meillä töissä. Aiheutti vaaratilanteita välillä.

Työssäoppimisjaksolla olisi tarkoitus oppia hoitotyötä. Koulun tulisi varmistaa, että kielitaito on riittävällä tasolla ennen harjoittelua, ei ole opiskelijoiden vika.

Mun homma on labrahomma.

ei kouluttaja, kielenkääntäjä, työnohjaaja ja perässävahtija (samalla palkalla).

Vierailija kirjoitti:

Olisiko siis parempi, että töissä olisi esim 3 suomalaista hoitajaa eikä yhtään kielitaidotonta vai 3 suomalaista + 2 kielitaidotonta? Onko kielitaidottomista harjoittelijoista/sijaisista ollenkaan mitään hyötyä? Vai enemmän haittaa kuin hyötyä? Ap

Olisi kyllä aika unelma, jos vuorossa olisi kolme suomalaista. Silloin olisi ihan ok, että muut olisivat kielitaidottomia. Mutta usein se tilanne valitettavasti on se, että vuorossa on yksi suomalainen, jonka niskaan kaatuu kaikki vastuu.

Vierailija kirjoitti:

Lääketieteessä moni lääke on täysin turha. En keksi muuta kuin insuliinin, jos on diabetes. Näin lääketarjoiluja voi vähentää huomattavasti. Esim kolesteroli, verenpainelääkkeet, verenohennuslääkkeet ovat täysin turhia. Antibiootit pitäisi olla ykköslääke, ja määrätä vaivaan kuin vaivaan, eikä annostelussq niin tarkkaa ole vaikka menee vähän väärin.

On selvää että monet läkkeet aiheuttavat antibioottiresistenssiä,eikä antibiootit itsessään.

Problem solved.

Mitä ihmeen horinaa tämä nyt oli taas?!